Tikkurila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Petrokemian alan yrityksestä kertoo artikkeli Tikkurila (yritys).
Tikkurila
Dickursby
Kielotorni4.JPG
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 61
Pinta-ala 1,0 km² 
Väkiluku 4 976 (1.1.2010) 
Väestötiheys 4727 as./km²
Postinumerot 01300, 01301
Lähialueet Viertola, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Vantaan itäosassa Tikkurilan suuralueella. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella, Keravanjoen pohjoispuolella, noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus. Tikkurilasta ei ole kehittynyt selkeää keskustaa Vantaalle, koska Lentokentän kaupunginosa jakaa Vantaan kahtia.

Tikkurilan väestö on vanhusvoittoista, koska palvelut ovat lähellä. Verrattaessa Tikkurilaa muuhun Vantaaseen, on siellä eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä.[1] Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja.lähde? Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?

Tikkurilan kaupunginosa ja aluekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan kaupunginosa käsittää vajaan neliökilometrin kokoisen alueen. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentien tielinjaus ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan. Kaupunginosan asukasluku oli 4 727 vuoden 2006 alussa, jolloin se oli kasvanut hieman yli 20 prosenttia runsaan 10 vuoden aikana.lähde?

Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa yhteinäisen taajaman.selvennä Arkipuheessa nimitystä Tikkurila käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta. Tämä heijastuu myös alueen virallisessa nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto on Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.

Tikkurila on myös yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista.

Tikkurilan yleisilme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurila on rakennettu melko väljästi ja sitä hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu matalia 2–4-kerroksisia taloja. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Tikkurilan yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, sillä alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi. Merkitystä on myös autokaupungin ihanteella: alueen kiivain kasvu ajoittui samaan aikaan autoistumisen ollessa voimakkaimmillaan. Kaupunginosaa on kuitenkin pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen myötä. Uusimpana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut uusi asemakeskus. Toisaalta pysäköintipaikkoja on huomattavan paljon ja ne ovat lähes aina katutasossa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempi Vernissatehdas Keravanjoen Tikkurilankosken äärellä on nykyään Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissa.
Muun muassa Tulisuudelma-ravintolastaan tunnettu Hotelli Vantaa sijaitsee lähellä Tikkurilan asemaa paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas.

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua. Turun ja Viipurin välinen vanha tie, Kuninkaantie, kulki Tikkurilan kautta nykyisen Kuriiritien ja Tikkurilantien kohdalla. Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.lähde?

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti vanhan Turku–Viipuri-maantien (ns. Kuninkaantie). Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt (taidemaalari Albert Edelfeltin isä) suunnitteli Tikkurilalle uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla. Rautatie toi teollisuutta Keravanjoen Tikkurilankoskelle, jossa aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy joka toimii edelleen paikkakunnalla. Rautatie toimi alkusysäyksenä myös asutuksen kasvulle. 1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.lähde?

Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

Tikkurilaan valmistui 1960-luvun lopulla ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut uimahalli.[2]

Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Sen talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan rautatieasema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys lentoasemalle, jonne on etäisyyttä noin viisi kilometriä.

Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin.

Henkilöautolla pääsee kulkemaan Tikkurila etelärajan ohi Kehä III:a pitkin.

  • rautatieasema ja linja-autoasema:[3]
    • pääradan kaukojunat kotimaan maakuntiin ja Venäjälle
    • I-juna Helsinki-Vantaan lentoasemalle,
    • P-juna Helsinkiin
    • K- ja N-junat Helsinkiin ja Keravalle
    • H-, R- ja T-junat Helsinkiin ja Riihimäelle
    • Z-juna Helsinkiin ja Lahteen
    • Kehäradan valmistuttua asemasta tuli suomen toiseksi vilkkain
    • linja-autolla yhteys yöaikaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle
    • linja-autolla vuoroja Vantaan eri osiin

Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.

Palveluja ja oppilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan terveysasema

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.2.2015.
  2. http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=9575
  3. [1] asemakeskus Dixi avataan tammikuussa 2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]