Piispankylä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piispankylä
Biskopsböle
Kaupungin kartta, jossa Piispankylä korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Piispankylä korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Kivistön suuralue
Kaupunginosa nro 21
Pinta-ala 4,7 km² 
Väkiluku 867 (1.1.2010)
Väestötiheys 199 as./km²
Postinumerot 01730
Lähialueet Vantaanlaakso, Myllymäki, Keimola, Kivistö, Lapinkylä, Viinikkala

Piispankylä (ruots. Biskopsböle) on noin 900 asukkaan kaupunginosa Vantaan länsiosassa. Kaupunginosa rajoittuu idässä Vantaanjokeen, etelässä Kehä III:een ja lännessä Hämeenlinnanväylään. Pohjoisessa Piispankylän kaupunginosan raja kulkee nykyisin Riipiläntietä pitkin ja jatkuu Kehäradan kohdalla Vantaanjokeen.

Mestarintie Vantaan Piispankylän teollisuusalueella.

Piispankylän naapurikaupunginosia ovat Vantaanlaakso etelässä, Myllymäki lännessä, Kivistö ja Lapinkylän pohjoisessa sekä Viinikkala idässä Vantaanjoen toisella puolella. Piispankylä kuuluu Kivistön suuralueeseen (2007-).

Piispankylässä on kaksi yritysaluetta: Åbyn yritysalue Vanhan Nurmijärventien varressa ja nuorempi, 1980- ja 1990 luvuilla kehittynyt Piispankylän yritysalue Vanhan Hämeenlinnantien itäpuolella. Piispankylän teollisuusalueella sijaitsee esimerkiksi Laattapiste-konsernin pääkonttori.

Kaupunginosan itäosat ovat maatalouskäytössä olevaa viljelyaluetta, joka suurelta osalta kuuluu Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun maisema-alueeseen. Lännempänä maa on metsäisempää ja kohoaa jokilaaksoa ylemmäs.

Kaupunginosan pohjoisreunalle rakennettiin Kehärata vuosina 2009–2015 ja Tikkurilantien jatke, jotka ylittävät Vantaanjoen.

Vantaanpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanpuiston ostoskeskusta ja tornitaloja.
Vantaanpuiston ostoskeskus.

Piispankylän eteläosissa sijaitsee Vantaanpuisto, kahdeksankerroksisista tornitaloista ja matalista lamellitaloista koostuva kerrostaloalue, jonka rakensi Silta ja Satama 1965–1970.[1] Ympäristössä on rivitaloja.

Asuinalueesta piti suunnitelmien mukaan tulla oleellisesti laajempi Luoteis-Vantaan keskus. Vantaanpuiston rakentaminen kuitenkin pysähtyi 1972, kun sisäasiainministeriö jätti hyväksymättä poikkeusluvan kaavoituksen keskeneräisyyden ja lentomelun vuoksi. Sisäasiainministeriö jätti 1977 ja 1981 myös asemakaavat vahvistamatta. 1985 vahvistettiin vain jo rakennettu osa. Korkein hallinto-oikeus kielsi lisärakentamisen 1987.

Vantaanpuiston alueella ei ollut alkuaikoina kaukolämpöä, joten taloissa oli kiinteistökohtainen lämmitys. Vesihuoltoa varten rakennettiin oma vedenottamo.[2] Kunnallisen vesijohdon myötä vedenottamo poistettiin käytöstä veden fluoripitoisuuden vuoksi ja jäi varavedenottamoksi.[3]

Alueella asuu nykyään noin 900 henkeä. Vantaanpuiston varhaisaikoina 1970-luvun alkupuolella alueella asui jopa 1600 henkeä.lähde? Vantaanpuiston ostoskeskus toimii alueen sydämenä ja tarjoaa palveluja myös naapurikaupunginosille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]