Siirry sisältöön

Vantaan pikaraitiotie

Wikipediasta
Vantaan pikaraitiotie
Perustiedot
Reitti Mellunmäki, Helsinki–Aviapolis, Vantaa
Avattu 2029 (arvio)
Rakennuskustannus 750 milj. € (arvio)
Tekniset tiedot
Pituus 19,3 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 000 mm
Sallittu nopeus 22–50 km/h[1]
Km   Lyh. Liikennepaikat
Aviapolis pohjoinen
Aviapolis etelä
Muura
Kehä III:n alitus
Pakkalanrinne
Jumbo
Flamingo
Kehä III:n alitus
Annefred
Kantatie 45:n ylitys
Tuusulanväylä
Koivuhaka
Viertola
Silkkitehdas
Tikkuraitti
Tikkurilan asema
Jokiniemi
Keravanjoki
Kuusikko
Lahdenväylä
Lahdenväylän alitus
Kaskela
Hakunila
Hepokuja
Kehä III:n ylitys
Vaarala
Kuussilta
Fazerintie
Raitiovaunuvarikko
Valtatie 7:n ylitys
Rajakylä
Länsimäki
Vantaan ja Helsingin kunnanraja
Mellunmäki (M)
Merkkien selitykset

Vantaan pikaraitiotie (markkinointinimeltään Vantaan ratikka) on rakenteilla oleva pikaraitiotie Vantaalla.[1][2][3][4][5] Pääosin poikittaissuuntainen 19,3 kilometriä pitkä reitti johtaa ensimmäisessä vaiheessaan Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Vantaanportin kautta Aviapolikseen noin 1,5 kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalista. Mahdollinen päätepysäkki lentoasemalle toteutetaan myöhemmässä vaiheessa.[6]

Raitiotien rakentaminen vahvistettiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 22. toukokuuta 2023,[7] ja valmistelutyöt alkoivat toukokuussa 2025.[8] Liikenteen on määrä alkaa vuoden 2029 lopulla.[6] Rakentamisen kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 miljoonaa.[9] Raitiotiestä tulee Vantaan kaupungin historian suurin investointi.[10]

Reitti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reittiin kuuluu 560 metriä pitkä Tikkurilanraitioksi kutsuttu tunneli. Maanalainen vaihtopysäkki rakennetaan Tikkurilan aseman laitureiden alle.

Vantaan pikaraitiotien reitti mukailee suurimmaksi osaksi Mellunmäki–lentoasema-reittiä liikennöivää runkolinjaa 570. Itä-Vantaalla reitti tosin vaihtuu Rajakylän ja Jakomäen sijasta Fazerilan kautta kulkevaksi. Rajakylä ei kuulu reittiin, koska raitiotie ei mahdu sinne.[11][12] Hakkilassa ja Jokiniemessä reitti vaihtuu Tikkurilantieltä ja Urheilutieltä suoremmalle osuudelle Kyytitielle ja Jokiniemenkadulle. Jokiniemenkadun länsireunassa raitiotie kulkee omalla suoralla ajourallaan Tikkurila–Hakkila-radan vieressä ja ylittää Keravanjoen uudella raitiosillalla.[13][14][15][a]

Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä raitiotie laskeutuu Tikkurilan aseman ja Kirjastopuiston alittavaan 560 metriä pitkään Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin, josta se siirtyy Lummekujan kohdalla Kielotielle.[19][20] Kielotieltä reitti etenee yli kolmikilometriselle suoralle osuudelle Tikkurilantielle, josta se jatkuu kauppakeskus Jumbon ohi Aviapolikseen.

Päätepysäkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reitin päätepysäkki on Aviapoliksen rautatieaseman pohjoisella sisäänkäynnillä. Lopullista päätepysäkkiä lentoasemalle suunnitellaan yhä.

Raitiotie oli alun perin tarkoitus rakentaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin edustalle. Lokakuussa 2025 kuitenkin ilmoitettiin, että raitiotietä lyhennetään ainakin toistaiseksi Aviapoliksen rautatieaseman pohjoiselle sisäänkäynnille, noin 1,5 kilometriä lentoasemasta etelään.[21] Maanalainen kehärata yhdistää Aviapoliksen ja Lentoaseman rautatieaseman noin minuutin matka-ajalla.

