Jokiniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jokiniemi
Ånäs
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 62[1]
Pinta-ala 2,1[1] km² 
Väkiluku 5 028 [2][1] 1.1.2015
Väestötiheys 2 361[1] as./km²
Työpaikkoja 2 500 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01300, 01370[4]
Lähialueet Tikkurila, Hakkila, Hiekkaharju, Havukoski, Kuninkaala

Jokiniemi (ruots. Ånäs) on kaupunginosa Vantaan Tikkurilan suuralueella. Se rajautuu lännessä päärataan (jonka länsipuolella on Tikkurilan ja Hiekkaharjun kaupunginosat) ja idässä Keravanjokeen ja Rekolanojaan, joiden jälkeen alkavat Hakkila ja Kuninkaala.[4][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3 000–2 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.

Arkeologinen kaivausalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sandlidenin savi-idoli (löydetty 1990) on eräs Jokiniemen kaivauksissa löydetyistä savi-idoleista. Kansallismuseon tunnusnumero KM 30464:8163.

Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa hieno nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa.[5]

Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta löydettiin 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä. Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen.[6][7] Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin kuudentuhannen ikäisiksi kivikauden puoliväliin.[7]

Historiallinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,[1] ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi. Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Radan varressa sijainneet vanhat Väritehtaan rakennukset purettiin 1980-luvulla, ja tehdas toimii nykyisin Keravanjoen toisella puolella Kuninkaalassa. Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään monitoimitalo Vernissana.[1] Jokiniemessä toimi vuosina 19281984 myös Grönbergin lyijyvalkoistehdas ja lyijysulatto, joka jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttama pintamaata vuodesta 2000 lähtien ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Alueelle on rakennettu toimitiloja tai julkisia rakennuksia vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2012 annettiin suositus siitä, että tehtaan tontilla ei kasvatettaisi syötäviä kasviksia.

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta 1980-luvulle asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste, joka joutui lopulta siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia tuli mahdottomaksi. Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden. Presidentti Relander asui toisessa jugend-rakennuksista toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 19071917.[1] Rakennuksessa toimii nyt Metlan kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokinemeen. Aluetta hallinnoi Kapiteeli Oy.

Asutus ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemi, joka sijaitsee vastapäätä Tikkurilaa radan itäpuolella, on käytännössä osa Tikkurilan keskustataajamaa. Kaupunginosassa ei ole omia kaupallisia palveluita, vaan jokiniemeläiset asioivat Tikkurilassa. Ns. Jokiniemen koulukampukseen kuuluvat Jokiniemen yhtenäiskoulu (ylä- ja alakoulu), Tikkurilan lukio ja Hiekkaharjun ammattioppilaitos (virallisesti Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipiste). Lisäksi alueella on Vantaan suurin ruotsinkielinen peruskoulu Dickursby skola. Kaupunginosassa sijaitsee myös Tikkurilan alueen pääurheilukenttä Hiekkaharjun urheilukenttä, Hiekkaharju Golfin golfkenttä sekä useita urheiluhalleja Tennistien varrella. Entisessä Maatalouden tutkimuskeskuksen navettarakennuksessa, Navethaliassa, toimii paikallinen harrastajateatteri Vantaan Näyttämö. Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin uudet toimitalot.

Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen tornitalot ja Hiekkaharjun aseman yksinäinen tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla. 1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, viime aikoina myös omistusasunnoiksi. Asunnot ovat pienehköjä, opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Jokiniemen väestörakenne onkin melko nuorta. Tikkurilan viereistä, yhä pitkälti rakentamatonta aluetta pyritään kehittämään voimakkaasti sen hyvän sijainnin takia. Tikkurilan aseman vieressä kohoaa jo esimerkiksi moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo nimeltään Vantaan Majakka. Se on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät Keravalle kulkevat K- ja N-junat, Riihimäelle suuntaava T-juna sekä Kehäradan I- ja P-junat.

Tikkurilan terminaali on Vantaan linja-autoliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi menevät Vantaan linjat 562, 562N ja 712 sekä seutulinjat 724, 724N ja 736N. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniementie ja keskeneräinen Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniementien Keravanjoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8. marraskuuta 2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Vantaa alueittain (2015) (pdf) (62 Jokiniemi, teoksen s. 141–145) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  4. a b c kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  5. Jukka Sinervä: Vantaan Jokiniemen muinainen kauppapaikka on harrastaja-arkeologien aarreaitta 31.7.2014. Yle, uutiset. Viitattu 5.8.2014.
  6. Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi harvinainen savifiguuri 5.8.2014. Yle, uutiset. Viitattu 5.8.2014.
  7. a b Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi toinenkin savihahmo 7.8.2014 (päivitetty 4.11.2015). Yle, uutiset. Viitattu 7.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]