Koordinaatit: 60.296°N, 24.998°E

Koivuhaka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Koivuhaka on myös kaupunginosa Kokkolassa.
Koivuhaka
Björkhagen
2010-luvulla rakentunutta asuinaluetta Peltolantien ja Tikkurilantien välissä.
2010-luvulla rakentunutta asuinaluetta Peltolantien ja Tikkurilantien välissä.
Kaupungin kartta, jossa Koivuhaka korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Koivuhaka korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 68[1]
Pinta-ala 3,7[1] km² 
Väkiluku 3 069[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 541[1] (2015) as./km²
Työpaikkoja 4 994 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01300, 01510[4]
Lähialueet Helsingin pitäjän kirkonkylä, Pakkala, Veromies, Lentokenttä, Ruskeasanta, Viertola

Koivuhaka (ruots. Björkhagen) on kaupunginosa Vantaan keskiosissa. Kaupunginosan rajana on etelässä Kehä III ja Keravanjoki, lännessä Tuusulanväylä ja pohjoisessa Läntinen Valkoisenlähteentie.[1] Asukkaita alueella on yli 2 600, ja väestö on kasvanut etenkin 2010-luvulla.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmäoja erottaa Koivuhaan Viertolasta.

Koivuhaan alue on tasaista Keravanjoen ja Kylmäojan purolaaksoa, jonka varrella on viljelty maata vuosisatojen ajan, ainakin 1600-luvulta lähtien. Keravanjoen lähistöstä on löydetty merkkejä keskiaikaisesta asutuksesta. Historiallinen Kuninkaantie kulkee alueen eteläosissa nykyisin nimellä Kuriiritie.[1]

Alueella sijaitsee vanha Johansin maatila (nykyisin Vantaan kaupungin hallinnassa, Velmu ry:n käytössä) ja 1940–1960-luvun omakotitaloja.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivuhaan länsiosia markkinoidaan Aviapolis-brändillä

Alueen pohjoisosassa Kylmäojan purolaaksossa sijaitsee Koivuhaan arboretumina tunnettu puulajipuisto, jossa oli vuonna 2005 jo noin 170 puuvartista lajia. Arboretum on osa joskus Ystävyyden puistonakin tunnettua osaa laajemmasta Tikkurilan keskuspuistosta.[5][6] Koivuhaan luoteislaidalla Kylmäojan varrella kulkee ulkoilureittejä, joilta on yhteys idemmäs Tikkurilan urheilupuistoon.

Kaupunginosana modernista teollisesta arkkitehtuurista mainittakoon entinen Ristin Voitto -kirjapainon rakennus vuodelta 1968.[1]

Koivuhaan länsiosassa on yrityksiä, muun muassa auto- ja tukkukauppoja. Kaupunginosassa on yritystoiminnan seurauksena runsaasti työpaikkoja (noin 4 300), joista yli 40 prosenttia kaupan alalla.[1] Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyden vuoksi läntisiä yritysalueita markkinoidaan myös Aviapolis-brändin avulla.

Pientaloalueen keskellä, Meiramitien varrella on Jehovan todistajien Suomen toimintakeskus ja valtakunnansali sekä seurakunnan asuntoja.[1][7] Meriamitiellä on myös Viherpajan puutarhamyymälä, jossa on nähtävyytenäkin tunnettu japanilainen puutarha.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Vantaa alueittain (2015) (pdf) (68 Koivuhaka, teoksen s. 166–169) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 7.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.9.2021.
  3. Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.8.2021.
  4. Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 5.8.2021.
  5. Koivuhaan arboretum (pdf) 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 7.7.2016.
  6. Hanna Keskinen: Vantaan kasvillisuuden erikoispuistot (pdf) 15.2.2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 7.7.2016.
  7. Lukematon määrä Vartiotorneja syntyy Vantaalla Yle Uutiset. 27.8.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.10.2015.
  8. Kasvihuoneessa vietetään joulua vuoden ympäri (archive.is-sivu https://archive.is/3JaS1)+metro.fi. 11.2.2012. Metro.fi. Viitattu 31.7.2012 (linkki päivitetty 7.7.2016).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]