Reittiä lyhennettiin kulujen vähentämiseksi mutta myös siksi, että päätepysäkin toteuttaminen terminaalin eteen osoittautui teknisesti hyvin vaikeaksi, ja sen jatkosuunnittelu olisi lykännyt rakennustöitä ja aiheuttanut lisäkustannuksia.[2] Lentoaseman päätepysäkkiä on suunniteltu rakennettavan sillalle 10 metrin korkeuteen Lentäjäntien ja linja-autoterminaalin päälle.[9][22][23] Siltaratkaisua on luonnehdittu kalliiksi ja vaikeasti toteutettavaksi.[24] Mikäli lentoaseman linja-autoasema päätetään siirtää muualle, raitiotien päätepysäkille vapautuu tilaa ilman siltaratkaisua.[25]

Lentoaseman päätepysäkistä laaditaan uusi suunnitelma kesäkuun 2026 loppuun mennessä, ja sen rakentamisesta päätetään viimeistään vuoden 2027 lopussa. Tällöin päätepysäkin ehtisi rakentaa valmiiksi ennen liikennöinnin alkamista vuonna 2029.[2][26] Eri vaihtoehtoja tarkastellaan yhteistyössä Finavian kanssa.[6]

Osa lentoasemalla sijaitsevista yksityisistä toimijoista on puoltanut siltavaihtoehdon sijaan halvempaa ratkaisua, jossa raitiotie päättyisi Tietotien päätyyn noin 400–500 metrin päähän lentoaseman terminaalista. Matkustajien siirtymää varten on harkittu katettuja ja lämmitettyjä liukukäytäviä. Raitiotien hankejohtajan mukaan päätepysäkki jäisi kuitenkin liian kauas terminaalista ja vähentäisi raitiotien houkuttelevuutta.[23][27] Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan mukaan päätepysäkki Aviapoliksessa ei ole ihanteellinen,[28] muttei toisaalta olisi järkevää rakentaa väliaikaista päätepysäkkiä, joka jouduttaisiin myöhemmin purkamaan pois.[25] Raitiotien päättäminen Aviapolikseen on Anttilan mukaan 25 miljoonaa euroa halvempi ratkaisu.[25] Apulaiskaupunginjohtaja pitää kuitenkin todennäköisenä, että liikennöinnin alkaessa vuonna 2029 päätepysäkki tulee sijaitsemaan lähellä lentoaseman terminaalia.[2]

Tunneli ja aiemmat reittivaihtoehdot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman alittavaan Tikkurilanraitio-betonitunneliin rakennetaan raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki, josta on yhteys asemalaitureille liukuportailla.[29] Jo varhain suunnittelun aikana karsittuja reittivaihtoehtoja olivat muun muassa Jokiniemestä joko Asematielle tai Unikkotielle ulottuva lyhyt tunneli ja Tikkurilantielle asti ulottuva pitkä tunneli.[30][31][32] Pidemmälle menestyneempiä vaihtoehtoja olivat lyhyehkö tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia.[30] Tikkurilanraitio valittiin kuitenkin keväällä 2021 ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaa nopeat vaihtoyhteydet, on kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaa useita tuhansia matkustajia enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.[33]

Yhteydet muihin raitioteihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti.[34] Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi raitiolinjaa.[14] Mellunmäen metroasemalla voisi sijaita vaihtopaikka suunnitteilla olevaan Raide-Jokeri 2 -linjaan, joka liikennöisi Vuosaaresta Mellunmäen kautta Myyrmäkeen.[35] Helsingin kaupunki suunnittelee myös Vantaan raitiotielle mahdollista jatkoa Mellunmäestä Itäkeskukseen, Bredbackan tulevan asuinalueen ja Itäväylän kautta.[36]

Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston raitiotie, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen.[14][34] Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.[37]

Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.[14]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 31 000 päivittäistä matkustajaa[38] ja vuonna 2050 noin 47 000.[1] Hankesuunnittelun alkuvaiheessa matkustajamääriksi arvioitiin 82 000 vuodelle 2030[38] ja 100 000 vuodelle 2050,[39] mutta ennustetta laskettiin jatkosuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2022.

Nopeus ja matka-ajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus on 22 kilometriä tunnissa,[1] mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin raitiovaunuihin.[40] Nopeimmillaan vaunu voi kulkea 50 kilometriä tunnissa.[14] Vaunu kulkee reitistä 17,5 kilometriä omalla ajoradallaan, 1,4 kilometriä sekaliikennekaistalla ja 400 metriä joukkoliikennekadulla.[1] Liikennevaloissa raitiovaunulle annetaan joukkoliikenne-etuus.[3][41] Suurin osa radasta toteutetaan nurmipintaisena.[41]

Reitin varrelle tulee 27 pysäkkiparia,[42] [1][43] ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä.[14] Pysäkkejä voidaan myös lisätä esimerkiksi Kuninkaalaan, mikäli maankäyttö alueella tehostuu.[44]

Raitiotien kokonaismatka-aika linjan päästä päähän on noin 54 minuuttia.[45] Hakunila–Tikkurila-välin matka-aika on 10 minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia.[14][40] Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestää 13 minuuttia.[40][40] Ruuhka-aikojen vuoroväli on 7,5 minuuttia, päivisin 10 ja hiljaisempina aikoina 15–30 minuuttia.[1]

