Helsingin kaupungin liikennelaitos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen logo.svg

Yritysmuoto Liikelaitos
Perustettu 1945
Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala joukkoliikenne (raitiovaunut ja metro)
Omistaja Helsingin kaupunki
Kotisivu www.hkl.fi
7A:n raitiovaunu Senaatintorilla

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL[1], ruots. Helsingfors stads trafikverk HST) on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva liikelaitos, joka operoi raitiovaunuja ja metroa. HKL:n eri toiminnot on jaettu eri osastoihin, kuten HKL-Metroliikenne ja HKL-Raitioliikenne. HKL-Bussiliikenne yhdistettiin vuoden 2005 alusta liikelaitoksesta, osakeyhtiömuotoiseen Suomen Turistiautoon. Heti yhdistämisen jälkeen, erillisen ja itsenäisen osakeyhtiön nimeksi syntyi Helsingin Bussiliikenne Oy. Suomen Turistiauton nimi myös jatkoi vielä tilausajoliikenteessä ja linja-autojen vuokrauksessa.

HKL:n suunnitteluyksikkö hoiti Helsingin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelun ja bussilinjojen kilpailuttamisen vuoden 2009 loppuun asti.

Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa uusi kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne (HSL). Pääkaupunkiseudulla aikaisemmin toimineista organisaatioista uuteen kuntayhtymään siirtyivät YTV Liikenne sekä HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot sekä matkalippujen tarkastus. HKL:ään jäivät edelleen mm. raitio- ja metroliikennettä tuottavat toimintayksiköt sekä rakennusyksikkö.

Liikennetarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenteen osuus suhteessa muihin liikennemuotoihin on Helsingissä korkeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa.lähde? Tähän mahdollisesti vaikuttavat Helsingin asukastiheys, joka on Suomen oloissa korkea, sekä joukkoliikennettä tukeva yhdyskuntasuunnittelu ja perinteenä säilynyt joukkoliikenteen käyttökulttuuri.

Helsingin kantakaupungin joukkoliikenne tukeutuu pääosin raitiovaunuihin, joita ajetaan 10–12 linjalla laskentatavasta riippuen. Helsingin sisäiset bussilinjat sekä muualle pääkaupunkiseudulle Helsingin keskustasta säteittäisesti suuntautuvat seutulinjat on reititetty kantakaupungista ulos pääväyliä pitkin ja ne palvelevat kantakaupunkia pääosin ainoastaan pääväylien varrella, pysäkkivälien ollessa tyypillisesti harvempia kuin raitiovaunuilla. Lisäksi metrolla on kantakaupungin alueella seitsemän asemaa. Kantakaupungin liikenteeseen voidaan lukea myös Suomenlinnan lauttaliikenne, jonka liikennöintisopimukset HSL tekee Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa.

Helsingin esikaupunkien liikenne perustuu pääosin tihein vuorovälein kulkevaan raskaaseen raideliikenteeseen sekä seutubusseihin. Itä-Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat 4–5 minuutin vuorovälein kulkevaan metroon. Metron suurimmille aluekeskuksiin sijoitetuille asemille on niitä ympäröiviltä asuinalueilta järjestetty linja-autoilla toimiva liityntäliikenne. Liityntäliikenne tarjoaa alueen asukkaille yhteyden myös omiin aluekeskuksiinsa.

Koillisen sekä läntisen Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat bussilinjojen lisäksi VR:n lähiliikenteeseen, jota liikennöidään tihein vuorovälein Keravan, Vantaankosken sekä Leppävaaran kaupunkiradoilla. Suurempien asemien ympäristössä ajetaan liityntäbussilinjoja. Helsingin keskustasta säteittäisesti esikaupunkeihin suuntautuvat bussilinjat avustavat myös vähäisenä liityntäliikenteenä esikaupunkien rautatieasemille.

Säteittäisen liikenteen lisäksi Helsingissä on poikittaisia bussilinjoja, jotka palvelevat kaupungin itä-länsisuuntaista liikennettä. Joukkoliikenteen käyttöaste poikittaismatkoilla on heikkoa 14 % luokkaa, ja HKL:n tavoitteena on nostaa käyttöastetta poikittaisliikenteessä tuntuvasti. Tärkein parannus poikittaisliikenteessä lähivuosina on ollut runkolinja 550:n (ent. Jokeri-linjan) perustaminen Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille. Linja on ollut hyvin suosittu, keräten kyytiinsä yli 20 000 matkustajaa päivittäin, ja sen muuttaminen pikaraitiotieksi on suunnitelmissa.

