Mannerjalusta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mannerjalustat turkoosilla

Mannerjalusta eli mannermaajalusta on mantereita ympäröivä yleensä matalanmeren vyöhyke.

Topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalta alkaen: rannikko, mannerjalusta, mannerrinne, mannernousu ja meri.

Mannerjalusta päättyy yleensä jyrkkenevään rinteeseen, mannerrinteeseen, joka päätyy syvän meren tasanteeseen.

Jalusta on jaettu kolmeen osaan, joista jokaisella on omat geomorfologiansa ja biodiversiteettinsa.

Jalustan muoto muuttuu huomattavasti mannerrinteen alkaessa. Muutos tapahtuu lähes poikkeuksetta 140 metrin syvyydessä. Tämä on todennäköisesti edellisen jääkauden aikaansaannosta, jolloin merenpinnan taso oli huomattavasti nykyistä alhaisempi.

Mannerrinteen kaltevuuskulma on keskimäärin kolme astetta, mutta vaihtelee noin yhden ja kymmenen asteen välillä. Rinteissä on myös paljon kanjoneita.

Geografiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalustojen koko vaihtelee huomattavasti. On alueita, joilla ei ole mannerjalustaa käytännössä lainkaan, vaan syvänmeren tasanne alkaa käytännössä heti. Alueet ovat yleensä kahden mannerlaatan törmäysvyöhykkeessä esimerkiksi Chile. Mannerjalustoista suurin, Siperian mannerjalusta, ulottuu mantereelta noin 1 500 kilometrin etäisyydelle. Suuria mannerjalustojen päällä sijaitsevia meriä ovat muun muassa Pohjanmeri, Etelä-Kiinan meri ja Persianlahti. Mannerjalustat yltävät keskimäärin 80 kilometrin päähän mantereista. Mannerjalustojen syvyydet vaihtelevat, mutta pääasiallisesti ne ovat alle 150 metrin syvyisiä. Jalustan kaltevuuskulma on hyvin loiva, noin puoli astetta.

Sedimentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerjalustat ovat sedimenttien peitossa. Vain 30–40 prosenttia sedimenteistä on jokien tuomia. Loppu on jäännöstä viime jääkaudesta. Sedimentit kasaantuvat keskimäärin 30 senttimetriä tuhannessa vuodessa vaihteluvälin ollessa 15–40 senttimetriä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljy-yhtiöt kiinnostuivat mannerjalustoista sen jälkeen kun mantereen öljy- ja kaasuesiintymät oli tutkittu, ja siinä vaiheessa mannerjalusta-alueet jaettiin sopimuksin. Barentsin meren mannerjalusta-alue on kuitenkin yhä tutkimatta, koska on epäselvää, kuuluuko se Norjalle vai Venäjälle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun yliopisto Viitattu 31.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Continental shelf