Riihimäen rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riihimäki
Riihimäen rautatieasema. Asema-aukio.jpg
Perustiedot
Lyhenne Ri
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Riihimäki–Tampere
Riihimäki–Lahti
Ratakilometri 71+410[1]
Sijainti 60°44′07″N, 024°46′52″E
Osoite Asemanaukio, 11130 Riihimäki
Etäisyydet Helsinki 71,4 km
Hyvinkää 12,6 km
Ryttylä 9,5 km
Tampere 115,9 km
Hikiä 8 km
Lahti 58,7 km
Kouvola 120,1 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä lähiliikenne: 5 018/arkivrk (2014) [2]
yhteensä: 614 000/vuosi (2008) [3]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki-Tampere, Helsinki-Pori, Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki, Helsinki-Kolari, Helsinki-Rovaniemi/Kemijärvi
Lähijunat D R T G
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm [4]
Lyhin ja pisin pituus 392 m [4]
Pinnoite Asfaltti
Infonäytöt 9 kpl [4], 2 kpl raiteille 1, 4 ja 5;
1 kpl raiteille 7, 8 ja 11
Asemarakennus
Lipunmyynti R-kioski, automaatti
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 6 laituriraidetta (raiteet 1, 4, 5, 7, 8 ja 11)
5 ohittavaa raidetta
Aiheesta muualla
Aseman laiturialuetta.
Aseman laiturialuetta.

Riihimäen rautatieasema (lyh. Ri) on Suomen rataverkon liikennepaikka Riihimäen kaupungissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Alun perin asemarakennus suunniteltiin rakennettavan tiilestä, koska se oli Turengin ja Hämeenlinnan kanssa ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Risteysaseman sijainnin jäätyä kuitenkin epävarmaksi asema suunniteltiin lopulta puusta. Radanrakennuksen taloudellisista vaikeuksista johtuen asema jäi rakentamatta, vaikka perustukset olivatkin jo valmiina. Rautatien avautuessa Riihimäellä oli tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.[5]

Pietarin rata päätettiin lopulta vuonna 1867 rakentaa Riihimäen kautta sopivan maaston sekä sotilaallisten syiden takia. Ensimmäinen varsinainen asemarakennus Riihimäelle tuli seuraavana vuonna, kun Hyvinkäältä siirrettiin työpäällikön asuinrakennus, jota laajennettiin kaksikerroksisella lisäsiivellä. Myöhemmin rakennusta laajennettiin useaan otteeseen tilan kasvattamiseksi ja uusien toimintojen lisäämiseksi.[5]

Nykyinen asemarakennus oli alkuperäisissä suunnitelmissa tarkoitus sijoittaa keskelle ratapihaa, mutta siitä luovuttiin kalliin hinnan vuoksi. Lopulta Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1935.[5]

Syyskuussa 2006 avattiin Lahden oikorata, jolloin Riihimäen kautta aiemmin kulkeneet Kouvolan ja Helsingin väliset kaukojunat sekä Venäjän junat siirtyivät kulkemaan uutta oikorataa pitkin Helsinkiin helpottaen samalla Riihimäen aseman ruuhkaista liikennettä.

Rautatieaseman asemalaituri.

Rautatieaseman eteläpuolelle avattiin matkakeskus huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä myös asemarakennuksen sisätiloja peruskorjattiin.[6]Riihimäen lipunmyynti lakkautettiin vuoden 2016 alusta,[7] mutta matkalippuja voi edelleen ostaa lippuautomaateista sekä asemarakennuksen R-kioskista.

Riihimäen henkilöratapihalla on ollut käynnissä uudistustyöt, joiden yhteydessä muun muassa laiturit korotetaan ja laiturikatokset, hissit, valaistus uusitaan.[8]

Riihimäen–Lopen rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Riihimäen–Lopen rautatie

Riihimäen–Lopen rautatie oli vuonna 1907 tehtailija H. G. Paloheimon rakentama 600 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen rautatie Riihimäen rautatieasemalta Lopen Kesijärvelle.

Rata oli alun perin Paloheimo-yhtiön tavarankuljetuksiin tarkoitettu hevosvetoinen rillirata, mutta vuonna 1911 se purettiin ja rakennettiin uudelleen järeämmillä kiskoilla. Radan uusimisen yhteydessä radalle hankittiin kaksi höyryveturia, jolloin alkoi myös aikataulunmukainen henkilöliikenne.

Henkilöliikenteen lisäksi rautatie palveli Santajärven ja Kesijärven sahoja, tiilitehdasta, sekä välitti muuta rahtia. Radalla oli liikennettä vuoteen 1952, jonka jälkeen se purettiin.

Rata alkoi Riihimäen rautatieaseman lännenpuoleiselta sivulta ja jatkui siitä nykyisiä Paloheimonkatua Kulmalan Puistokadulle ja siitä edelleen Riihimäen lasitehtaan ohi länteen. Kapearaiteinen rata toi Riihimäen asemalle jonkin verran henkilöliikennettä, sekä rahdin siirtokuormausta.

Hotelli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen-Lopen rautatien omistaja H. G. Paloheimo omisti yhdessä Valtion Rautateiden kanssa Riihimäen asemaa vastapäätä hotellin, joka oli rakennettu vuonna 1878. Vuoden vanhana hotelli paloi, mutta uudelleen rakennettuna se palveli aseman läpi kulkevia matkustajia usealla eri nimellä vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen siitä tuli Paloheimo-yhtiön pääkonttori.

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raide Raiteelta liikenöivät junat
1 Kaukojunat, T-junat sekä osa R-junista Helsinkiin.
4 Kaukojunat sekä muutama R-juna Tampereelle.
5 D-junat ja osa R- ja T-junista Helsinkiin sekä R-junat Tampereelle.
7 Eräät R- ja G-junat sekä aamun ensimmäinen D-juna

Helsinkiin käyttävät tätä raidetta.

8 G-junat Lahteen.

Raiteilla 2, 3 ja 6 ei ole laituria. Raidetta 2 käytetään lähijunayksiköiden varikkona ja raiteita 3 ja 6 käyttävät aseman ohittavat junat. Aseman itäpäähän Peltosaaren puolelle on raiteelle 11 rakennettu väliaikainen laituri, jota osa Lahden G-junista käyttää Riihimäen asemaremontin aikana, kun uudistustyöt aiheuttavat muutoksia junien lähtöraiteisiin.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 78. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016).
  2. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf
  3. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  4. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 28 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  5. a b c Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 65-67. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  6. Riihimäen matkakeskus avattiin riihimaki.fi. 1.4.2009. Viitattu 20.6.2010.
  7. http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731
  8. https://vayla.fi/helsinki-riihimaki/tyot-riihimaen-alueella#.XQJREIIzbIU vayla.fi, viitattu 13.6.2019
  9. http://vaunut.org/kuva/131679?s=1 vaunut.org, viitattu 13.6.2019

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]