Hyvinkään rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee pääradan rautatieasemaa. Kapearaiteisen Hyvinkään–Karkkilan rautatien Hyvinkään rautatieasemasta on erillinen artikkeli.
Hyvinkää
Hyvinge
Perustiedot
Lyhenne Hy
Rataosa Helsinki–Riihimäki,
Hyvinkää–Karjaa
Sijainti 60°37′52″N, 024°51′27″E
Osoite Rautatienkatu 9, 05800 Hyvinkää
Etäisyydet Helsinki 58,7 km
Riihimäki 12,6 km
Jokela 10,9 km
Karjaa 99,1 km
Rajamäki 13 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä 6 396 (arkivrk 2014) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat T D R
Vaihtoyhteydet Hyvinkään paikallisliikenteen linja-autot
Matkustajalaituri(t)
Laiturinäytöt 6 kpl, 2 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Lipunmyynti kyllä
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta
2 ohittavaa raidetta
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tampereelle
 Lahteen
 Kesijärvelle
71,3 Ri Riihimäki asema
69,9 Rila Riihimäki lajittelu
68,6 Rit Riihimäki tavara
66,5 Arp Arolampi
64,~ Monni
Seututien 143 ylitys
Hyvinkään konepaja
 Karjaalle
58,6 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
Seututien 290 alitus
Valtatien 25 alitus
54,4 Palopuro (uusi)
52,7 Palopuro (vanha)
49,~ Takoja
47,8 Jk Jokela
45,~ Hui Huikko
44,2 Nup Nuppulinna
40,7 Pur Purola
40,4 Purola
Metson raide
38,7 Sau Saunakallio
36,6 Jp Järvenpää asema
35,2 Lul Lustikulla
34,6 Ain Ainola
Seututien 145 ylitys
33,5 Rnm Ristinummi
31,1 Kytömaa  Lahteen
 Porvooseen
28,7 Ke Kerava asema  kaupunkiradalle
 Vuosaareen
Seututien 148 ylitys
Seututien 152 ylitys
15,7 Tkl Tikkurila
15,4 Keravanjoki
Kehä III:n alitus
13,9 Pla Puistola
12,5 Tna Tapanila
Malmin hautausmaalle (pur.)
10,7 Ml Malmi
9,3 Pmk Pukinmäki
Kehä I:n ylitys
8,6 Vantaanjoki
7,2 Olk Oulunkylä
5,7 Käp Käpylä
Kantatien 45 alitus
4,9 Ilr Ilmala ratapiha
4,6 Pslt Pasila tavara
4,2 Pau Pasila autojuna-asema
 Turkuun
3,1 Psl Pasila asema
3,0 Psla Pasila alapiha
 Keravalle
 Katajanokalle (pur.)
0,0 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Riihimäelle
99,0 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
 Helsinkiin
Hyvinkää (Hangon rata)
Suomen rautatiemuseo
Vantaanjoki
92,5 Vrl Viertola
Valtatie 3:n ylitys
Seututien 130 alitus
90,0 Npo Noppo
Valtatie 25:n ylitys
87,7 Periäinen
85,9 Altian raide
85,5 Rm Rajamäki
80,3 Kiv Kiljava
Seututien 132 alitus
77,1 Rö Röykkä
74,8 Kor Korpi
72,4 Tyrysoja
70,1 Haimoo
66,5 Sel Selki
62,9 Otp Otalampi
Seututien 120 alitus
60,3 Katinhäntä
55,4 Oja Ojakkala
 Olkkalaan (pur.)
Valtatie 2:n alitus
48,4 Nm Nummela
44,8 Hiidenmäki
Seututien 110 ylitys
Valtatie 1:n ylitys
40,8 Mui Muijala
34,8 Lo Lohja
 Lohjan satamaan (pur.)
 Lohjan satamaan
5,0 Loj Lohjanjärvi
Seututien 116 ylitys
31,4 Keskilohja
Valtatie 25:n alitus
24,6 Virkkala
21,5 Krn Kirkniemi
14,8 Mso Mustio
12,8 Ingvalla
7,9 Mel Meltola
 Helsinkiin
0,0 Kr Karjaa
 Turkuun
 Hankoon
Merkkien selitykset