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2025 kaluston toimittajaksi valittiin sveitsiläinen Stadler, jonka vaunut valmistetaan Puolassa.[46] Vaunuista on tarkoitus Raide-Jokerin tavoin tehdä turkooseja.[47] Vaunuista tulee kaksisuuntaisia, eikä niille toteuteta kääntösilmukoita reittien päissä.[41] Ovet sijoitetaan vaunun kummallekin sivulle.[3][48] 30-metristen vaunujen kapasiteetti on vuonna 2030 noin 1 200 matkustajaa suuntaansa tunnissa, jos vuoroväli on 7,5 minuuttia. Lyhyemmillä vuoroväleillä ja pidemmillä 45-metrisillä vaunuilla kapasiteetti on 2 400–4 000 matkustajaa suuntaansa tunnissa.[48] Kaluston tulee olla akkukäyttöistä, koska ajolankoja ei saa rakentaa kauppakeskus Jumbon edustalla olevien voimalinjojen läheisyyteen.[49][50] Tarvittavan kaluston minimimäärä on 18 vaunua ja 2 varavaunua.[51]

Raitiotiehankkeeseen kuuluu yksi vaunuvarikko Vaaralaan.[52][53] Varikko pyritään suunnittelemaan niin, että sitä voisivat hyödyntää myös suunniteltu Jokeri 2 sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie.[14]

Kustannusarvio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiotien rakentamisen kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 miljoonaa.[9] Hanke on Vantaan kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi.[10] Kustannusarvioon sisältyy koko allianssihankinnan arvo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vesihuolto mukaan luettuna.[42] Allianssihankinnasta Vantaan kaupungin osuus on noin 541 miljoonaa euroa, Suomen valtion osuus 30 prosenttia, HSY:n osuus 53 miljoonaa euroa sekä Helsingin kaupungin osuus noin 12 miljoonaa,[54] sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki sijaitsevat Mellunmäessä. Rakennuskustannuksista Tikkurilanraitio-tunnelin osuus on 107 miljoonaa.[55]

Rakennuskustannuksiin kuuluu myös uusia pyöräliikenteen väyliä ja kävely-yhteyksien parantamista,[56] vaikkakin itse raitiotietä on sittemmin priorisoitu kustannuksissa ja joidenkin kävely- ja pyöräily-yhteyksien rakentamista on päätetty lykätä.[9]

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne vastaa Vaaralan raitiovaunuvarikon rakentamisesta[57] ja kalustohankinnoista.[48]

Valtion osuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion 30 prosentin osuus oli Vantaan kaupunginvaltuuston edellytys raitiotien rakentamiselle.[58] Osuus ei kuitenkaan täysimääräisesti ole suoraa rahoitusta, vaan se koostuu 144 miljoonasta eurosta ja lisäksi maanluovutuksista: osana MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta valtio ja Vantaan kaupunki sopivat syksyllä 2024, että valtion suora rahoitusosuus lasketaan 177 miljoonasta eurosta 144 miljoonaan, ja hyvitykseksi valtio luovuttaa kaupungille Hakkilan huoltorautatien ja sen päässä olevia maa-alueita. Hakkilan maa-alueet varataan asuinrakentamiseen,[59] ja Vantaan kaupungin mukaan niiden arvo on noin 35 miljoonaa euroa.[58] Vantaan kaupunki vastaa kuitenkin Havukoskelle rakennettavan Hakkilan radan korvaavan sepelinkuormauspaikan suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksista, jotka ovat arviolta 5–7,2 miljoonaa euroa, sekä lisäksi Hakkilan radan purkukustannuksista.[17] Syksyllä 2025 kaupunki ilmoitti arvioineensa, että Hakkilan radan alueelta saatavat maankäyttötulot ovatkin lähemmäs 70 miljoonaa euroa eli huomattavasti aiemmin arvioitua suuremmat.[25] Hakkilan rataa ei kuitenkaan voi purkaa ennen kuin Havukosken kuormauspaikka valmistuu.[60]

Kustannusarvion kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiotiehankkeen kustannusarvio on vuosien saatossa noussut useasti. Vuoden 2019 yleissuunnitelmassa kustannusarvioksi laskettiin 393 miljoonaa euroa.[14] Vuonna 2023 julkaistuissa tarkennetuissa laskelmissa kustannusarviota kuitenkin nostettiin 606 miljoonaan euroon inflaation nostettua rakentamisen yleisiä kustannuksia. Myös Tikkurilanraitio-tunnelin pohjarakennemuutosten todettiin nostaneen kokonaiskustannusta, kun tunnelin hinta-arvio nousi 77 miljoonasta eurosta 107 miljoonaan.[55]

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ilmoitti toukokuussa 2025, että lopullinen tavoitekustannus selviää syksyllä 2025.[61] Lokakuussa 2025 kokonaisarvion ilmoitettiin nousseen 606 miljoonasta 750 miljoonaan. Timonen perusteli nousua yleisen kustannustason nousulla sekä tarkentuneilla laskelmilla esimerkiksi erilaisten voimajohtojen ja putkien siirroista. Entistä suuremmalta hinnannousulta vältyttiin, kun katuympäristöjen laatutasoa supistettiin ja suunnitelmista poistettiin esimerkiksi pyöräily-yhteyksiä. Timosen mukaan pyöräväylien rakentamista siirrettiin myöhemmäksi.[9]

