Salla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Sallan kunnasta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Salla
Salla.vaakuna.svg Salla.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kotijärvi, Salmivaara, Salla - panoramio.jpg
www.salla.fi
Sijainti 66°50′N, 028°40′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Sallan kirkonkylä
Perustettu 1857
Kokonaispinta-ala 5 873,08 km²
7:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 5 730,05 km²
– sisävesi 143,03 km²
Väkiluku 3 562
207:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 0,62 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,6 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 35,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.

11
4
3
3
Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006.

Salla (vuoteen 1936 asti Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 3 562 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 873,08 km2, josta 143,03 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,62 asukasta/km2.

Sallan naapurikunnat ovat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan keskustaajama on Sallan kirkonkylä, jossa asuu 1 677 ihmistä (31.12.2016) [8]. Kirkonkylältä on matkaa Kemijärvelle 67 kilometriä, Kuusamoon 115 kilometriä ja Rovaniemelle noin 150 kilometriä. Venäjän Kantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä.

Suurimpia kyliä ovat Kursu, Salmivaara ja Saija, jotka olivat aikaisemmin taajamia. Kelloselässä sijaitsee Sallan kansainvälinen rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitsee Sallatunturien matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsevat myös Oulangan kansallispuisto, joka ulottuu myös Kuusamon puolelle sekä Värriön luonnonpuisto, joka jatkuu Savukosken puolelle. Sallan alueen kautta kulkee myös valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti.

Pääosa Sallan alueesta kuuluu Kemijoen vesialueeseen. Kunnan pohjoisosasta alkaa Vienanmereen laskeva Tuntsajoki. Sallan eteläosasta alkavat niin ikään Vienanmereen laskevan Oulankajoen latvapurot.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatsinki, Aholanvaara, Ahvenselkä, Hautajärvi, Hietajärvi, Hirvasvaara, Isohalme, Kallunki, Kelloselkä, kirkonkylä, Kotala, Koutelo, Kursu, Käsmä, Naruska, Niemelä, Oulanka, Onkamo, Pahkakumpu, Paloperä, Saija, Salmivaara, Selkälä, Tuohikylä, Vallovaara, Varvikko, Vittikko.

Luovutetun alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakurtti, Korja, Kuolajärvi. Kuolajärvi (kirkonkylä), Lampela, Sallansuu, Sovajärvi, Tuutijärvi, Vuorijärvi, Vuosnajärvi, Yläkurtti

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19 kotakuntaa vuonna 1555. Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksi Kemijärveä, vaikka oli aikaisemmin kuulunut Kuusamoon. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset rakensivat oman kappelin 1828 ja anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseen kappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin vuonna 1857. Tätä itsenäisen seurakunnan alkamista pidetään kunnan perustamisvuotena.[9]

Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja. Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle. Vuonna 1922 Kuolajärvellä tapahtui Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten kommunistien järjestämä niin sanottu läskikapina.[10]

Kunnan nimi muutettiin 1936 Sallaksi. Väkiluku lisääntyi niin, että vuoden 1860 asukasmäärä 1 479 kasvoi sadassa vuodessa lähes kymmenkertaiseksi: vuonna 1964 asukkaita oli 10 389.[9]

1930-luvun mittaan Sallassa tehtiin niin sanottuja "autosavottoja", koska suuria ja hyvälaatuisia metsiä oli vedenjakajan itäpuolellakin. Savotoilta ajettiin tukit kuorma-autoilla Kemijoen vesistöön kuuluvien uomien varteen, josta ne uitettiin edelleen.[11]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 enemmistö siihenastisen Sallan alueesta pysyi Suomessa, mutta pinta-alaltaan suuri itäosa (Vanha Salla) siirtyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Kodittomaksi jäänyt osa sallalaisista asutettiin toimintaansa jatkaneen kunnan alueelle, jossa Märkäjärven kylästä tuli uusi kuntakeskus ja kirkonkylä. Keskukseksi harkittiin myös Kursua, jota saksalaiset eivät olleet polttaneet, mutta Märkäjärvi sijaitsee keskemmällä kuntaa.[12]

Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, johon asti väkiluku kasvoi ja syntyvyys oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti, lähes puolittuen muutaman vuoden kuluessa. Monissa kylissä asukasmäärä puolittui muutamassa vuodessa. Kunnan väkiluku on laskenut vuosi toisensa jälkeen siitä lähtien. Toinen suuren muuton aalto tuli 1990-luvulla, jolloin väkiluku myös jatkoi voimakasta laskuaan. Huomattavaa on se, että esimerkiksi Kemijärven väkiluku on ollut suuren muuton ajoista noususuuntainen joinain vuosina.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallan kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Erkki Parkkinen.[6] Valtuustossa on 21 paikkaa, joista vuoden 2017-2021 valtuustossa yksitoista on keskustan hallussa.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1097 työpaikkaa. Niistä 16% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 75% palveluissa ja 8% jalostuksessa. Työttyömien osuus työvoimasta oli 22,8%.[13]

Eniten yhteisöveroa maksavat yhteismetsät ja Sallan Osuuspankki.[14]

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallan kunnan väestökehitys on ollut 1960-luvulta lähtien laskeva. Vuonna 1970 kunnassa asui 8 840 ihmistä. Väkiluku painui alle 4 000:n marraskuussa 2012. [15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sallan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 256
1985
  
6 875
1990
  
6 269
1995
  
5 812
2000
  
5 142
2005
  
4 571
2010
  
4 162
2015
  
3 727
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallan kirkonkylän koulukeskuksessa on sekä Kirkonkylän koulu vuosiluokille 1-6, Sallatunturin koulu luokille 7-9 että Sallan lukio.[17] Lukiota on 2010-luvulla käynyt myös joukko venäläisiä oppilaita, mikä auttaa siihen että koulua kannattaa pitää näin pienessä kunnassa. 1960-luvulla Sallassa oli yli kymmenen tuhatta asukasta ja neljäkymmentä kyläkoulua.[18]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Torikka, Raimo: Sallan uuden kunnanjohtajan palkka lähes 7000 euroa 11.12.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 18.1.2015.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Salla Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  9. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 448. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. Vanhat läskikapinalliset muistelevat Yle. 2013. Viitattu 19.5.2018.
  11. Harri Antilan esitelmä: Karhujärven kyläpäivät Karhujärvi. 2006. Viitattu 19.5.2018.
  12. Kursua suunniteltiin Sallan kirkonkyläksi Kursun Työväen- Ja Pienviljelijäin yhdistys R.y.. Viitattu 19.5.2018.
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  14. Alueen Salla yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 19.5.2018.
  15. http://vrk.fi/default.aspx?docid=6832&site=3&id=0
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  17. Perusopetuspalvelut Sallan kunta. Viitattu 19.5.2018.
  18. Venäläiset oppilaat pelastavat Sallan lukion Yle. 2016. Viitattu 19.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]