Hyvinkään rautatieasema (lyh. Hy, ruots. Hyvinge järnvägsstation) on rautatieasema Helsinki–Riihimäki-radan varrella Hyvinkäällä. Asema on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista, sijaiten melko tarkkaan radan puolivälissä. Se rakennettiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatimien Riihimäen aseman piirustusten mukaan. Asemalla sijaitsi myös postitoimisto, kunnes sen eteläpuolelle valmistui erillinen postitalo vuonna 1907. Asemalla pysähtyvät pääradan lähijunat R, D ja T. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 4.[2] Ohittavat kaukojunat käyttävät raiteita 2 ja 3, joilla ei ole laituria. Raide 5 ei ole käytössä. Hyvinkäältä on yhteys Helsinkiin, Karjaalle ja Riihimäen kautta Tampereelle sekä Lahteen ja Kouvolaan. VR Hyvinkään konepaja sijaitsee pari kilometriä asemalta pohjoiseen. Aseman tuntumassa sijaitsee myös Suomen Rautatiemuseo entisellä Hanko–Hyvinkää-radan Hyvinkään aseman alueella, minkä lisäksi rautatieasema toimii Hyvinkään kaupunkiliikenteen keskeisenä risteyspaikkana ja kaikkien paikallisbussilinjojen lähtöpaikkana. [3]

Alkuperäisistä pääradan asemista Järvenpään ja Hyvinkään asemat ovat ainoat, jotka ovat yhä alkuperäisessä käytössään. Hyvinkään rautatieasemat ovat myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]

Lähellä rautatieasemaa sijaitsi vuonna 1911 avatun yksityisen Hyvinkää-Karkkila-radan Hyvinkään-asema, joka purettiin radan lakkauttamisen jälkeen 1960-luvun lopulla.

Hyvinkään asema on Helsinki–Riihimäki-rataosan korkeimmalla sijaitseva rautatieliikennepaikka (111 metriä merenpinnan yläpuolella).[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Helsingin–Hämeenlinnan radan rakennustyöt alkoivat tulevan Hyvinkään seudulla vuonna 1857, radan varsi oli asumatonta Nurmijärven pitäjään kuuluneen Hyvinkäänkylän takamaata. Alueella kulkivat ainoastaan maantie Helsingistä Hausjärven kautta Hämeenlinnaan ja siitä haarautunut Vaiveron kylätie. Ensimmäiset radan rakentajien asumukset ja sairaala sijoitettiinkin Vaiveron kylän taloihin, muutaman kilometrin päähän nykyiseltä asemalta luoteeseen. Rakennustöiden edetessä nykyisen aseman seudulle pystytettiin rakentajien asumuksia ja vankisiirtola, koska työssä oli mukana myös vankeja. Vuoteen 1861 saakka toiminnassa ollut vankisiirtola sijaitsi nykyisen asema-alueen pysäköintialueen pohjoispuolella.[6]

Rautatietä suunniteltaessa 1850-luvulla sijoitettiin ensimmäiset rautatieasemat 20 kilometrin välein veden ja polttoaineen täydennystarpeen vuoksi. Tikkurilan ja Järvenpään jälkeen kolmas väliasema oli alkujaan tarkoitus sijoittaa Palojoelle eli Palopuroon, mutta vuonna 1859 aseman paikaksi päätettiin rautatien ja maantien risteys Hyvinkäänkylässä. Paikalla sijaitsi radanrakentajien muodostama yhdyskunta ja siellä tehtiin suuria maansiirtotöitä ratalinjan puhkaisemiseksi Salpausselän läpi. Osaltaan aseman sijaintiin lienee vaikuttanut Erkylän kartanon omistaja Johan Reinhold Munck, joka pyrki laajentamaan metsätaloustuotteidensa markkinointia. Silloinen Nurmijärven ja Hausjärven sekä Uudenmaan ja Hämeen läänien raja kulki aivan Hyvinkään rautatieaseman koillispuolitse.[6]

Hyvinkään asemanseutu hiljeni nopeasti rautatieaseman valmistuttua vuonna 1862. Rakentajien muutettua pois jäivät monet alueelle rakennetut talot tyhjilleen, ja niitä siirrettiin mm. Tikkurilaan, Ryttylään ja Hämeenlinnaan. Kuitenkin Hyvinkäänkylässä sijainnut kestikievari siirrettiin aseman lähistölle, jotta junalla saapuvien oli helpompi saada kyyti asemalta eteenpäin. Pienessä asemakylässä rautatieasema oli ainoa julkinen rakennus, jossa järjestettiin myös juhlatilaisuudet ja jumalanpalvelukset. Kylään saatiin kauppa vuonna 1866, mutta rukoushuone sinne rakennettiin vasta vuonna 1896.[6]