Kustannusarvion kehitys
Ajankohta Kustannusarvio (euroa) Vantaan osuus Valtion osuus Helsingin osuus HSY:n osuus (vesihuolto)
2019[62] 393 000 000 267 000 000 114 000 000 12 000 000 –
2023[55] 606 000 000 414 000 000 177 000 000 15 000 000
2024[63] 647 000 000 436 000 000 144 000 000 + maanluovutukset, joiden arvo arviolta noin 35 miljoonaa[58]
2024 (koko allianssihankinta)[42][64] 660 000 000 448 000 000 57 000 000
2025[54] 750 000 000 541 000 000 12 000 000 53 000 000

Kustannusten jakautuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokonaishankinnan (660 miljoonaa euroa)[64] jakautuminen
Kohde Kustannusarvio (milj. euroa)
Kaupungin ja urakoitsijan kustannukset (muun muassa suunnittelu, työmaatukikohdat ja työnjohto) 153,9
Infrastuktuuri, muu kuin raitiotie (esimerkiksi meluesteet, valaistus ja työnaikaiset järjestelyt) 131,9
Raitiotie (muun muassa raiteet, sähköt, pysäkit ja liikennevalot) 120,2
Kadut 70,2
Geotekniikka 57,9
Katuympäristö 24,4
Teknisen verkoston siirrot 21,8
Johto- ja putkisiirrot 11,2

Maankäyttötulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupungin mukaan raitiotien taloudelliset vaikutukset kattavat rakentamiskustannukset.[26] Raitioliikenteen uskotaan lisäävän kaupunkikehitystä, ja kaupungin vuoteen 2040 mennessä saamiksi maankäyttötuloiksi on arvioitu noin 794 miljoonaa euroa ja verotuloiksi 42 miljoonaa. Raitiotien vaihtoehtona on pidetty superbussia,[b] jonka rakentamiskustannuksiksi linja-autokaistoineen on laskettu 426 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoon ei kuitenkaan kuuluisi valtion avustusta, ja sen maankäyttötulot on laskettu raitiotietä noin 200–300 miljoonaa euroa pienemmiksi.[55][65][66][67]

Hankkeen eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedotuskampanja kaupungintalon edustalla Asematiellä alkuvuodesta 2020.

Raitiotiestä luotiin ensimmäiset suunnitelmat yleiskaavaa varten vuonna 1992, ja kaavan pääkartalle ne lisättiin vuonna 2007.[68] Marraskuussa 2017 Vantaan kaupunginhallitus päätti yleissuunnitelman laatimisesta, ja se julkaistiin lopulta syksyllä 2019. Hankkeen suunniteluvaiheessa käytettiin myös nimitystä Raide-Jokeri 3, sillä sen tekniset ratkaisut ja poikittaisuuntainen reitti muistuttavat Raide-Jokeria ja Raide-Jokeri 2:ta.

Kaupunginvaltuusto äänesti jatkosuunnittelun puolesta joulukuussa 2019 äänin 45–22.[69] Vuosina 2021–2023 pikaraitiotie oli jatkosuunnitteluvaiheessa, ja hankesuunnitelma julkaistiin huhtikuussa 2023. Toukokuussa 2023 sekä kaupunginhallitus että -valtuusto äänestivät raitiotien rakentamisen puolesta.[70][71] Vantaan kaupunginvaltuusto päätti asiasta äänin 41–26,[72] kun taas Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen yksimielisesti syksyllä 2023.[73]

Toukokuussa 2025 Vantaan kaupunginvaltuustossa järjestettiin ylimääräinen kokous, jossa käsiteltiin raitiotiehankkeen kustannuksia ja kaupungin taloudellista tilannetta. Kokouksessa ehdotettiin hankkeen palauttamista takaisin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi, mutta ehdotus kaatui äänin 41–25.[63] Saman vuoden marraskuussa hankkeen jatkamisesta äänestettiin sen jälkeen, kun kustannusarvion huomattavasta noususta oli ilmoitettu lokakuussa. Kaupunginhallitus oli jatkamisen kannalla äänin 11–4 ja kaupunginvaltuusto äänin 44–23.[74] Hankkeen hylkäämisen puolesta äänestivät perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, keskusta sekä noin puolet kokoomuslaisista.[6][75]

Kaupunginvaltuustossa järjestettiin toukokuussa 2025 ylimääräinen kokous, koska 23 valtuutettua oli allekirjoittanut kirjeen, jossa vaadittiin kokousta raitiotien ajantasaisesta taloustilanteesta.

