Jokiniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jokiniemi
Ånäs
Tikkurilantie
Tikkurilantie
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 62[1]
Pinta-ala 2,1 km² [1]
Väkiluku 6 110[2] (31.12.2020)
Työpaikkoja 7 098 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01300, 01370[4]
Lähialueet Hakkila, Havukoski, Hiekkaharju, Kuninkaala, Tikkurila

Jokiniemi (ruots. Ånäs) on kaupunginosa Vantaan Tikkurilan suuralueella. Se rajautuu lännessä päärataan (jonka länsipuolella on Tikkurilan ja Hiekkaharjun kaupunginosat) ja idässä Keravanjokeen ja Rekolanojaan, joiden jälkeen alkavat Hakkila ja Kuninkaala.[1] Vaikka Jokiniemi on oma kaupunginosansa, sen länsireuna luetaan osaksi Tikkurilan keskustaa ja sen kantakaupunkimaista uudisrakentamista.[5] Muun muassa Tikkurilan rautatieasema kuuluu hallinnollisesti osaksi Jokiniemeä.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalouden tutkimuskeskus ja laajat pelto-aukeat 1970-luvulla.

Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3 000–2 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.[7]

Arkeologinen kaivausalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa.[8] Kaivausalue Keravanjoen tuntumassa tunnetaan Jokiniemen Muinaispuistona.[9][10][11]

Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta Hakkilan kivisillan kupeesta löydettiin vuonna 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä.[12][9] Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen.[12][13] Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin kuudentuhannen ikäisiksi kivikauden puoliväliin.[13]

Teollisuuden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilankosken ympäristöllä on pitkä teollisuushistoria. Asemakaavalla suojellussa vernissatehtaassa järjestetään tänä päivänä kahvila- ja kulttuuritoimintaa.

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,[1] ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi. Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Radan varressa sijainneet vanhat Väritehtaan rakennukset purettiin 1980-luvulla, ja tehdas toimii nykyisin Keravanjoen toisella puolella Kuninkaalassa.[1] Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissana. Jokiniemessä toimi vuosina 1928–1984 myös Grönbergin lyijyvalkoistehdas ja lyijysulatto, joka jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttamaa pintamaata vuodesta 2000 lähtien ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Alueelle on rakennettu toimitiloja tai julkisia rakennuksia vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2012 annettiin suositus siitä, että tehtaan tontilla ei kasvatettaisi syötäviä kasviksia.lähde?

Maatalouden tutkimuskeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus on kunnostettu asuinrakennukseksi.[14]
”Relanderin talona” tunnettu jugend-huvila oli pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, kuten myös viereinen Paviljonki II.

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta 1980-luvulle asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste, joka joutui lopulta siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia tuli mahdottomaksi. Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden.

Tutkimuslaitoksen vieressä sijaitsee kaksi huvilaa, Paviljonki I ja II.[15] Presidentti Relander asui Paviljonki I:ssä toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917.[1] Myöhemmin rakennuksessa toimi pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Sittemmin rakennus on remontoitu, ja vuodesta 2020 alkaen huvila on ollut käytössä asuntona.[16] Molemmat Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokinemeen.

Koelaitoksesta asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun asuintaloja Jokiniemenkujalla.

Vuodesta 2016 alkaen kaupunginosan eteläosaan koelaitoksen ympäristöön alkoi rakentua uusi asuinalue. Alueelle rakennettiin uusia kerrostaloja, ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintorakennus ja sen viereiset jugend-huvilat kunnostettiin samanaikaisesti asuinnoiksi.[14] Kunnostettaviksi pääsivät myös suojellut vilja-aitta ja vanha juureskellari.

Asutus ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen lähiön tornitalot ja Hiekkaharjun aseman tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla.

1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, sittemmin myös omistusasunnoiksi. Tikkurilan aseman viereen on rakennettu moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo Vantaan Majakka, joka on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus. Asunnot ovat pienehköjä, opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Nuorten osuus väestöstä onkin Jokiniemessä Tikkurilan suuralueen suurin.[3] Jokiniemessä on myös suuralueen kaupunginosista suurin vieraskielinen väestö. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä oli 21 prosenttia vuonna 2019.[3]

Toimitiloja ja toimistorakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusrikospoliisin toimitalo rakennettiin Jokiniemeen 1990-luvun alussa.[17]

Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin toimitalot. Loppuvuodesta 2021 alueelle valmistuu Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat.[18] Rautatieaseman kupeeseen Lauri Korpisen kadulle on suunnitteilla pääkonttoritason toimitilahanke.[19]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemi, joka sijaitsee vastapäätä Tikkurilaa radan itäpuolella, on käytännössä osa Tikkurilan keskustataajamaa. Palveluita ja työpaikkoja Jokiniemen puolella on kuitenkin huomattavasti vähemmän.[3] Kaupunginosassa on yksi kioski Satomäen alueella sekä lähikauppa Tikkurilan rautatieaseman kupeessa. Ns. Jokiniemen koulukampukseen kuuluvat Jokiniemen yhtenäiskoulu (ylä- ja alakoulu), Tikkurilan lukio ja Hiekkaharjun ammattioppilaitos (virallisesti Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipiste). Lisäksi alueella on Vantaan suurin ruotsinkielinen peruskoulu Dickursby skola.

Kaupunginosassa sijaitsee Tikkurilan alueen pääurheilukenttä Hiekkaharjun urheilupuisto, golfkenttä sekä useita urheiluhalleja Tennistien varrella. Entisessä Maatalouden tutkimuskeskuksen navettarakennuksessa, Navethaliassa, toimii paikallinen harrastajateatteri Vantaan Näyttämö.