Hiljaiselo ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä vuonna 1871 paikkakunnalle saapuivat Hangon radan rakentajat. Yksityisen radan rakentajat olivat huomattavasti kansainvälisempää joukkoa kuin valtion rautatien rakentajat olivat olleet. Koska Hangon rata oli yksityinen, se sai oman asemansa kuusipaikkaisine veturitalleineen. Näin Hyvinkäälle syntyi kaksi erillistä rautatieasemaa omine päälliköineen ja muine henkilökuntineen. Vuonna 1874 pääradan aseman tuntumaan perustettiin valtionrautateiden taimisto, koska metsäisille seuduille rakennettujen asemien ympärille tehtiin puistikoita. Taimiston sijoittamiseen hiekkaiselle Salpausselälle on epäilty Hyvinkäälle muuttaneen rautateiden johtajan Georg Strömbergin näkemyksiä.[6] Hangon rata siirtyi valtiolle kuitenkin jo vuonna 1875.[7]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Hyvinkään asemakylän elämä vilkastui toisaalta teollistumisen, toisaalta siirtolaisuuden ansiosta. Suomesta Amerikkaan matkanneet siirtolaiset kulkivat junalla Hankoon, josta lähti ympärivuotinen laivayhteys Britanniaan. Pohjanmaalta tulleet matkaajat yöpyivät Seinäjoella ja Hyvinkäällä, joihin oli rakennettu erityiset siirtolaismajatalot. Osa siirtolaisista joutui odottamaan Hyvinkäällä, koska Hangon majapaikat olivat siirtolaisuuden huippuvuosina niin täynnä, ettei tilaa uusille lähtijöille aina ollut. Hyvinkäällä toimi laivayhtiöiden asiamiehiä, jotka kaupittelivat matkaajille laivalippuja.[6]

Ensimmäinen teollisuuslaitos Hyvinkään rautatieaseman seudulle saatiin vuonna 1895, kun aseman kaakkoispuolelle, silloin vielä Hausjärven alueelle perustettiin villatehdas. Sen myötä asemakylä alkoi laajentua myös idän suuntaan lääninrajan molemmin puolin. Nurmijärven kunnan koillisosasta ja Hausjärven kunnan lounaisosasta muodostettiin vuonna 1918 uusi Hyvinkään kunta, jolloin lääninraja siirtyi pohjoisemmaksi. Samalla asemakylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Asemakylästä oli kuitenkin muodostunut niin merkittävä asutus- ja teollisuuskeskus, että se erotettiin maalaiskunnasta omaksi kauppalakseen vuonna 1926. Hyvinkää muuttui kaupungiksi yhtenä ensimmäisistä ns. uusista kaupungeista vuoden 1960 alussa ja Hyvinkään maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1969 alussa.[6]

Hyvinkään merkitys risteysasemana korostui entisestään 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1905 valmistui kapearaiteinen teollisuusrata Hangon radan ratapihalta Hyyppärän kivilouhoksille. Tämä rata oli käytössä 1950-luvulle saakka. Vuonna 1908 valmistui sekä henkilö- että tavaraliikennettä palveleva kapearaiteinen rautatie Kytäjälle; tätä rataa jatkettiin Karkkilaan saakka vuonna 1911. Karkkilan radan asemarakennus rakennettiin Hangon radan pohjoispuolelle nykyisen Siltakadun ja pääradan väliin. Ensimmäiset ehdotukset Valtionrautateiden konepajan siirtämiseksi Helsingistä Hyvinkäälle tehtiin vuonna 1919, mutta konepajan sijoituskiistojen ja 1930-luvun pulakauden vuoksi hanke lykkääntyi. Konepajan rakennustyöt Hyvinkäällä alkoivat sota-aikana vuonna 1941, pistoraide ratapihan pohjoispäästä alueelle valmistui vuonna 1943 ja veturikonepaja aloitti toimintansa vuonna 1949. VR:n keskustaimisto siirrettiin Hyvinkäältä Tuusulan Nuppulinnaan vuonna 1962 ja sen alueelle rakennettiin myöhemmin mm. Hyvinkään kaupunginkirjasto, kaupungin virastotalo ja kauppatori.[6]

Maantieyhteyksien parantuessa Hyvinkään asema rautateiden solmukohtana alkoi vähentyä sotien jälkeen. Henkilöliikenne Karkkilan radalla lopetettiin vuonna 1961 ja koko rata poistettiin käytöstä ja purettiin tavaraliikenteen päätyttyä vuonna 1967. Myös Karkkilan radan asemarakennus purettiin. Henkilöliikenne Hangon radalla Hyvinkään ja Karjaan välillä puolestaan lopetettiin vuonna 1983, minkä jälkeen kyseisellä rataosalla on liikennöinyt vain tavarajunia. Rautatiemuseo siirrettiin Helsingin rautatieaseman ahtaiksi käyneistä tiloista entisen Hangon radan asemarakennukseen ja veturitalliin vuonna 1974. Hyvinkään rautatieasema siirrettiin kauko-ohjaukseen vuonna 1993 ja alikulkukäytävä asemarakennukselta välilaiturille valmistui vuonna 1995. Hyvinkään asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle vuonna 1995 ja asema-alueen muita rakennuksia Ratahallintokeskukselta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[6]