Kesällä 2025 hankesuunnitelmasta karsittiin useita kalliita ratkaisuja, jotta rakennustöiden kustannukset pysyisivät alkuperäisessä suunnitelmassa. Kuluja karsittiin erityisesti siltaratkaisuissa: suunnitelmissa luovuttiin lentoaseman terminaalille rakennettavasta siltakannesta, ja Tuusulanväylän yli päätettiin rakentaa erillinen halvempi raitiotiesilta sen sijaan, että tien ylittävä maantiesilta olisi peruskorjattu. Kaskelassa Kyytitien alittava Lahdentie eli seututie 140 oli tarkoitus nostaa Kyytitien tasoon ja eritason rampit oli määrä poistaa, mutta kustannussyistä tasoliittymäsuunnitelmasta luovuttiin ja Lahdentien yli päätettiin rakentaa raitiotiesilta.[76]

Marraskuuhun 2025 mennessä raitiohankkeeseen, kuten suunnitteluun ja esirakentamistöihin, oli käytetty 50 miljoonaa euroa. Kaavoituksessa raitiotie on ollut keskeinen, sillä sen reitin varrelle on hyväksytty yli 30 raitiotiehen perustuvaa kaavaa.[77]

Pikaraitiotiestä on järjestetty verkkokyselyitä sekä useita esittelytilaisuuksia Itä-Vantaan eri kaupunginosissa.[14][78] Lapsille ja nuorille kehitettiin aiheeseen liittyvä digitaalinen suunnittelupeli.[79]

Joukkoliikenneyhtiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos suunnittelivat yhteisen seudullisen kaupunkiraide­liikenneyhtiön perustamista.[80] Liikenneliikelaitoksen yhtiöittämistä perusteltiin sillä, että raitiotieverkko on laajenemassa Helsingin ulkopuolelle.[81] Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne perustettiin lopulta helmikuussa 2022.[82] Vantaa teki omistajuudesta ehdollisen päätöksen, jonka mukaan kunta liittyisi mukaan yhtiöön, mikäli Vantaan pikaraitiotie päätetään rakentaa.[81]

Rakennustyöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustöiden oli alun perin määrä alkaa vuoden 2024 aikana. Hanketta viivästytti MAL-neuvottelut, joiden tulokset lykkääntyivät syyskuuhun 2024.[7] Esirakentaminen alkoi Tikkurilanraitio-tunnelia valmistelevilla asfalttipoistoilla Tikkurilan rautatieasemalla 19. toukokuuta 2025.[8] Rakennustyöt poistivat käytöstä Väritehtaankadun liityntäpysäköintialueen.[83] Työt vaikuttavat junaliikenteeseen 23. kesäkuusta alkaen pääasiassa laiturimuutoksina.[84] Vaikutukset kestävät joulukuuhun 2025.[83] Tikkurilan asemalle tunnelityömaan päälle rakennettiin junille tilapäiset raidesillat.[84]

Raitiotien varsinaiset rakennustyöt alkavat 1. joulukuuta 2025 useilla eri osuuksilla samanaikaisesti.[2][85][86]

Hanke toteutetaan allianssimallilla.[87] Radan länsiosan suunnittelee Sitowisen ja Ramboll Finlandn ryhmittymä sekä rakentaa Destia. Itäosan suunnittelee AFRY Finlandin, Sweco Finlandin ja WSP Finlandin muodostama ryhmittymä, ja sen rakentaa GRK Suomi Oy:n ja Kreaten muodostama ryhmittymä.[58]

Huomioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yleis- ja hankesuunnitelmissa (2019–2023) raitiotie suunniteltiin rautatien rinnalle, mutta syksyn 2024 MAL-neuvotteluiden myötä Hakkilan rata on päätetty purkaa. Radan on kerrottu vaikeuttavan raitiotien rakentamista ja nostavan sen toteutuskustannuksia,[16] mutta purku on kuitenkin riippuvainen uuden sepelinkuormauspaikan valmistumisesta Havukoskelle.[17] Hakkilan radan liikenteessä on varauduttu katkoihin raitiotien rakentamisen aikana.[18]
  2. ↑ Hankesuunnitelmassa (4/2023) superbussia kutsutaan runkobussiksi.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Hankesuunnitelman luonnos, s. 4
  2. ↑ a b c d e Sullström, Heidi: Vantaan apulaiskaupunginjohtaja perustelee, miksi ratikkareittiä lentokentälle saakka ei päätetty heti Yle. 18.11.2025. Viitattu 19.11.2025.
  3. ↑ a b c Pikaraitiotie liikennemuotona Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 18.8.2021.
  4. ↑ Raide-Jokeri 3:n alustava yleissuunnitelma (PDF) vantaa.fi. 23.2.2018. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 31.1.2021.
  5. ↑ Kolehmainen, Tommi: Vantaa rakentaa pikaratikan – kyytiin pääsee ehkä vuonna 2030 Yle Uutiset. 31.10.2017. Viitattu 7.11.2018.
  6. ↑ a b c d Marttinen, Vesa: Vantaan ratikan päätepysäkistä tehdään uusi suunnitelma – kaupunginhallitus lähetti paketin valtuustolle äänin 11–4 Yle. 10.11.2025. Viitattu 18.11.2025.
  7. ↑ a b Örn, Tiina: Vantaan ratikan rakentamisen aloituspaikat ovat jo selvillä 26.9.2024. Vantaan Sanomat. Viitattu 26.9.2024.
  8. ↑ a b Ratikan valmistelevat työt näkyvät Tikkurilan asemalla 19.5.2025. Vantaan kaupunki. Viitattu 21.5.2025.
  9. ↑ a b c d e Marttinen, Vesa: Vantaan ratikan hinta paisui, päätepysäkki siirtyi ja pyöräteitä jää tekemättä – näin kaupungin johto perustelee Yle. 18.10.2025. Viitattu 18.11.2025.
  10. ↑ a b Helpinen, Varpu: Vantaa velkaantuu rajusti ensi vuonna, mutta rahaa löytyy ratikkaan, kirjastoon ja uimahalliin Yle. 30.9.2024. Viitattu 24.6.2025.
  11. ↑ Raitiotie ei mahdu Maratontielle: ”Useita asuintaloja pitäisi purkaa” Newsbox.fi. 3.12.2028. Viitattu 14.3.2021.
  12. ↑ Jokinen, Juho: Ensimmäiset luonnoskuvat Vantaan ratikasta julki – Asukkaat toivovat yö­liikennettä ja tiheitä vuoro­välejä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.12.2018. Viitattu 14.3.2021.
  13. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 33
  14. ↑ a b c d e f g h i j Vantaan ratikan yleissuunnitelma (PDF) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 11.4.2023.
  15. ↑ Vantaan ratikan katususuunnitelmaluonnokset 7.10.2021: Santaradantie ja Jokinimenkatu YouTube. 7.10.2021. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 8.10.2021.
  16. ↑ Örn, Tiina: Oikeus päätti: Tikkurilan keskustaa viistävän ”hiljaisen rautatien” alueelle ei saa rakentaa – Kuntapäättäjä kummastelee ratkaisua: 30 vuoden aikana olen nähnyt junan kulkevan Santaradalla kaksi kertaa Vantaan Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 24.6.2025.
  17. ↑ a b Valmisteluryhmän ehdotus MAL-sopimukseksi 17.9.2024 (PDF) (s. 6) 17.9.2024. Ympäristöministeriö. Viitattu 24.6.2025.
  18. ↑ Verkkoselostuksen ratatyöliite 2025 (PDF) (Rivi 12) Väylävirasto. Viitattu 24.6.2025.
  19. ↑ Vantaan ratikka: Tikkurilanraitio (PDF) 18.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  20. ↑ Havainnollistamisvideo: Jokiniemenkatu-Tikkurilanraitio-Kielotie 19.10.2022 YouTube. 15.10.2022. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 2.12.2022.
  21. ↑ Marttinen, Vesa: Vantaan ratikan kokonaishinta pompsahti tuntuvasti ylöspäin – päätepysäkkiä ei tule vielä lentoasemalle Yle. 24.10.2025. Viitattu 19.11.2025.
  22. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 28
  23. ↑ a b Salomaa, Marja: Vantaa haluaa nousta yhdellä ratkaisulla suurten eurooppalaisten kaupunkien joukkoon ja se saattaa jopa säästää rahaa Helsingin Sanomat. 24.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  24. ↑ Salomaa, Marja & Kalin, Onni: Vantaa vääntää lento­aseman ratikka­ratkaisusta Finavian kanssa Helsingin Sanomat. 10.10.2025. Viitattu 18.11.2025.
  25. ↑ a b c d Salomaa, Marja: Vantaan ratikka on vaarassa jopa kaatua Helsingin Sanomat. 28.10.2025. Viitattu 18.11.2025.
  26. ↑ a b Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan ratikan tarkistetun hankesuunnitelman 17.11.2025. Vantaan kaupunki. Viitattu 19.11.2025.
