Yllästunturi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yllästunturi
Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta
Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta
Korkeus 719,3 m
Sijaintitiedot

Yllästunturi

Koordinaatit: 67°33′52″N, 024°13′28″E

Sijainti Kolari, Suomi
Geologia
Tyyppi tunturi



Laskettelurinne Ylläsjärven puolella

Yllästunturi (Ylläs) on 719,3 metriä korkea[1] tunturi Länsi-Lapissa Kolarin kunnassa. Tunturin kupeessa sijaitsee kaksi kylää – pohjoispuolella Äkäslompolo ja eteläpuolella Ylläsjärvi – jotka molemmat saavat tulonsa pääosin matkailusta.

Ylläksen alueella on Ylläksen lisäksi 15 muuta tunturia ja huippua, jotka ovat Kukastunturi, Lainiotunturi, Kuertunturi, Kesänki, Pyhätunturi, Kellostapuli, Linkukero, Iso-Totovaara, Äkäskero, Keskinen laki, Niesakero, Kiuaskero, Mustakero, Iso-Kukasvaara sekä Aakenus.[2]

Yllästunturin huipulla ovat Digitan TV- ja ULA-radiolähettimet. Äkäslompolon puolella on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskus Kellokas.[3]

Tunneli ja maisematie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläkselle suunniteltiin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa tunnelia, joka olisi lyhentänyt Äkäslompolon ja Ylläsjärven välistä liikenneyhteyttä merkittävästi. Suomen Malmi Oy suoritti Keskisellä laella ja Varkaankurussa geologisia tutkimuksia. Pelkän liikennetunnelin hinnaksi arvioitiin 120 miljoonaa markkaa. Arvio ei sisältänyt tunneliin suunniteltuja liiketiloja ja parkkipaikkoja. Hankkeen rahoittamiseksi kaavailtiin mm. perittäviä tullimaksuja. Suunnitelmien mukaan rakentaminen olisi voitu aloittaa vuonna 1995, mutta lähinnä silloisen laman vuoksi rahoitusta ei tunnelille saatu.[4]

Ylläkselle avattiin 30. syyskuuta 2005 maisematie (yhdystie 9401), joka kulkee tunturin puolelta toiselle sen läntisellä laidalla. Tie oli ensin päällystämättömänä käytössä talvikauden 2005–2006,[5] jonka jälkeen se suljettiin vapun 2006 jälkeen[6] ja rakennettiin valmiiksi. Tien vihkiäiset olivat 8. syyskuuta 2006.[7] Matka kylien välillä on nyt noin 15 kilometriä. Maisematie on tehty hieman puurajan alapuolelle,[8] joten se ei näy kaukaa katsottuna tunturin rinteessä.

Hiihtokeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläksen gondolihissi

Ylläs on suosittu hiihto- ja laskettelukeskus. Sen markkinointislogan on Ylläs on ykkönen! Yllästunturilla on kaksi laskettelukeskusta: Ylläsjärven puolella Sport Resort Ylläs (Hiihtokeskus Iso-Ylläs)[9] ja Äkäslompolon puolella Ylläs-Ski. Hiihtokeskuksista on yhteys toisiinsa. Hiihtokeskusten lisäksi myös useat muut Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä toimivat yritykset ja yhdistykset ovat ottaneet Yllästunturin nimen osaksi omaansa. Niin on tehnyt esimerkiksi Äkäslompolossa toimivat urheiluseurat Ylläksen Nousu ja Ylläksen rasti.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläksen alueella on runsasti matkailuun liittyviä palveluja. Majoitukseen on 23 000 vuodepaikkaa kahdeksassa hotellissa[10] Maastohiihtäjille on 330 kilometriä latuja, joista 38 kilometriä on valaistu. Kaikki ladut sopivat sekä perinteiselle että luistelutyylille. Taukopaikkoina on 21 latukahvilaa ja 23 laavua tai kotaa. Koiran kanssa hiihtäminen on sallittu neljällä ladulla.[11] Kahdessa hiihtokeskukessa on yhteensä 29 hiihtohissiä[12] ja 63 laskettelurinnettä.[13] Moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä, näistä 300 kilomeriä on hoidettuja reittejä. [14]

Alueella on lisäksi kaksi päivittäistavarakauppaa, välinevuokraamoita, voitelupalveluita, hiihtokouluja, kaksi frisbeegolf-rataa ja kylpylä. Kotieläinpiha Koninjänkässä on yli 40 erilaista eläinlajia.

