Hakunila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakunila
Håkansböle
Hakunila flats.jpg
Kaupungin kartta, jossa Hakunila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Hakunila korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Hakunilan suuralue
Kaupunginosa nro 94
Pinta-ala 3,0 km² 
Väkiluku 11 489[1] (1.1.2019)
Työpaikkoja 1 493 kpl [1]  (31.12.2017)
Postinumerot 01200, 01201
Lähialueet Hakkila, Itä-Hakkila, Ojanko, Sotunki, Kuninkaala, Vaarala

Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Hakunilan suuralueella, Vantaan itäosassa. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila.[2] Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Yli 80 % alueen asunnoista on kerrostaloja.[3]

Hakunilan kaupunginosaan kuuluvat myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan asuinalue ja linja-autovarikkoalue sekä sen viereinen Hakunilan vesitorni.[2] Nissaksen asuinalue Itä-Hakkilan rajalla kuuluu myös Hakunilaan.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan kirkko Hakunilan keskuksen eteläpuolella.
Hakunilan kirjasto sijaitsee kirkon vieressä.
Sotungin koulu ja lukio sijaitsevat Hakunilassa, Hakunilan urheilupuiston pohjoislaidalla.

Hakunilan kaupalliset palvelut keskittyvät suurimmin Hakunilan keskukseen, jonka yhteydessä on muun muassa apteekki, ruokakauppa ja ravintoloita. Ostoskeskuksen yhteydessä toimii Hakunilan terveysasema, ja aivan sen kupeessa ovat myös Hakunilan kirjasto ja Hakunilan kirkko. Hakunilan ostoskeskusta on suunniteltu uudistettavan niin, että Hakunilan yleisilme muuttuisi kantakaupunkimaisemmaksi.[4] Lyhyen matkan päässä Kuninkaalan puolella on Porttipuiston ostospuisto.

Hakunilassa on useita kouluja: Lehtikuusen koulu, Sotungin koulu ja Sotungin lukio.

Hakunilan urheilupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan uimahalli urheilupuiston pohjoislaidalla.

Hakunilan urheilupuisto sijaitsee Sotungin lukion luona. Puistossa on muun muassa Hakunilan uimahalli ja yleisurheilukenttä.

Urheilupuistossa järjestettiin 11.–13. tammikuuta 2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Aikaisemmin SM-hiihdot oli järjestetty samassa paikassa vuonna 1997. Jukolan viesti järjestettiin Hakunilassa 16.–17. kesäkuuta 2012. Urheilupuistossa on myös useasti järjestetty Myötätuulirock-musiikkitapahtuma. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut muun muassa useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.

Virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupungin tavoitteena on myös luoda Hakunilasta ”elävä ja kiinnostava kansallispuistokaupunki”, joka toimisi Kuusijärven ohella porttina läheiseen Sipoonkorpeen.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja ja sieltä on yhteyksiä muun muassa Helsinkiin, Itä-Hakkilaan, Vuosaareen, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Korsoon ja Kuninkaanmäelle ja Kuusijärvelle. Vantaan pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan Hakunilan läpi Hakunilantietä ja Kyytitietä pitkin.

Historiaa ja kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan alueella on runsaasti suomalaisperäisiä paikannimiä, jotka kertovat ajasta ennen ruotsalaisten tuloa alueelle. Sotunkin on ainakin osittain ollut alun perin suomalainen kylä, jonka maille mahdollisesti 1400-luvulla perustettiin ruotsalainen uudistalo Hokonsböle, jonka ensimmäinen isäntä oli mahdollisesti kotoisin Sotungista.[6]

Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka tarkoitti kirjaimellisesti ”Hokonin uudistaloa”.[7] Nimi oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.[8] Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.[9]

Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa sijaitsee. Itse Hakunilan kartano ja osa aiemmista Håkansbölen tilan maista sijaitsee Vantaan nykyisessä aluejaossa kuitenkin Hakunilan naapurialueen, Ojangon kaupunginosan puolella.[10]

Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi vuonna 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.

Hakunila-projekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät suomalaisten ja somalialaisten välisiksi konflikteiksi ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000, poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet eli Hakunila-projekti kesti runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisen järjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.

Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2002 Hakunilassa on kuvattu useita kohtauksia elokuvaan Nousukausi, jossa kaupunginosa esittää Jakomäkeä. Kohtauksia kuvattiin kesä–elokuussa muun muassa Hakunilan Siwassa ja Käärmekalliolla. Vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuva kuvattiin suurilta osin Hakunilassa ja Sotungissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tietoja Hakunilan suuralueelta Vantaa.fi. 1.1.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 17.2.2021.
  2. a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Hakunila. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 30.4.2016.
  3. Vantaan kaupunki: Hakunila Vantaa.fi. Viitattu 15.1.2021.
  4. Suojanen, Armi: Hakunilan ostari pattitilanteessa – Pienosakas: Virkamiesten on helppo tehdä suunnitelmia, kun ei itsellä ole mitään riskiä Vantaan Sanomat. 23.8.2018. Viitattu 13.1.2021.
  5. Massinen, Tuomas: Vanha ostari korvataan uudella keskuksella – "Hakunila on idän kätketty helmi, joka odottaa löytämistään" Vantaan Sanomat. 28.11.2017. Viitattu 13.1.2021.
  6. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  7. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  8. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 93-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  9. Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011
  10. Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 19.8.2013. [vanhentunut linkki]

Lähteet, joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]