  27. ↑ Suojanen, Armi: Lentoasemalla toimiva kiinteistösijoitusyhtiö haluaisi vielä muuttaa Vantaan ratikan loppupään reittiä – "Olisi jopa kymmeniä miljoonia halvempi" Vantaan Sanomat. 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  28. ↑ Salomaa, Marja: Vantaan ratikan pääte­pysäkki jääkin 1,5 kilometrin päähän lento­kentästä Helsingin Sanomat. 24.10.2025. Viitattu 19.11.2025.
  29. ↑ Salomaa, Marja: Tikkurilan aseman alitse halutaan rakentaa pitkä raitiotietunneli (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.11.2018. Viitattu 14.3.2021.
  30. ↑ a b Tikkurilan linjausvaihtoehdot (PDF) vantaa.fi. 10.3.2022. Viitattu 16.9.2022.
  31. ↑ Örn, Tiina: Raportti paljastaa ratikkatunnelien plussat ja miinukset – Tikkurilan Ratakujan tunneli on paras, vaikka se onkin kallis Vantaan Sanomat. 23.3.2022. Viitattu 16.9.2022.
  32. ↑ Asukastilaisuus Vantaan ratikan rakennussuunnitelmista 9.4.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 11.3.2021.
  33. ↑ Salomaa, Marja: Pikaratikka kulkisi Tikkurilassa Ratakujan kautta – Vantaa suunnittelee 77 miljoonan euron tunnelia (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 26.4.2021. Viitattu 27.4.2021.
  34. ↑ a b Superbussiselvitys (PDF) 15.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 9.3.2021. Viitattu 14.3.2021.
  35. ↑ Örn, Tiina: Kaupunkipomo: Arvonnousua etenkin 800 metrin säteellä Vantaan ratikkapysäkeistä – Reitille tulisi 26 pysäkkiä Vantaan Sanomat. 23.2.2022. Viitattu 23.2.2022.
  36. ↑ Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteet 26.3.2024 (PDF) (s. 5, 7) 26.3.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.3.2024.
  37. ↑ Ratikan asemapiirustukset (yleissuunnitelman liite 2) (PDF) (Etelän suunnan raitiovaraus on nähtävissä osiossa 58087-5 Väinö Tannerin tie – Tasetie) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 31.1.2021.
  38. ↑ a b Suojanen, Armi: Uusi ennuste: Vantaan ratikan matkustajamäärä romahti – "Tämä tuli yllätyksenä" Vantaan Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  39. ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.11.2020 (PDF) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.1.2021. Viitattu 15.1.2021.
  40. ↑ a b c d Lumme, Marika: Suunnitelma: Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Jumboon alle vartissa – "Vauhti on riittävä" Vantaan Sanomat. 26.6.2018. Viitattu 20.6.2019.
  41. ↑ a b c Hankesuunnitelman luonnos, s. 22
  42. ↑ a b c Tietoa ratikasta Vantaan kaupunki. Viitattu 24.6.2025.
  43. ↑ Vantaan ratikka Vantaan karttapalvelu. Viitattu 9.4.2023.
  44. ↑ Vantaan raitiotien kiinteistötaloudellinen analyysi (PDF) (s. 2) vantaa.fi. 17.5.2022. Viitattu 16.9.2022.
  45. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 40
  46. ↑ Helsinki hankkii sveitsiläisen Stadlerin raitiovaunuja 271 miljoonan euron arvosta Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2025.
  47. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Ratikoiden värit muuttuvat Helsingissä syksyllä – pikaratikan ulkoasu sen sijaan säilyy Länsiväylä. 27.6.2025. Viitattu 27.6.2025.
  48. ↑ a b c Hankesuunnitelman luonnos, s. 42
  49. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 38
  50. ↑ Suojanen, Armi: Vantaan ratikan suunnittelussa tuli eteen yllättävä haaste – Neuvoa kysytään Saksasta saakka Vantaan Sanomat. 12.9.2022. Viitattu 10.4.2023.
  51. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 41
  52. ↑ Vantaan ratikan Vaaralan varikon hankesuunnitelmaselostus (PDF) vantaa.fi. 2.3.2023. Viitattu 11.4.2023.
  53. ↑ Vantaan ratikka: Varikko (PDF) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 6.4.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 9.4.2021.
  54. ↑ a b Massinen, Tuomas: Vantaan ratikan kustannukset paisuivat rajusti Vantaan Sanomat. 24.10.2025. Viitattu 18.11.2025.
  55. ↑ a b c d Suojanen, Armi: Tässä ovat Vantaan ratikan uudet rakentamiskustannukset – Kaupungin osuus kasvoi yli 410 miljoonaan euroon Vantaan Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  56. ↑ 002455 Vantaan ratikka: Kuusikko (PDF) (s. 33) 23.8.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 7.12.2022.
  57. ↑ Vantaan ratikan Vaaralan varikon ratainfran suunnittelusta tehty sopimus 6.5.2025. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 24.6.2025.
  58. ↑ a b c d Örn, Tiina: Vantaa haki 177 miljoonaa ratikkaan, valtio antaa vain 144 miljoonaa – hyvityksenä kaupunki saa rautatien Tikkurilan kupeesta Vantaan Sanomat. 23.9.2024. Viitattu 24.9.2024.
  59. ↑ Parikka, Valtteri: Valtio osallistuu isolla raha­potilla Vantaan ratikan rakentamiseen Helsingin Sanomat. 23.9.2024. Viitattu 24.6.2025.
