Keltanavaga
| Keltanavaga | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Navagat Eleginus |
| Laji: | gracilis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eleginus gracilis |
|
| Katso myös | |
Keltanavaga (Eleginus gracilis) on turskien heimoon (Gadidae) kuuluva Pohjoisen Tyynenmeren kala. Sen levinneisyysalue kiertää Tyynenmeren rannikkoa Korean vesiltä Alaskan Sitkaan ja ulottuu myös Beringinsalmen pohjoispuolelle Tšuktšimereen ja Beaufortinmereen.
Keltanavagat elävät rannikon ja jään tuntumassa. Talvisajan ne viettävät rantavesissä, jossa kutu tapahtuu. Niitä tavataan jokisuissa ja se nousevat jokiin myös täysin makeaan veteen. Kesällä ne siirtyvät avoveteen. Ne syövät äyriäisiä ja pohjaeläimiä ja myös pieniä kaloja. Aikuiset yksilöt ovat 25–35 cm:n mittaisia.
Venäjän rannikolla keltanavagaa pyydetään kaupallisesti mm. nuotilla ja rysillä. Se on suosittu pilkkikalastuksen kohde. Vuosisaaliit 2000-luvulla ovat olleet 20 000 – 50 000 tonnin välillä. Amerikassa kaupallista pyyntiä ei ole.
Keltanavagan ekologinen vastinlaji Euroopan pohjoisrannikolla on navaga.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eleginus gracilis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- FAO Fisheries Species Fact Sheets: Eleginus gracilis (Arkistoitu – Internet Archive)
- Cohen, D.M.; Inada.T.; Iwamoto, T.; Scialabba, N. FAO species catalogue. Vol. 10. Gadiform fishes of the world (Order Gadiformes). An annotated and illustrated catalogue of cods, hakes, grenadiers and other gadiform fishes known to date. FAO Fisheries Synopsis. No. 125, Vol. 10. Rome, FAO. 1990. ss. 33-37
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|