Koordinaatit: 60.341°N, 25.097°E

Mikkola (Vantaa)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikkola
Mikkola
Kaupungin kartta, jossa Mikkola korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Mikkola korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 82[1]
Pinta-ala 0,9[1] km² 
Väkiluku 3 280 [2][1] 1.1.2015
Väestötiheys 3 644[1] as./km²
Työpaikkoja 513 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01480[4]
Lähialueet Jokivarsi
Matari
Metsola
Sipoon Myyraksen (Myras) asuinalue

Mikkola on kaupunginosa Vantaan koillisosassa Korson suuralueella. Se rajautuu lännessä Matariin, pohjoisessa Kulomäentiehen (Metsolan kaupunginosa), idässä Lahdenväylään (Jokivarren kaupunginosa) ja etelässä Sipoon rajaan. Mikkola sijaitsee Jokivarren ja Rekolan murroslaaksojen välissä niin sanotun Metsolan selänneryhmän alueella, jossa on loivia mäkiä. Asukkaita kaupunginosassa on 3 280 (2015). Alueen väestöstä 30 prosenttia on vieraskielisiä.[1] Mikkolassa on pieni 1970-luvulla rakennettu ostoskeskus, useita päiväkoteja sekä iso yhtenäiskoulu (Mikkolan koulu), jonka yhteydessä on neuvola ja hammaslääkäri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkolasta on löydetty kolme kivistä hautaröykkiötä, joiden arvellaan olevan peräisin rautakaudelta. Nämä muinaishaudat ovat nykyisin suojeltuja. Maarukanmetsän alueelta on löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Sen arvellaan olleen pyyntiväestön kausiasuinpaikka, joka oli sijaitsi lähellä rantaa: merenpinta oli kivikaudella nykyistä ylempänä.lähde?

Mikkola oli aikanaan osa Keravan kauppalaa. Mikkolan nimi juontaa juurensa Mikkolan tilasta, jonka maille kaupunginosa rakennettiin.

Alueen katujen ja puistojen nimet ovat peräisin 1950- ja 1960-lukujen rakennuskaavasta. Kuulentojen innoittamana nimistön teemaksi valittiin planeetat. Sen vuoksi Mikkolassa on esimerkiksi Marsinkuja, Venuksentie ja Saturnuksenpuisto.lähde?

Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu, paljolti kolme- tai neljäkerroksellisista kerrostaloista muodostunut kerrostaloalue. Joukossa on muutama hieman korkeampi tornitalo. Alueen valmistuminen ajoittui pääosin vuosille 1969–1974.[1] Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat vuonna 1968 Mikkolanpuistoon taloyhtiöön, joka muodostuu kahdeksasta pistetalosta Venuksentien itäpuolella (alkujaan katuosoiteena Mikkolanpuisto). Mikkolanpuiston jälkeen seurasi kiivas teollisen elementtirakentamisen kausi. Tämän jälkeen valmistui kymmenkunta pistetaloa 1970-luvun loppupuoliskolla.lähde?

Mikkola on Myyrmäen jälkeen Vantaan toiseksi kerrostalovaltaisin kaupunginosa ja yksi kaupungin tiheimmin asutuista alueista. Asuntokannasta vajaa puolet muuodostuu yhden hengen talouksista. Lähes puolet asunnoista on omistusasuntoja. [1]

2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkolan kaakkoiskulmaan rakennettiin 2000-luvulla Maarukanmetsän asuinalue.[1] Mikkolan vanhimpien talojen peruskorjaukset ovat kohentaneet kaupunginosan yleisilmettä. Alueen täydennysrakentamista on suunniteltu. [1] Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiö VAV Asunnot purki syksyllä 2015 neljän asuintalon kerrostalokorttelin Marsinkujalta.[1][5][6] Tilalle rakennetut uudet kerrostalot valmistuivat alkuvuonna 2017.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Vantaa alueittain (2015) (pdf) (82 Mikkola, julkaisun sivut 214–217) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  4. kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  5. Armi Suojanen: VAV purkaa neljä kerrostaloa Mikkolasta – tilalle rakennetaan uudet 1.4.2015. Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. Viitattu 24.3.2017.
  6. VAV Marsinkuja 1 rakennusfakta.fi. Viitattu 24.3.2017.
  7. Tuomas Massinen: Tällainen kiinteistö nousi Mikkolan puretun kerrostalon tilalle Vantaan Sanomat. Viitattu 23.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]