Pallas-Yllästunturin luontokeskus Kellokas on Äkäslompolon puolella tunturia, tunturiin johtavan tien varressa.

Ylläksellä on yksi gondolihissi, joka kulkee tunturin juurelta tunturin huipulle seitsemässä minuutissa. Hississä on 55 kahdeksan henkilön gondolia, ja sen erikoisuutena on maailman ensimmäinen saunagondoli. Ylläksellä on neljä FIS-rinnettä,[15] joista yksi on Suomen ainoa Super-G-rinne.[13]

Ylläksellä on myös mahdollisuus avantouintiin kolmessa eri paikassa (Ylläsjärvellä, Luosujärvellä ja Äkäslompolossa).

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläkselle, Äkäslompolon puolelle on suunniteltu laajaa matkailualuetta, jonka suunnittelunimenä on Kuura. Se sisältäisi yli 13 000 vuodepaikkaa, useita hotelleja, joista mainittakoon alueen keskuksena toimiva hiutalehotelli, siirtohissin Äkäslompolon keskustasta, golfkentän, poronsarvien muotoisia mökkikyliä ja mahdollisen gondolihissin.[16]

Lisäksi Sport Resort Ylläksen gondolin ala-aseman alueelle on tehty asemakaava, joka mahdollistaa uuden kylpylähotellin, uuden 6-henkisen tuolihissin, ski-in ski-out -tyyppisen majoituskompleksin, hyvinvointikeskus-hotellin, kappelin, torin, 18-reikäisen golfkentän ja asuntoautopysäköintialueen sekä ison elämyskeskuksen, johon tulisi elokuvateatteri ja laser-ammuntapelikeskus.

Kummistakin kylistä, Äkäslompolosta ja Ylläsjärvestä on tehty omat kehittämissuunnitelmat, joka mahdollistaa rautatien rakentamisen Ylläsjärven alueelle.lähde? Ylläksen alueelle on useiden vuosikymmenien ajan ollut lukuisia erilaisia rautatiesuunnitelmia.

Lisäksi Skiresort.info:n mukaan Ylläkselle on suunniteltu rakennettavaksi toinen gondoli vuonna 2018 ja vuodelle 2019 kuuden hengen tuolihissi.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  2. Tunturit ja muut huiput
  3. Luontokeskus Kellokas 17.1.2012. Metsähallitus. Viitattu 29.1.2012.
  4. Ylläksen tunnelin hinnaksi yli sata miljoonaa markkaa. Luoteis-Lappi, 1992.
  5. Ylläksen maisematie avattiin talveksi. Kaleva.fi-verkkojulkaisu, 30.9.2005. Kaleva. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2012.
  6. Ylläksen maisematie suljetaan. Kaleva.fi-verkkojulkaisu, 30.4.2006. Kaleva. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2012.
  7. Tahkolahti, Jaakko: Vuosikymmenten hanke. Helsingin Sanomat, 8.9.2006. Sanoma Osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2012.
  8. Ylläksen maisematie Ramboll Finland Oy. Viitattu 29.1.2012.
  9. Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy (YTJ) Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 29.1.2012.
  10. Majoitus Kolarin kunta ja Metsähallitus. Viitattu 8.2.2015.
  11. Maastohiihto Kolarin kunta ja Metsähallitus. Viitattu 8.2.2015.
  12. Avoimet rinteet Kolarin kunta ja Metsähallitus. Viitattu 8.2.2015.
  13. a b Laskettelu Kolarin kunta ja Metsähallitus. Viitattu 8.2.2015.
  14. Moottorikelkkailu Ylläksellä Kolarin kunta ja Metsähallitus. Viitattu 8.2.2015.
  15. Laskettelu Ylläksen Matkailuyhdistys ry. Viitattu 29.1.2012.
  16. Seppälä, Jarmo: 13 000 majoituspaikkaa - Ylläksen Äkäslompoloon kasvaa uusi matkailukylä 18.1.2012. Talentum. Viitattu 8.2.2015.
  17. Ski lifts Yllas skiresort.info. Skiresort Service International GmbH. Viitattu 10.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]