Vuonna 1957, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta Hyvinkään ratatyömaan perustamisesta, rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevassa puistikossa paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki.[8]

Pari kilometriä Hyvinkään rautatieaseman pohjoispuolella Paavolan kaupunginosan kohdalla sattui 28. tammikuuta 1981 junaonnettomuus, jossa Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi raskaassa soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä. Onnettomuudessa sai surmansa viisi ja loukkaantui 15 henkilöä.[9]

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalta lähtevät Hyvinkään paikallisliikenteen bussilinjat:[10]

  • 1 Asema – (Sairaala / Vehkoja) – Hyvinkäänkylä
  • 2/2A Asema – Sahanmäki – Mustamännistö
  • 2B Asema – Sahanmäen teollisuusalue
  • 3 Asema – Talvisilta – Nummenkärki – Veikkari
  • 4 Asema – Hakala
  • 5 Asema – Pavinmäki – Martti
  • 6 Asema – Paavola
  • 7 Asema – Hakakallio – Metsäkalteva (kutsuohjattu linja)

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati Hyvinkään asemarakennuksesta piirustukset, jotka vahvistettiin 15. maaliskuuta 1860. Näitä piirustuksia ei kuitenkaan koskaan käytetty, vaan asema rakennettiin Edelfeltin Riihimäkeä varten laatimien suunnitelmien pohjalta vuosina 1860-1862. Aseman vuoraus tapahtui vuonna 1863. Alkuperäistä asemarakennusta on myöhemmin laajennettu ja alkujaan sveitsiläisvaikutteista asemaa muutettiin enemmän uusrenessanssityyppiseksi asemaksi. Myöhemmin aseman laiturikatos purettiin, ikkunoiden jako ja vuorilaudat vaihdettiin ja aseman katolla ollut kello poistettiin. Myös aseman sisäosat on remontoitu.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto - Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Hyvinkaa_syksy17.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://www.hyvinkaanliikenne.fi/index.php/aikataulut
  4. ↑ Hyvinkään rautatieasemat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 375. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  6. ↑ a b c d e f g h Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 62–64. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  7. ↑ Iltanen 2010, s. 86.
  8. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 127. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  9. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 42. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06482-7.
  10. ↑ Aikataulut ja linjat - Hyvinkään Liikenne Oy hyvinkaanliikenne.fi. Viitattu 21.12.2016.
  11. ↑ Valanto 1982: s.28.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta
O
 Kotkan satama 
 Kotka 
 Paimenportti 
 Kyminlinna 
 Kymi 
 Tavastila 
 Inkeroinen 
 Myllykoski  Z
 Kouvola 
M R  Koria
 Nokia   Kausala
 Tesoma   Uusikylä
 Tampere  Nastola
 Lempäälä G  Villähde
 Viiala
 Lahti
 Toijala  Herrala O
M  Iittala  Järvelä
D  Parola  Lappila  Henna
 Hämeenlinna   Mommila
 Turenki  Oitti
T  Ryttylä  Hikiä  Mäntsälä
Y X
 Riihimäki
Siuntio  U L  Hyvinkää G
Kirkkonummi   Jokela  Haarajoki
Tolsa   Saunakallio 
Jorvas  Martinlaakso   Vantaankoski  Järvenpää
Masala  E Louhela   Vehkala K  Ainola
Kauklahti  Myyrmäki   Kivistö
 Kerava
Espoo  Malminkartano   Aviapolis
 Savio
Tuomarila  Kannelmäki   Lentoasema
 Korso
Koivuhovi  Pohjois-Haaga   Leinelä
 Rekola
Kauniainen 
 Koivukylä
Kera 
 Hiekkaharju
Kilo  A
 Tikkurila
Leppävaara                 
 Puistola
Mäkkylä 
 Tapanila
Pitäjänmäki 
 Malmi
Valimo 
 Pukinmäki
Huopalahti 
 Oulunkylä
Ilmala 
 Käpylä
Pasila 
 Pasila
Helsinki 
 Helsinki
  Y X U L E A P I I P K T D R Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla
= juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
= juna ajaa toista reittiä
= juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyvinkään_rautatieasema&oldid=21772898”