Tikkurila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Petrokemian alan yrityksestä kertoo artikkeli Tikkurila (yritys).
Tikkurila
Dickursby
Vantaan kaupungintalo.
Vantaan kaupungintalo.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 61
Pinta-ala 1,0 km² 1.1.2016
Väkiluku 6 519[1] (1.1.2019)
Väestötiheys 4 727 as./km²
Työpaikkoja 7 098 kpl [1]  (31.12.2017)
Postinumerot 01300, 01301
Lähialueet Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, ja yleiskaavassa se nähdään yhtenä Vantaan tiivistyvistä pääkeskuksista.[2]

Kaupunginosa ja aluekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan kaupunginosa käsittää vajaan neliökilometrin kokoisen alueen. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentien tielinjaus ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan, joka tiedekeskus Heurekan tonttia lukuun ottamatta mukailee Keravanjokea.

Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen. Arkipuheessa nimitystä Tikkurila käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta. Tämä heijastuu myös alueen virallisessa nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto on Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden ja rautatieliikenteen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1862 valmistunut vanha asemarakennus oli käytössä asemana vuoteen 1978 saakka. Sen jälkeen tiloissa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo.

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua.[3] Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki nykyisen Tikkurilantien kohdalla.[3] Etenkin sisämaan hämäläiset toivat Tikkurilan markkinoille myytäviksi turkiksia.[3] Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.[3][4]

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti Kuninkaantien.[3] Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, suunnitteli uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla.

Alueen asutus keskittyi alun perin etelämmäksi Keravanjoen varteen, mutta rautatieliikenne alkoi kasvattaa nimenomaan asemanseutua.[3] Rautatie toimi alkusysäyksenä asutuksen kasvulle ja toi alueelle myös teollisuutta. Tikkurilankoskella aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen joen toisella puolen Kuninkaalassa.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vernissan lisäksi Keravanjoen varteen rakentui muutakin teollisuutta: saksalaissyntyisen insinöörin Kurt Wreden perustama Tikkurilan Silkki oli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[5] Vuonna 1934 Tikkurilaan pystytetty tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä, ja kokonaisuuteen kuului kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[3] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta päättyi vuonna 1977.[3] Tehdaskorttelissa on tänä päivänä asuntoja ja toimistotiloja.[3]

Silkkitehtaalla on teollisuustoiminnan päätyttyä toiminut muun muassa Teatteri Vantaa.
Kaksikerroksinen Tikkurilan vanha kirkko valmistui samana vuonna kuin kaupungintalo. Suojeltu rakennus purettiin vuonna 2021.

1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.lähde? Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa.

Tikkurilan kirkko ja Vantaan kaupungintalo valmistuivat Asematien varteen vuonna 1956. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen kaksi vuotta myöhemmin. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Sen talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia. Alueelle valmistui 1960-luvun lopulla ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut Tikkurilan uimahalli. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

Elokuvateatteri Bio Grand Kielotien ja Tikkurilantien risteyksessä on ollut toiminnassa vuodesta 1939 alkaen.

Nykyaika: väljästä rakentamisesta keskustaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurila on kaavoitettu keskusta-alueeksi, joka tavoittelee korkeaa uudisrakentamista.

Tikkurila on alun perin rakennettu melko väljästi, ja aluetta hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu matalia 2–4-kerroksisia taloja. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, sillä alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi. Merkitystä on myös autokaupungin ihanteella: alueen kiivain kasvu ajoittui samaan aikaan autoistumisen ollessa voimakkaimmillaan.

Kaupunginosaa on kuitenkin pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[6] Sen paikalle valmistui vuonna 2021 nykyinen Tikkurilan kirkko. Koko Tikkurilan alue on yleiskaavassa keskusta-aluetta.[7]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 alussa Tikkurilassa asui 6 519 asukasta.[1] Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.[1] Tikkurilassa asuu melko paljon myös vanhempia ihmisiä[1], koska palvelut ovat lähellä. Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.[1]

Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä.[8] Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja.[1] Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?

Vantaan kaupunginosista Tikkurilassa on lähivuosina ollut suurin väestönkasvu, ja se on tuonut mukanaan runsasta asuntotuotantoa.[2] Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle ja vuoteen 2040 mennessä noin 21 000:lle.[2] Yksi kasvuun vaikuttavista tekijöistä on korkea rakentaminen: esimerkiksi rautatieaseman läheisyyteen suunnitellaan jopa 25-kerroksista tornitalokorttelia.[9]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkuraitti on kävelykatu Tikkurilan liikekeskustassa.

Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma ja K-Supermarket. Aseman läheisyydessä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas.

Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja. Elokuvateatteri Bio Grand on toiminut Tikkurilassa vuodesta 1939 lähtien.

Opetus ja kirjastotoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan pääkirjasto otettiin käyttöön vuonna 1984.

Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).

Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.[10][11]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä urheilutalo Trio Sport Center.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpia matkakeskuksia.

Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpiin kuuluva rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle lentoasemalle.[12] Tikkurilalla on merkittävä rooli suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä se alittaisi Tikkurilan aseman tunnelissa, johon kuuluisi maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Jatkosuunnitteluvaiheessa oleva hanke valmistuu aikaisintaan vuonna 2028.

Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läheisyydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Tietoja Tikkurilan suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.1.2021.
  2. a b c Tikkurilan kaavarunko 2020 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.7.2021.
  3. a b c d e f g h i j Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
  4. Senaatin kartat 1872 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 29.4.2021.
  5. Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
  6. Salomaa, Marja: Kirkkobussi vie väkeä Tikkurilasta Ilolaan Helsingin Sanomat. 27.4.2014. Viitattu 18.4.2021.
  7. Yleiskaava 2020 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  8. Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.2.2015.
  9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma vantaa.fi. 17.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.7.2021.
  10. Armi Suojanen: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. 27.4.2021. Viitattu 2.7.2016.
  11. Vantaan kaupunki: Vantaan vuosikirja 2018 (.xlsx) (Taulukko 8.17: Kaupunginkirjasto 2006-2018) vantaa.fi. Viitattu 27.4.2021.
  12. Malminen, Ulla: Vantaan Tikkurila myllerryksessä – uusi asema- ja liikekeskus Dixi avataan tammikuussa Yle. 29.12.2014. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]