Albert Edelfeltin patsas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Albert Edelfeltin patsas Ateneumin puistikossa vuonna 2010. Patsas oli tällä paikalla vuosina 1930–1976 ja 2004–2013.
Professori J. J. Tikkanen puhuu patsaan paljastustilaisuudessa 22. lokakuuta 1927.
Patsas on ollut vuodesta 2017 lähtien Ateneumin sisääntuloaulassa.

Albert Edelfeltin patsas on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin toteuttama taidemaalari Albert Edelfeltin näköispatsas. Vuonna 1927 paljastettu pronssiveistos on sijainnut useissa paikoissa eri puolilla Helsinkiä. Nykyään se on Ateneumin taidemuseon pääaulassa.

Patsas esittää työskentelevää Edelfeltiä paletti ja sivellin käsissään ja maalarin työtakki yllään. Veistoksen omistaa Suomen Taideyhdistys, joka on luovuttanut sen Ateneumin hoitoon.[1] Veistos painaa 200 kiloa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus Edelfeltin muistomerkistä syntyi pian hänen kuoltuaan vuonna 1905, ja Edelfeltin ystäväpiiriin kuulunut kuvanveistäjä Ville Vallgren piti asiaa esillä. Suomen Taiteilijaseura järjesti vuosina 1906–1907 kilpailun Edelfeltin hautamuistomerkistä Hietaniemen hautausmaalle, minkä jälkeen huomio siirtyi varsinaiseen patsashankkeeseen.[3] Vuosina 1912–1913 järjestetyssä muistomerkkikilpailussa ei valittu varsinaista voittajaa,[2] mutta Suomen Taideyhdistys ja Taiteilijaseura alkoivat yhdessä kerätä rahaa Felix Nylundin luonnosteleman muistomerkin toteuttamiseksi. Huonosti sujunutta rahankeräystä jatkettiin vuoteen 1924.[3]

Vuonna 1926 Vallgren tarjoutui toteuttamaan muistomerkin siihen mennessä kasaan saaduilla varoilla, 31 000 markalla. Patsaan tilaajana oli Suomen taideakatemian jaosto. Tuntematon Edelfeltin ulkomaalainen ystävä maksoi osan pronssivalun kuluista. Patsas paljastettiin Ateneumin puistikossa 22. lokakuuta 1927 ja paljastuspuheen piti Akseli Gallen-Kallela.[2]

Patsaan alkuperäinen sijoituspaikka oli Ateneumin itäinen, Mikonkadun puoleinen puistikko, mutta jo vuonna 1930 se siirrettiin rakennuksen toiselle puolelle läntiseen, Keskuskadun puoleiseen puistikkoon. Asematunnelin ajoramppien ja Makkaratalon rakentaminen muutti 1960-luvulla patsaan ympäristön ilmettä voimakkaasti, joten tämän ja lisääntyneen ilkivallan vuoksi se siirrettiin vuonna 1976 Eiraan, huomaamattomalle paikalle Juhani Ahon tien ja Chydeniuksentien risteykseen. Edelfeltin syntymän 150-vuotispäivän yhteydessä heinäkuussa 2004 patsas palautettiin kunnostettuna Ateneumin läntiseen puistikkoon. Vuonna 2013 se siirrettiin katuremontin tieltä varastoon, mikä oli alkujaan tarkoitettu vain väliaikaiseksi järjestelyksi.[1] Nyttemmin se on kuitenkin sijoitettu Ateneumin sisälle, museon ala-aulaan.[4]

Helsingin patsaaseen perustuva pienempi Edelfeltin rintakuva on ollut Porvoossa tuomiokirkon vierellä vuodesta 1934. Sen lahjoitti Porvoon kaupungille Borgå Sparbank -pankki.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Albert Edelfelt (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 9.1.2018.
  2. a b c Leena Ahtola-Moorhouse: ”Elämäkerrallisia tietoja”, s. 74–75 teoksessa Ville Vallgren 1855–1940. Ateneumin taidemuseo, Helsinki 2003.
  3. a b Liisa Lindgren: ”Suomalaisen Pantheonin rakentajat”, s. 54–56 teoksessa Dukaatti – Suomen Taideyhdistys 1846–2006 (toim. Rakel Kallio). WSOY, Helsinki 2006.
  4. Värikkäällä syysreissulla Helsingissä, osa 3 - Pikakäynti Ateneumiin Patsaanmetsästäjä-blogi 30.10.2017. Viitattu 9.1.2018.
  5. Ahtola-Moorhouse 2003, s. 77.