Vienanmeri
| Vienanmeri | |
|---|---|
 Vienanmeren kartta |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Karjalan tasavalta, Arkangelin alue ja Murmanskin alue |
| Valtio | Venäjä |
| Merialue | Pohjoinen jäämeri |
| Pinta-ala | 90 000 km² |
| Suurin syvyys | 330 m |
| Keskisyvyys | 60 m |
Vienanmeri (ven. Бе́лое мо́ре, Beloje more ’Valkoinen meri’, nenetsiksi Сэрако ям’) on Pohjoisen jäämeren lahti Venäjän luoteisosassa. Se rajoittuu lännessä Karjalan tasavaltaan, etelän ja idän puolella Arkangelin alueeseen ja pohjoisessa Kuolan niemimaahan (Murmanskin alue) ja Barentsinmereen.
Sisällysluettelo
Mitat ja osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vienanmeren ja Barentsinmeren rajaksi on sovittu Kaninin niemimaan kärjen ja Kuolan niemimaan Svjatoi Nos -niemen välinen linja (oheisessa kartassa suunnilleen Barentsinmeri-sanan kohdalla).[1] Tämän linjan sisäpuolelle jäävä Vienanmeri kattaa 90 000 neliökilometrin alueen. Sen keskisyvyys on 60 metriä ja syvin kohta 330 metriä.[2]
Vienanmeri jaetaan seuraaviin osiin:
- Voronka (ven. Воронка), 100–170 kilometriä leveä salmi, joka muodostaa vaihettumisalueen Barentsinmeren kanssa. Voronkan keskisyvyys on 34 metriä ja suurin syvyys noin 80 metriä.
- Mezeninlahti (Мезенская губа, Mezenskaja guba), Voronkasta kaakkoon sijaitseva matala lahti (keskisyvyys 13 metriä).
- Vienankurkku (Горло, Gorlo), 40–60 kilometriä leveä salmi Kuolan niemimaan kärjessä; erottaa Vienanmeren altaan hydrografisesti valtamerestä. Vienankurkun syvyys on 40 ja 60 metrin välillä
- Varsinainen Vienanmeri (oheisessa kartassa ”Vienanmeri”), joka käsittää syvän keskusaltaan (Бассейн, Bassein) ja kolme suurta lahtea:
- Vienanlahti, joka työntyy kaakkoon ja johon laskee Vienanjoki Arkangelin kaupungin kohdalla (keskisyvyys 49 metriä).
- Äänislahti, matala merenlahti altaan lounaisosassa, johon laskee Äänisjoki Äänisen kaupungin kohdalla (keskisyvyys 19 metriä).
- Kantalahti, jokseenkin syvä, luoteeseen työntyvä ja suppilomaisesti kapeneva lahti, joka jää Karjalan rannikon ja Kuolan niemimaan kainaloon (keskisyvyys 109 metriä).
Vienanmerta reunustaa lännessä Karjalan rannikko (tai Karjalanranta, Karelski bereg) ja siitä etelään Äänislahden lounaisrannalla Pomorien rannikko (Pomorjenranta, Pomorski bereg). Äänis- ja Vienanlahtien välissä on Äänisen niemimaa. Vienanlahden lounaisranta on Kesärannikko (Letni bereg) ja itäranta puolestaan Talvirannikko (Zimni bereg). Kuolan niemimaan itäosassa on Turjan rannikko (tai Turjanranta, Terski bereg) ja lännempänä Kantalahden pohjoispuolella Kantalahden rannikko (Kandalakšski bereg).[3]
Joet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaiseen Vienanmereen laskevista joista merkittävimpiä ovat Vienanlahteen laskeva Vienanjoki, Äänislahteen laskevat Äänisjoki, Vienan Kemijoki ja Uikujoki, ja Kantalahteen laskevat Koutajoki ja Nivajoki. Gorloon laskee Ponoi ja Mezeninlahteen Mezen.
Vienanmerestä on kanavayhteys Itämereen Vienanmeren–Itämeren kanavan kautta, ja samoin Volgan vesistöön ja edelleen Kaspianmereen ja Mustaanmereen.
Satamat ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vienanmeren tärkein satamakaupunki on Arkangeli. Satama samoin kuin koko varsinainen Vienanmeri jäätyy talvella, mutta yhteyksiä pidetään auki jäänmurtajilla. Toinen keskisuuri satama on Vitinon öljysatama Kantalahden piirissä. Lisäksi Venäjä on laajentanut Belomorskin satamaa, jonka kapasiteetiksi on suunniteltu ensivaiheessa yhdeksän miljoonaa rahtitonnia vuodessa. Pääosan rahdista on suunniteltu olevan kivihiiltä. [4][5] Pienempiä, mutta paikallisesti merkittäviä tärkeitä satamia Vienenmerellä ovat Severodvinsk, Onega, Kantalahti sekä Mezen.
Vienanmerellä sijaitsee Solovetskin luostarisaari, joka on suosittu matkailukohde. Kesäaikaan Vienanmerelle tulevat valkeat maitovalaat. Vienanmeren ympäristö on suomensukuisten kansojen vanhaa asuinaluetta. Lännessä, Karjalan tasavallassa on karjalaisasutusta ja pohjoisessa Kuolan niemimaalla kiltinän- ja turjansaamelaisia. Alueelle on ajansaatossa muuttanut venäläisväestöä, johon ne ovat osittain sekoittuneet. Meren ympäristössä on myös venäjän murretta puhuvan pomoriväestön vanha asuma-alue.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ Limits of Oceans and Seas, 3rd edition International Hydrographic Organization (1953)
- ↑ Белое море Suuri neuvostotietosanakirja, BSE
- ↑ Hakulinen, K. (1983) Maailman paikannimet. Oikeinkirjoitusopas. (suomalaisten nimien lähde)
- ↑ http://barentsobserver.com/en/sections/business/new-port-be-constructed-near-belomorsk
- ↑ Obštšaja harakteristika morskogo torgovogo porta, belmorport, viitattu 12.1.2014, (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vienanmeri Wikimedia Commonsissa- Filatov, N. et al: White Sea: its marine environment and ecosystem dynamics influenced by global change. Berlin: Springer, 2005. ISBN 978-354-02054-1-8. (englanniksi)
- Global International Waters Assessment: Barents Sea – GIWA Regional assessment 11 (2004, ladattavissa luvuittain PDF:nä) (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta • Barentsinmeri • Vienanmeri • Karanmeri • Laptevinmeri • Itä-Siperian meri • Tšuktšimeri • Beringinsalmi • Beaufortinmeri • Hudsoninlahti • Baffininlahti • Lincolninmeri • Grönlanninmeri • Lomonosovin harjanne •
• Huippuvuoret • Karhusaari • Frans Joosefin maa • Novaja Zemlja • Severnaja Zemlja • Uuden-Siperian saaret • Wrangelinsaari • Kanadan arktiset saaret • Grönlanti •
• Koillisväylä • Luoteisväylä •