Tilastotietoa liikenteestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buscom -matkakortinlukija Suomenlinnan lautan laiturilla Kauppatorilla

Vuonna 2007 Helsingin sisäisessä liikenteessä tehtiin 219,9 miljoonaa matkaa, jotka jakautuivat eri liikennevälineille seuraavasti:[2]

Liikenneväline Miljoonaa matkaa
Linja-autot 79,2
Raitiovaunut 52,7
Metro 56,2
Seutuliikenteen linja-autot 10,1
Lähijunat 20,2
Suomenlinnan lautta 1,5
Yhteensä 219,9

Matkojen määrä on laskenut vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2006 saakka. Vuonna 2007 matkamäärät olivat vain hieman suuremmat kuin vuonna 2006.

Vuonna 2007 linjakilometrejä kertyi seuraavasti:

Liikenneväline Miljoonaa km
Linja-autot 31,17
Raitiovaunut 5,15
Metro 13,53

Vuoden 2007 lopussa HKL:n henkilöstö jakautui seuraavasti:

Metron ja raitiovaunun kuljettajat 363
Huolto- ja korjaamohenkilöstö 286
Matkalippujen tarkastajat 63
Hallinto ja tukipalvelut 254
Yhteensä 966

Logon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennelaitoksen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 5. marraskuuta 1974 nuolikuvion liikennelaitoksen liikemerkiksi. Logo on viimeksi uusittu 1990-luvun loppupuolella, silloin uudistajana ja merkin piirtäjänä oli Viherjuuren Ilme Oy, joka on myöhemmin tunnettu myös nimellä Evia.

Logona on siis aiempina vuosina ollut pelkkä nuolikuvio, josta nykyinen versio on kehitetty, jolloin haluttiin korostaa, että koko kaupunkiliikenne järjestyy Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa eli HKL:ssä (metron oranssi, ratikan vihreä, bussin sininen). Nykyinen logo muodostuu siis tunnuksesta ja kirjaimista HKL HST yhdistelmänä.

Logo on aiemmin ollut esimerkiksi pelkkä valkoinen nuoli sinisellä pohjalla, aikana jolloin sininen oli täysin hallitseva Helsingin kaupungin liikennelaitoksen väri. Nuolikuvio toimi myös vuosikymmeniä Helsingin sisäisen liikenteen tunnuksena mustan värisenä keltaisella pohjalla (ns. yhteistariffitunnuksena).

Virstanpylväitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hevosomnibusliikenne alkoi 14. maaliskuuta 1888.
  • Hevosraitioliikenne alkoi 21. kesäkuuta 1891.
  • Sähköraitiotieliikenne alkoi 4. syyskuuta 1900.
  • Kaupunki osti pääosan Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy:n osakkeista 1913.
  • Linja-autoliikenne alkoi 1936.
  • Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy muutettiin Helsingin kaupungin liikennelaitokseksi 1. tammikuuta 1945.
  • Johdinautoliikenne alkoi 1949 ja lopetettiin 1985.
  • Tarkastusmaksun periminen liputtomilta matkustajilta aloitettiin 1. kesäkuuta 1980 ja matkalippujen tarkastajat aloittivat työnsä. Samalla sallittiin lipun etukäteen ostaneiden matkustajien nousta kuljettajarahastusraitiovaunuihin takaovesta.
  • Metroliikenne alkoi 2. elokuuta 1982.
  • Uudet matalalattiaiset Variotram-raitiovaunut tulivat käyttöön 1999.
  • Uudet metrojunat, sarjaa M200, otettiin käyttöön 2001.
  • Vuoden 2005 alusta HKL-Bussiliikenne sulautettiin Suomen Turistiauto Oy:öön, ja yhtiön nimeksi muutettiin Helsingin Bussiliikenne Oy.
  • Vuoden 2010 alusta liikenne- ja aikataulusuunnittelu sekä matkalippujen tarkastus siirtyi HSL:ään. HKL:n rooliksi jäi metrojen sekä raitiovaunujen liikennöinti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  2. HKL: HKL:n toimintakertomus 2007 (PDF) HKL. Viitattu 20.8.2008. (suomeksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalusto:

  • Hannikainen, Jukka; Leinomäki, Pertti & Tylli, Reima: Sinisen bussin tarina – Stadin dösät 1936–1967. Kustantaja Laaksonen, 2007. ISBN 978-952-99685-3-4.
  • Hannikainen, Jukka & Leinomäki, Pertti: Sinisen bussin tarina II – Stadin dösät 1968–1991. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-06-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]