Ratakilometrijärjestelmä
Ratakilometrijärjestelmä on Suomen rataverkolla käytössä oleva paikan määrittämiseen käytetty järjestelmä.[1] Järjestelmällä ilmoitetaan radan eri paikkojen kuten rautatieliikennepaikkojen tai laitteiden kuten esimerkiksi erilaisten liikenteenohjauslaitteiden sijainti rataverkossa.[2] Junamatkustajalle ratakilometrijärjestelmä näkyy radanvarren kilometritolppina, teräspylväinä, joiden päässä on valkoinen mustanumeroinen kyltti.
Ratakilometri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratakilometri on määrämittainen, kahden kilometrimerkin välinen osa rataa. Kilometrimerkit on numeroitu ja jokainen ratakilometri on nimetty sitä rajoittavan numeroltaan pienemmän kilometrimerkin mukaan.[1]
Peräkkäiset ratakilometrit ovat yksilöllisiä. Radan pituusmittaus ei ole yhtenäistä tai jatkuvaa, vaan seuraavan ratakilometrin mittaaminen alkaa aina edellisen päätepisteestä. Valtaosa ratakilometreistä on hyvinkin tarkasti tuhannen metrin mittaisia, mutta muun muassa rataosuuksien rakentamisen jälkeisten radanoikaisujen takia ratakilometrien pituuksissa on poikkeamia. Käytännössä ratakilometrien todellinen pituus vaihtelee 105 ja 1 735 metrin välillä. Ratakilometriluku ei sellaisenaan sovellu etäisyyden ilmoittamiseen.[1][2][3]
Ratakilometrijärjestelmällä ilmoitetaan eri paikkojen tai laitteiden kuten esimerkiksi rautatievaihteiden, liikenteenohjauslaitteiden tai rautatieliikennepaikojen sijainti rataverkossa. Sillä voidaan myös määrittää kulussa olevan junan sijainti rataverkolla reaaliajassa. Ratakilometrijärjestelmässä sijainti ilmoitetaan muodossa km xxxx + m, jossa xxxx on ratakilometrin numero ja m on kohteen etäisyys kyseisen ratakilometrin alkupisteestä metreinä.[3][2] Esimerkiksi merkintä km 1135+115 tarkoittaa paikkaa, joka on ratakilometrillä numero 1135, 115 metriä sen alkupisteestä eteenpäin. Kyseinen paikka on Kelloselän rautatieasema Sallassa.[4]
Mittaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratakilometrit mitataan radan keskilinjaa pitkin vaakasuoraan, radan korkeuseroa ei oteta huomioon. Jos rataosuudella on useita raiteita, jokin niistä on nimetty pituusmittausraiteeksi, jonka keskilinjaa pitkin mittaus on tehty. Liikennepaikoilla pituusmittausraiteena on läpimenevä raide. Radan varteen on pystytetty kilometrimerkit eli kilometritolpat, jotka ovat pituusmittausraiteeseen nähden samalla kohtisuoralla linjalla kuin varsinainen mittapaikka. Kilometrimerkeille on mitattu koordinaatit, joiden mukaan paikoiltaan siirtyneet tai hävinneet kilometritolpat voidaan pystyttää uudelleen maastoon oikealle paikalle. Kilometritolpat ovat yleensä radan oikealla puolella kilometrien kasvusuuntaan kuljettaessa.[1] Ratakilometrit on numeroitu juoksevin numeroin pääsääntöisesti Helsingistä poispäin.[2]
Muutokset ratakilometrijärjestelmässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun rataa oikaistaan, ratakilometrijärjestelmään tehdään uusi osa oikaisun osuudelle. Uusi osa alkaa viimeisestä (kilometrinumeroiden kasvusuunnassa) ennen oikaisua olevasta kilometrimerkistä ja päättyy ensimmäiseen oikaisun jälkeiseen kilometrimerkkiin. Oikaistulla radan osalla uudet ratakilometrit mitataan sen mittaisiksi, että uuden osan viimeisen ratakilometrin pituudeksi tulee 500–1500 metriä. Uudet kilometrimerkit jatkavat entisellään säilyneen radan osan numerointia oikaisuosuudella ja sen jälkeen palataan vanhaan numerointiin. Jos radan oikaisu on huomattava, voi yksi tai useampi kilometrinumero jäädä kokonaan pois käytöstä. Jos taasen rataa siirretään kokonaan uuteen paikkaan, voi rakennettava osuus olla niin pitkä, että jokunen ratakilometrilukema tulee kahteen kertaan, tällöin saman numeroiset uudet ja vanhat ratakilometrit erotetaan toisistaan tunnuskirjaimilla A, B ja niin edelleen. Ratakilometrijärjestelmää ja numerointia ei ole muutettu rataoikaisujen tai muiden numerointiin vaikuttaneiden muutosten ulkopuolisilla osilla rataverkkoa.[3][5]
Pienemmät muutokset ratakilometrien pituuksissa johtuvat esimerkiksi ratageometrian muutoksista paikallisten korjaustöiden yhteydessä tai mittaustarkkuuden parantumisesta. Uusien rataosuuksien myötä on tullut rinnakkaisia kilometrimittauksia ratojen liittymiskohtiin.[1]
Alkupiste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen ratakilometrin alkupiste oli ja on edelleen Helsingin vuonna 1862 käyttöön otetun rautatieaseman pääraiteen alkupisteessä.[2] Nykyinen Helsingin päärautatieaseman rakennus on hiukan vanhaa asemarakennusta pohjoisempana,[6] joten sen sijainti ratakilometrijärjestelmässä on km 0000+159 eli 159 metriä entisestä pääraiteen alkupisteestä pohjoiseen.[7]
Todellisen matkan mittaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikennepaikkojen todellinen etäisyys toisistaan voidaan laskea rataosan ratakilometriluettelon avulla. Luettelossa on kerrottu, mikä on ollut pituusmittausraide ja siinä on lueteltu ratakilometrit järjestyksessä todellisine pituuksineen.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tast, Miikka & Taimela, Reijo & Hassi, Katriina & Järvinen, Hannu: Ratatekniset ohjeet (RATO), osa 2: Radan geometria. Liikennevirasto, 2010. ISBN 978-952-255-504-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.6.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Taimela, Reijo: Raidegeometrian suunnittelu. Liikennevirasto, 2011. ISBN 978-952-255-665-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.6.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sundström, Saara: Raidegeometriatiedon laadunvarmistus KoneGIS-järjestelmässä (PDF) (Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu) 1.3.2012. Saara Sundström. Viitattu 28.6.2014.
- Rautateiden verkkoselostus 2013. Liikennevirasto, 2011. ISBN 978-952-255-734-6. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.6.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)