Urheilukentän kupeessa sijaitsevalla Vantaan näyttämöllä on harrastajateatteritoimintaa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti vilkas Tikkurilan rautatieasema on osa Jokiniemeä.

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät Keravalle kulkevat K- ja N-junat, Kehäradan I- ja P-junat sekä Riihimäelle suuntaava yöliikenteen T-juna.

Tikkurilan terminaali on Vantaan linja-autoliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi kulkevat Vantaan runkolinja 570, seutulinjat 711, 717 ja 721N sekä sisäiset liityntälinjat 724 ja 735. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniemenkatu ja Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniemenkadun Keravanjoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8. marraskuuta 2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.[20]

Vuonna 1910 rakennettu Tikkurila–Hakkila-rata haarautuu Tikkurilan aseman pohjoispuolelta pistoraiteelle, joka kulkee Jokiniemen eteläosaa pitkin Hakkilan teollisuusalueelle. Rataa käytetään edelleen tavaraliikenteessä muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin.[21]

Tulevaisuus ja keskusta-alueen kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokiniemen länsiosaa Tikkurilan aseman ympäristössä pyritään kehittämään voimakkaasti sen hyvän sijainnin takia.[22] Pääradan vieressä olevat alueet ovat jääneet suurelta osin rakentamattomiksi, ja niille kaavaillaan muun muassa suurta koulukampusta.[23] Jokiniemenkadun ja Valkoisenlähteentien kulmaan suunnitellussa uudessa oppimiskeskuksessa olisi tilat 300 lukiolaiselle Tikkurilan lukiosta ja 1 300 ammattiin opiskelevalle Variasta.[24] Alueen muuta uudisrakentamista voisi olla asunnot, liiketilat, hotellit, liikuntapalvelut ja hyvinvointikeskus.[25] Tyhjejä tontteja käytetään toistaiseksi pysäköintialueina.[25] Suunnittelualueen keskellä on vanha Grönbergin lyijysulatto,[25] joka on suojeltu asemakaavalla.[26]

Suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitti kulkee kaupunginosan eteläreunalla Jokiniemenkadun ja Keravanjoen välissä.[27] Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä reitin on tarkoitus laskeutua tunneliin ja alittaa Tikkurilan asema.[28]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Vantaa alueittain (2015) (pdf) (62 Jokiniemi, teoksen s. 141–145) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.9.2021.
  3. a b c d Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.1.2021.
  4. Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  5. Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.8.2021.
  6. Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 5.8.2021.
  7. Ilta-Sanomat: Kyllikki Rosenström teki erittäin harvinaisen löydön Vantaalla - ”Koko ruumiiseen tuli ihmeelliset väreet” Ilta-Sanomat. Viitattu 5.8.2014.
  8. Jukka Sinervä: Vantaan Jokiniemen muinainen kauppapaikka on harrastaja-arkeologien aarreaitta 31.7.2014. Yle, uutiset. Viitattu 5.8.2014.
  9. a b Vantaan kaupunki: Jokiniemen Muinaispuisto – Metropoli kivikaudelta Visit Vantaa. Viitattu 8.1.2021.
  10. Muinaispuisto Vantaan karttapavelu. Viitattu 10.3.2021.
  11. Jokiniemen Muinaispuisto Google Maps. Viitattu 10.3.2021.
  12. a b Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi harvinainen savifiguuri 5.8.2014. Yle, uutiset. Viitattu 5.8.2014.
  13. a b Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi toinenkin savihahmo 7.8.2014 (päivitetty 4.11.2015). Yle, uutiset. Viitattu 7.8.2014.
  14. a b Karlsson, Stella: Jokiniemen koelaitoksen uusi asuinalue 2.12.2020. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 5.8.2021.
  15. Karlsson, Stella: Jokiniemen koelaitoksen uusi asuinalue 2.12.2020. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 5.8.2021.
  16. Knuuttila, Maija: Vanhaan jugend-linnaan valmistui luksusasuntoja Vantaalla: näihin koteihin upotettiin 2,5 miljoonaa Iltalehti. 24.3.2020. Viitattu 5.8.2021.
  17. Keskusrikospoliisi, Jokiniemi Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 5.8.2021.
  18. Tompuri, Vesa: Vantaan Jokiniemeen rakennetaan täysin säteilyn kestävä bunkkeri Helsingin Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 8.1.2021.
  19. Ratakujan tunnelin soveltuvuus Vantaan ratikan reitiksi 2018. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.8.2021.
  20. Reissu-Lassin polku Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  21. Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 31.5.2021.
  22. Jokiniemi (Yleiskaava 2020. C-tunnus viittaa tiiviiseen rakentamiseen.) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  23. Rämö, Marjo: Jokiniemen joutomaille ja pysäköintialueille suunnitellaan "superkampusta" – Päätöksen tekevät uudet valtuutetut Vantaan Sanomat. 6.12.2020. Viitattu 5.8.2021.
  24. Aalto, Maija: Tikkurilan aseman naapuriin yhteinen koulutalo ammattiin opiskeleville ja lukiolaisille Helsingin Sanomat. 20.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  25. a b c Andersson, Kukka: Tikkurilan keskellä seisoo tyhjiä unelmatontteja, joille ei ole tehty mitään – Nyt kaupunki lyö pöytään hulppeat visionsa Helsingin Sanomat. 1.12.2020. Viitattu 6.8.2021.
  26. Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 5.8.2021.
  27. Vantaan karttapalvelu (Raitiotien reitti kaupunkikartassa) kartta.vantaa.fi. Viitattu 31.5.2021.
  28. Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 18.9.2019. Viitattu 31.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]