Viialan rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viiala
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Via
Rataosa  Riihimäki–Tampere
Sijainti  61°12′45″N, 023°46′12″E
Osoite  Rautatienkatu, 37830 Viiala
Kunta  Akaa
Etäisyydet  Riihimäki 82,8 km
Toijala 6,9 km
Tampere 33,1 km
Lempäälä 11,6 km
Avattu  1875
Liikenne
Käyttäjiä   39 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t)  VR-yhtymä
Lähijunat  R
Tavaraliikenne  kyllä
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus  170 m [2]
Pinnoite  Asfaltti
Laiturikatokset  Metalliset, 1 kpl / laituri
Infonäytöt  2 kpl [2], 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi  seisake
Materiaali  puu
Rakennettu  1875
Purettu  1999
Lipunmyynti  ei
Ratapiha
Raiteisto  2 laituriraidetta

Viialan rautatieasema on seisake Suomen rataverkolla Viialan taajamassa Akaassa rataosalla Riihimäki–Tampere. Liikennepaikalla on matkustajien suojaksi tarkoitetut katokset molemmilla laitureilla. Laitureilla on myös liikenneinformaationäytöt.

Liikennepaikalla oli myös kaksi raidetta käsittävä sähköistämätön ratapiha, josta oli raideyhteys toimintansa jo lopettaneelle Viialan vaneritehtaalle. Nykyisin tehtaan yhteys päärataan on katkaistu.

Liikennepaikka on pääasiassa taajamajunaliikenteen käytössä. Liikennepaikalla pysähtyy seitsemän päivittäistä junavuoroa sekä Helsingin että Tampereen suuntiin. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 2.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan ja Tampereen välistä rautatietä rakennettaessa Viialasta kaavailtiin alun perin Turun radan risteysasemaa, koska Viialan sijainti oli Vanajaveden läheisyyden ansiosta hyvä. Suunnitelmien muututtua risteysasema sijoitettiin kuitenkin Toijalaan ja Viialasta tuli IV luokan rautatieasema Parolan, Kuurilan ja Lempäälän tavoin. Asemarakennus valmistui lähelle Viialan kartanoa IV luokan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1876 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Lipunmyynti Viialan asemalla päättyi vuonna 1998 ja samana vuonna sinne rakennettiin uudet matkustajalaiturit aiempaa pohjoisemmaksi. Asemarakennus ja tavarasuoja purettiin alueen muutostöiden vuoksi seuraavana vuonna. Tavaraliikenne lopetettiin ja pistoraide lakkautetulle vaneritehtaalle katkaistiin vuonna 2004.[4]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälästä Toijalaan tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavan kolmannen raiteen pitäisi lisätä lähijunaliikennettä Etelä-Pirkanmaan alueella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 32 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Viiala.pdf
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 76–77. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.