  60. ↑ Tasoristeys 3/2025 Resiina. Viitattu 19.11.2025.
  61. ↑ Marttinen, Vesa: Analyysi: Vantaalla tänään poikkeuksellinen kokous, 23 valtuutettua haluaa keskeyttää ratikkahankkeen kolmeksi vuodeksi Yle. 27.5.2025. Viitattu 24.6.2025.
  62. ↑ Salomaa, Marja: Tuleeko Vantaalle raitiovaunuja vai ei? Puolueet ovat jyrkästi eri mieltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 26.5. 2021. Viitattu 6.6.2021.
  63. ↑ a b Hirvonen, Saara: Vantaan valtuutetut kiistelivät ratikasta ja taloudesta lähes neljä tuntia Yle. 27.5.2025. Viitattu 24.6.2025.
  64. ↑ a b Vantaan ratikka hanke-esittely (PDF) (s. 11–12) 4.2.2025. Vantaan kaupunki. Viitattu 24.6.2025.
  65. ↑ Salomaa, Marja: Vantaan raitiotien hinta-arvio nousi yli 600 miljoonaan Helsingin Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
  66. ↑ Massinen, Tuomas: Superbussi tulisi Vantaalle ratikkaa kalliimmaksi ja siitä olisi vähemmän hyötyä, arvioi selvitys – ”Ei niin tasokas ja esteetön kuin ratikka” Helsingin Uutiset. 31.3.2023. Viitattu 10.4.2023.
  67. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 6
  68. ↑ Vantaan ratikan lyhyt historia Vantaan kaupunki. Arkistoitu 31.7.2021. Viitattu 31.7.2021.
  69. ↑ Salomaa, Marja: Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22 (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.12.2019. Viitattu 18.8.2021.
  70. ↑ Mäkinen, Vesa: Kaupungin­hallitus hyväksyi raitio­vaunut Vantaalle Helsingin Sanomat. 8.5.2023. Viitattu 8.5.2023.
  71. ↑ Salomaa, Marja: Vantaasta tulee Suomen neljäs ratikka­kaupunki Helsingin Sanomat. 22.5.2023. Viitattu 23.5.2023.
  72. ↑ Haavisto, Antti & Tihilä, Katri: Vantaa päätti: kaupunkiin tulee ratikka – väriksi ehdotettiin jo käärijänvihreää Yle. 22.5.2023. Viitattu 23.5.2023.
  73. ↑ Holmlund, Sofia: Helsingfors satsar 15 miljoner euro på 500 meter spår till flygplatsen. Hufvudstadsbladet, 28.9.2023, s. 6–7. Artikkelin verkkoversio.
  74. ↑ Nyt se on varmaa: Vantaalle rakennetaan ratikka Yle. 17.11.2025. Viitattu 18.11.2025.
  75. ↑ Salomaa, Marja: Vantaa rakentaa ratikan Helsingin Sanomat. 17.11.2025. Viitattu 18.11.2025.
  76. ↑ Salomaa, Marja: Vantaan ratikan reitiltä karsittu useita kohteita: joukossa terminaalin pääte­pysäkki Helsingin Sanomat. 27.8.2025. Viitattu 19.11.2025.
  77. ↑ Marttinen, Vesa: Analyysi: Vantaan ratikka on järkälemäinen paketti – miten käy kaupungin kasvun, jos valtuusto sanookin ei? Yle. 10.11.2025. Viitattu 19.11.2025.
  78. ↑ Vantaan ratikan vuorovaikutus (PDF) 15.11.2018. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.2.2021. Viitattu 31.1.2021.
  79. ↑ Hankesuunnitelman luonnos, s. 14
  80. ↑ Salomaa, Marja: HKL ja Vantaa suunnittelevat yhteistä raideliikenneyhtiötä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 15.2.2021.
  81. ↑ a b Salomaa, Marja: HKL muuttui yhtiöksi – Helsinki saattaa jäädä yksin uuteen joukkoliikenneyhtiöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 15.2.2022. Viitattu 20.2.2022.
  82. ↑ HKL on nyt Kaupunkiliikenne Oy – “Nykyinen raideverkosto tulee kolminkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana” www.sttinfo.fi. 31.1.2022. Viitattu 14.2.2022.
  83. ↑ a b K-, I- ja P-junien liikenteeseen muutoksia 23.6. alkaen 28.4.2025. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 21.5.2025.
  84. ↑ a b Cremin, Reeta: Vantaan ratikan rakentaminen alkaa – ensin rakennetaan Tikkurilaan junille sillat Yle. 23.6.2025. Viitattu 24.6.2025.
  85. ↑ Vantaan ratikan rakentaminen alkaa Tikkurilantiellä joulukuussa 8.10.2025. Vantaan kaupunki. Viitattu 19.11.2025.
  86. ↑ Vantaan ratikan rakennustyöt alkavat 1.12.2025 välillä Kuninkaala–Mellunmäki – Kutsu asukastilaisuuteen 8.10.2025. Vantaan kaupunki. Viitattu 19.11.2025.
  87. ↑ Kaupunkitilalautakunta päätti Vantaan ratikan toteutusmalliksi allianssin vantaa.fi. 10.5.2023. Viitattu 13.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
EntisetVariotram
Varikot
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • HKL • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Koiviston Auto Helsinki • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • V-S Bussipalvelut • Taksikuljetus • Taksikuljetukset Harri Vuolle
HankkeetEspoon kaupunkirata • Espoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie
HistoriaHelsingin johdinautoliikenne • Kulosaaren raitiotie • Lauttasaaren raitiotie
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vantaan_pikaraitiotie&oldid=23752709”