Sotunki
| Sotunki | |
|---|---|
| Sottungsby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Sotunki korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Hakunilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 98 |
| Pinta-ala | 13,6 km² [1] |
| Väkiluku | 634[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 88 kpl [3] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01200, 01260[4] |
| Lähialueet | Itä-Hakkila, Hakunila, Kuninkaanmäki, Ojanko ja Sipoo[5] |
Sotunki (ruots. Sottungsby) on Vantaan itäisin kaupunginosa. Se rajautuu koillisessa Sipooseen ja kaakossa Helsinkiin. Sotungin pinta-ala on 13,6 neliökilometriä, joten se on Vantaan toiseksi suurin kaupunginosa. Asukkaita on runsas 600, josta ruotsinkielisiä on yli 20 prosenttia. Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on 2,7 prosenttia, eli vähemmän kuin missään muualla Vantaalla[6]. Syrjässä liikenteen valtaväyliltä Sotunki on säilynyt hyvin maatalousvaltaisena alueena. Sotunki kuuluu Hakunilan suuralueeseen. Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Sotungin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1998. Sotunki ja Håkansbölen kartano muodostavat kohteen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa.[7]
Sotungin (Såttungbyn) keskiaikaisperäinen maarekisterikylä sen sijaan ulottuu Lahdenväylälle asti. Hakunila (Håkansböle) on Sotungin tytärkylä.
Valtaosa alueesta on vanhaa merenlahtea ja sen syvät savikot työntyvät pohjoisosan laajoihin metsäalueisiin, missä on runsaasti kallioita ja jyrkänteitä. Laajojen peltoaukeiden keskellä kohoaa pieniä kukkuloita, joista yhdellä sijaitsee jo 1300-luvulta asti tunnettu Sotungin kylä. Kylän vanhat rakennukset, kuten 1700-luvulta peräisin olevat Nygårdin, Nygårdsin ja Kullobackan tilojen päärakennukset luovat niitä ympäröivien viljelyalueiden kanssa seudulle perinteikkään ja valtakunnallisella tasollakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön. Sotungin keskiosassa on 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva kalkkilouhos, jonka toiminta lakkautettiin 1900-luvun vaihteessa. Alueelle voi tutustua merkittyä Kalkkiruukin luontopolkua pitkin. Sotungin erämaa-alueet kuuluvat Sipoonkorven Natura-alueeseen. Kaupunginosassa sijaitsee Bisajärvi.
Sotunkiin johtavan tien varrella, Nissbackan kartanon veistospuistossa on esillä Laila Pullisen veistoksia.[8] Trollbergan traktori- ja maatalousmuseossa on esillä entisajan maalaiselämästä kertovaa esineistöä.[9] Sotungissa sijaitsee myös taiteilija Risto Vilhusen ateljee.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vantaa alueittain (2015) (PDF) (98 Sotunki, teoksen s. 274–27) Vantaa.fi. huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Tietoja Hakunilan suuralueeltaArkistoitu kopio Vantaa.fi. 1.1.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.4.2021. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Vantaan kaupunginosat ja suuralueetArkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ 1509 RKY: Sotungin kylä ja Håkansböle 2009. Museovirasto. Viitattu 14.11.2013.
- ↑ Nissbackan kartanon veistospuisto kolumbus.fi. Arkistoitu 12.8.2007. Viitattu 22.8.2007.
- ↑ Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo vantaanluontokoulu.fi. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 22.8.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||