Tikkurilankoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tikkurilankoski
Vapaana virtaava koski keväällä 2021
Vapaana virtaava koski keväällä 2021
Kunta Vantaa
Koordinaatit 60°17′21.5″N, 25°2′38.4″E
Joki Keravanjoki
Pituus noin 400 m
Pato purettu kesällä 2019
Alajuoksua pääradan kohdalla

Tikkurilankoski on noin 400 metriä pitkä kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suurimmassa sivuhaarassa Keravanjoessa.[1][2] Koski sijaitsee Vantaalla Jokiniemen ja Kuninkaalan kaupunginosien rajalla, pääosin pääradan itäpuolella.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vernissatehtaan polttouunin piippu vuodelta 1955 on suojeltu.[4]

Tikkurilankoski oli alun perin kalliopohjainen luonnonkoski.[5] Paikalle rakennettiin myllytoimintaan ja myöhemmin öljytehtaan toimintaan liittyviä patorakenteita 1600-luvulta lähtien. Seutu on vanhaa tehdasmiljöötä, jossa sijaitsee Tikkurilan Silkin ja Tikkurila Oy:n iäkkäitä tehdasrakennuksia. Sittemmin Tikkurilan väritehtaat siirtyivät joen eteläpuolelle.

Kosken viimeisin pato rakennettiin vuosina 1912–1913.[5] Se kuitenkin menetti toiminnallisen tarkoituksensa, ja kesäkuussa 2019 pato purettiin keskeltä koskea 20 metrin matkalta.[6] Koski haluttiin ennallistaa luonnonmukaisen kaltaiseksi sekä helpottaa uhanalaisen meritaimenen nousua ja myös lisätä alueen virkistyskäyttöä.[6][7] Kummallekin puolelle koskea jätettiin padosta jäljelle pienet osat, sillä vuonna 1913 valmistunutta patoa pidetään merkittävänä maamerkkinä Tikkurilan teollisuushistorialle.[8] Padon purku ja kosken kunnostus valittiin vuoden 2019 projektiteoksi.[7]

Padon purkamisesta keskusteltiin jo 1990-luvulla,[1] mutta lopulta koskeen päätettiin rakentaa betoninen kalaporras vuonna 1994.[7][9] Kosken kalateiden suunnittelua varten tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa mallikokeita muun muassa Teknillisen korkeakoulun Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratoriossa.[10] Padon purku vuonna 2019 lisäsi alueella liikkuvien kalojen määrää.[11]

  • Koskessa aiemmin ollut pohjapato ja sen putous kevättulvan aikaan huhtikuussa 2010.
    Koskessa aiemmin ollut pohjapato ja sen putous kevättulvan aikaan huhtikuussa 2010.
  • Puretun padon jäljelle jääneet osat erottuvat kosken reunoilla Vernissatehtaan kupeessa.
    Puretun padon jäljelle jääneet osat erottuvat kosken reunoilla Vernissatehtaan kupeessa.
  • Syksyn 2015 kuvassa kosken ranta-alue on vielä ruohottunut. Padottua koskimaisemaa on jälkeenpäin kutsuttu ”seisovaksi, lähes kuolleeksi osaksi jokea”.[1]
    Syksyn 2015 kuvassa kosken ranta-alue on vielä ruohottunut. Padottua koskimaisemaa on jälkeenpäin kutsuttu ”seisovaksi, lähes kuolleeksi osaksi jokea”.[1]

Virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken ranta-alue on kunnostettu rantareitiksi.
Kosken ylittävä Vernissansilta valmistui alkuvuodesta 2021.

Padon purkamisen jälkeen kosken vedenpinta laski ja ranta-aluetta vapautui virkistyskäyttöön.[5] Vuonna 2016 koskiympäristön kunnostamista varten järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi valittiin Keidas-niminen ehdotus.[4] Ruohottunut maisema valaistiin ja laatoitettiin rantareitiksi, jonka rakentamisessa uusiokäytettiin puretun padon graniittikiveä.[7] Rantaan tuotiin myös piknik-pöytiä ja tuoleja.[4] Kosken yli rakennettiin uusi Vernissasilta-niminen pyöräilyn ja jalankulun silta.[12]

Kunnostettua ranta-aluetta kutsutaan Vernissanrannaksi.[13] Puistokokonaisuus, johon luetaan myös Väritehtaanranta ja Vernissasilta, voitti vuoden 2022 ympäristörakenne -palkinnon. Rannan todettiin muuttuneen ”pimeästä ja vaikeakulkuisesta” alueesta vetovoimatekijäksi, joka ”yhdistää teollisen historian ja monimuotoisen luonnon”.[13][14]

Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melottaessa kosken pääsee ohittamaan. Rantautumisen ja vesillelaskun yhteydessä melojien on syytä varoa virtauksia. Retki- tai kuntomelontaan sopivia joenosuuksia ovat kosken yläjuoksulla esimerkiksi Keravan kartanon ja Tikkurilankosken väli (17 km) tai alajuoksulla molempiin suuntiin melottava osuus (13 km) Vanhankaupunginkosken ja Tikkurilankosken välillä.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilankoskessa kalastaminen on sallittua kalastusluvilla.[1][15] Koskelle tehdään kirjolohi-istutuksia,[1] mutta lohikaloja saa pyydystää korkeintaan kaksi vuorokaudessa.[15] Koska Vantaanjoen vesistö on määritelty vaelluskalavesistöksi, koski- ja virtapaikoilla ei kuitenkaan saa onkia eikä pilkkiä.[15]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken pohjoispuolella oleva Vernissatehdas toimii nykyään Vantaan lasten- ja nuortenkulttuurin monitoimitalona ja ravintolana. Kesällä joen pohjoisrannalla toimii myös kahvila. Joen etelärannalla pääradan itäpuolella sijaitsee puistoalue Väritehtaanranta ja länsipuolella Tiedekeskus Heureka. Joen voi ylittää kevyen liikenteen siltoja pitkin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Marttinen, Vesa: Jasper Pääkkönen ihastelee Vantaalla vapaana virtaavaa koskea, josta pato on nyt purettu – samalla hän kritisoi kovin sanoin Helsinkiä Yle. 3.6.2021. Viitattu 4.6.2021.
  2. ↑ Jukka Hako (päätoim.): ”Kirsti Manninen ja Arja Schadewitz: Tikkurilankosken molemmin puolin”, Helsingin pitäjä. Helsinge 2014, s. 76–93. Porvoo: Bookwell Oy, 2013. ISBN 978-952-67848-1-6.
  3. ↑ a b Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako) kartta.vantaa.fi. Viitattu 4.6.2021.
  4. ↑ a b c Hovi-Horkan, Jonna: Vantaa rakentaa vaivihkaa upeaa jokimiljöötä – Näin ruohottunut joenvierusta myllätään uuteen uskoon Helsingin Sanomat (hs.fi). 23.1.2021. Viitattu 24.5.2021.
  5. ↑ a b c Tikkurilan jokiranta uudistuu vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 4.6.2021.
  6. ↑ a b Parikka, Valtteri: Jasper Pääkkönen kiittää Tikkurilankosken padon purkua Vantaa-kanava. 3.6.2019. Viitattu 4.6.2021.
  7. ↑ a b c d Tikkurilankosken padon purkuhanke valittiin Vuoden projektiteoksi ramboll.com. 29.10.2019. Viitattu 4.6.2021.
  8. ↑ Parikka, Valtteri: Uhanalaisten meritaimenien esteenä ollut pato puretaan Vantaalla – Kukaan ei tosin tiedä, miten työ on mahdollista toteuttaa Helsingin Sanomat (hs.fi). 18.4.2019. Viitattu 24.5.2021.
  9. ↑ Kalaportaat Tikkurilankosken padolla finna.fi. 10.4.2015. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 4.6.2021.
  10. ↑ Arkistoitu kopioTutkimus: Pienoismallit. Tikkurilankoski (Vuosina 1988–1993 pienoismalleilla suoritetuista Tikkurilankosken kalatien tutkimuksista) Teknillinen korkeakoulu, Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio, water.tkk.fi. Arkistoitu 11.8.2007. Viitattu 3.7.2016.
  11. ↑ Örn, Tiina: Pato purettiin ja nyt vantaalaiskoskessa vilisee isoja pyrstöjä – Yhden kalan "hinta" on yli 3 200 euroa Helsingin Uutiset (helsinginuutiset.fi). 18.10.2019. Viitattu 29.4.2021.
  12. ↑ Suojanen, Armi: Keravanjoen yli valmistuu pian uusi silta kävelijöille ja pyöräilijöille – Tikkurilan rannoista tehdään virkistyskeitaita Vantaan Sanomat. 17.10.2020. Viitattu 24.5.2021.
  13. ↑ a b Kivinen, Lasse: Tikkurilan­kosken puisto­alueet palkittiin vuoden ympäristö­rakenteena Helsingin Sanomat. 7.2.2023. Viitattu 14.2.2023.
  14. ↑ Vantaan Tikkurilankosken puistoalueille voitto Vuoden Ympäristörakenne 2022 -kilpailussa vantaa.fi. 8.2.2023. Vantaan kaupunki. Viitattu 14.2.2023.
  15. ↑ a b c Kalastus vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tikkurilankoski&oldid=21670093”