Beringinsalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satelliittikuva Beringinsalmesta
Merikartta Beringinsalmesta

Beringinsalmi erottaa toisistaan Aasian mantereen itäisimmän kohdan Dežnjovinniemen ja Amerikan mantereen läntisimmän kohdan Prince of Walesin niemen. Salmi yhdistää Pohjoiseen jäämereen kuuluvan Tšuktšimeren sen eteläpuolella sijaitsevaan Beringinmereen, joka puolestaan on osa Tyyntämerta.

Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 kilometrin levyinen. Salmen keskellä sijaitsevat Diomedesaaret, jotka ovat noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee Venäjän ja Yhdysvaltain raja sekä kansainvälinen päivämääräraja.

Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija Vitus Beringin mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. Semjon Dežnjov oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beringinsalmi on vain 30–50 metrin syvyinen. Kun merenpinnan taso toistuvasti aleni jääkausiaikana, Beringinsalmen paikalla oli maakannas, Beringin maakannas eli Beringia. Kannas hävisi ja salmi avautui viimeisen kerran joskus 10 000—8 000 vuotta sitten, kun merenpinta nousi jäätiköiden sulaessa.

Beringin salmi syntyi alun perin mioseeni- tai plioseenikaudella, mikä päästi kylmän merivirran Tyynellemerelle. Avautuminen ja sulkeutuminen saattoi tapahtua useampaan otteeseen. Erään näkemyksen mukaan viimeinen varsinainen avautuminen sattui 4,5–3,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Alaskan lämpötila laski hieman. Tämän jälkeen salmi avautui ja sulkeutui jääkausiaikana veden pinnan vaihtelun takia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Koordinaatit: 66°00′N, 169°00′W