Carl Albert Edelfelt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin vanha rautatieasema vuonna 1860.
Arppeanumin pääportaikkoa, valurautaa ja terästä, alabasterivalaisimet
Juvan kivikirkon pohjoissakara.

Carl Albert Edelfelt (27. syyskuuta 1818 Karlshamn, Ruotsi5. maaliskuuta 1869 Helsinki[1]) oli Suomessa vaikuttanut ruotsalainen arkkitehti. Edelfelt oli sukujuuriltaan Itä-Göötanmaalta lähtöisin olevasta aatelissuvusta. Hän muutti isänsä kuoleman jälkeen enonsa luo Suomeen 14-vuotiaana ja jäi Suomeen. Hän opiskeli arkkitehdiksi ja sai nimityksen Hämeen lääninarkkitehdiksi vuonna 1855. Vuonna 1867 hänet nimitettiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi. Edelfelt kuoli vuonna 1869 verensyöksyyn.

Edelfelt meni vuonna 1852 naimisiin porvoolaisen laivanvarustajan tyttären Alexandra Brandtin kanssa. Esikoisesta Albertista tuli Suomen tunnetuimpiin kuuluva taidemaalari.

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelfeltin tunnetuin työ oli asemarakennusten suunnitteleminen Suomen ensimmäiselle rautatieosuudelle, Helsinki–Hämeenlinna-rautatielle. Alkuperäiset asemapaikkakunnat olivat Helsinki, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Turenki ja Hämeenlinna. Edelfelt suunnitteli asemat 1850-luvun lopussa, ja ne valmistuivat vuonna 1861. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä tärkeä vaihtoasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vaikutteita Edelfeltin sanotaan saaneen saksalaisista ja sveitsiläisistä asemarakennuksista. Nykyaikaan asti ovat säilyneet Tikkurilan, Järvenpään, Hyvinkään ja Turengin alkuperäiset asemarakennukset. Helsingin asema purettiin vuonna 1918 Eliel Saarisen aseman valmistuttua, Hämeenlinnan asema tuhoutui sisällissodassa vuonna 1918, ja Riihimäen asema purettiin 1930-luvulla uuden aseman tieltä.

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimiessaan Hämeen läänin lääninarkkitehtina Edelfelt suunnitteli perusteellisen korjauksen vuonna 1806 valmistuneeseen Urjalan puukirkoon, joka vuonna 1869 toteutetun korjauksen jälkeen oli sekä ulko- että sisäasultaan goottilaista tyyliä.[2] Kirkon sisäpuolen koristelua on sittemmin riisuttu, mutta ulkopuolelta kirkko on nykyäänkin lähes täydellisesti Edelfeltin suunnitelmien mukainen.[2] Edelfelt suunnitteli myös Juvan kivikirkon sisustuksen ja ulkopuolen yksityiskohdat työ- ja detaljisuunnitelmineen ja oli kirkon rakennustyön valvoja.[3] Kirkko valmistui vuonna 1863.[3]

Muut työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelfeltin muista töistä tunnetuin on Helsingin yliopiston Arppeanum-rakennus. Vuonna 1869 Senaatintorin koilliskulmaan valmistunut, yliopiston rehtorin A. E. Arppen mukaan nimetty Arppeanum rakennettiin alkuaan yliopiston kemian laitosta ja museokokoelmia varten. Arppeanum edustaa venetsialaistyylistä uusrenessanssia, ja se on kuuluisa etenkin valurautaisesta, neljän kerroksen korkuisesta pääportaikostaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 2. helmikuuta 2007.
  2. a b Uotila, Mikko: Urjalan 200-vuotiaan kirkon vaiheita (Arkkitehti Uotilan esitys kirkon historiasta kirkon 200-vuotisjuhlassa) 15.10.2006. Urjalan seurakunta. Viitattu 22.11.2015.
  3. a b Vertainen, Kirsi: Juvan kivikirkko, s. 53, 58. Juvan seurakunta, 2013. ISBN 978-952-93-2637-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2015).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]