Kolari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kolari
Kolari.vaakuna.svg Kolari.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kolari.fi
Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Kolarin kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,87 km²
31:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 2 559,42 km²
– sisävesi 58,45 km²
Väkiluku 3 844
202:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 1,50 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 25,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Antti Määttä[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Muut
 • SDP

9
7
4
1
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 844 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 617,87 km2, josta 58,45 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,5 asukasta/km2.

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000-kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.[10]

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväinen latu Äkäslompolossa

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.[11]

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.[12]

Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.[12]

"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."[14]

Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa.[15] Vuonna 2018 se ei ole auki.[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1410 työpaikkaa. Niistä 5,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 81 % palveluissa ja 9 % jalostuksessa. Työttyömien osuus työvoimasta oli 13,8 %.[17]

Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 905
1985
  
5 043
1990
  
4 721
1995
  
4 486
2000
  
3 981
2005
  
3 828
2010
  
3 839
2015
  
3 848
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Kolarissa oli 3 827 asukasta, joista 1 793 asui taajamissa, 1 882 haja-asutusalueilla ja 152 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kolarin taajama-aste on 48,8 %.[20] Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa toimii evankelisluterilainen Kolarin seurakunta[22]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys[23] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[24]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta[25]. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007-2008.

Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Kunnan nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.[26] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, "hiili".) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600–luvulla ruukin hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

Tunnettuja kolarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat ja etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin kunnanraja
Tornion- Muonionjoen yhtymäkohta

Kolarin ystävyyskunta on

Etäisyyksiä:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. http://yle.fi/uutiset/antti_maatta_kolarin_kunnanjohtajaksi/8251113
  7. Kuntavaalit 2017, Kolari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  9. Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  10. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö. Viitattu 20.5.2018.
  11. Pekka Tenhunen: Pohjolan uudisraivaajia. Tunturi-Lapin Kirjapaino/Waasa Graphics, 2013. ISBN 978-952-93-2658-7.
  12. a b Ylläksen kiistellyn kaivoshankkeen lupahakemuksesta paljastui virhe: myrkyllistä vaahdotuskemikaalia olisikin huomattavasti enemmän Helsingin Snaomat. 2017. Viitattu 20.5.2018.
  13. Kirkot Kolarin seurakunta. Viitattu 20.5.2018.
  14. Kuukkeli
  15. Kolarin kalkkikivilouhos uudestaan auki Yle. 2010. Viitattu 20.5.2018.
  16. Kolari Nordkalk. Viitattu 20.5.2018.
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2018.
  18. Alueen Kolari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  22. Kolarin seurakunta Kolarin seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  23. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  24. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  25. Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  26. Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa, Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]