Digita

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Digita Oy

Digitan logo.svg

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1999
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström[1]
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomen lippu Suomi
Toimiala tietoliikenne
Liikevaihto 81 milj. euroa (2013) [2]
Liikevoitto 14 milj. euroa (2013) [3]
Henkilökuntaa n. 110 [4]
Emoyhtiö Digita Networks Oy
Kotisivu www.digita.fi

Digita Oy on langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori, joka hallinnoi maanpäällisiä radio-, tv- ja mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen. Digitan asiakkaita ovat tv- ja radioyhtiöt sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattorit.

Digita Oy:n omistaa Digita Networks Oy, jonka omistaja on First State Investments -infrastrukstuurirahasto. First State Investments on Colonial First State Global Asset Managementin (CFSGAM) kansainvälinen haara, joka on osa Commonwealth Bank of Australian erikoistunutta varainhoitoliiketoimintaa. First State Investments (FSI) osti Digitan osakkeet ranskalaiselta TDF:ltä vuonna 2012.[5]

Lähetystekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston 4.3.2004 tekemän periaatepäätöksen mukaan koko maanpäällinen lähetysverkko siirtyi käyttämään digitaalitekniikkaa 31.8.2007.[6] Sen jälkeen TV-lähetysten katseleminen on ollut mahdollista vain digitaalisena.

Maisemakuvassa näkyy useita mastoja, joita on Suomessa kaiken kaikkiaan muutamia tuhansia. Digita hallinnoi antenni-tv-verkon osalta 36 suurta mastoa ja 152 täytelähetinasemaa ympäri manner-Suomea. Suurin osa mastoista on teleoperaattoreiden hallussa. Digitan antenni-tv-verkko tavoittaa 99,9 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Maanpäällinen televisio tarjoaa useita vapaita televisio- ja radiokanavia sekä maksu-tv-palveluita.

Digitan langaton @450-laajakaistaverkko avattiin 1. huhtikuuta 2007. Digita toimi operaattorina noin 98 prosenttia Suomen väestöstä kattavassa @450-verkossa. @450-verkko myytiin 9.3.2011 Datame Oy:lle, josta tuli kaupan myötä @450-laajakaistaverkon uusi verkko-operaattori.[7]

Digitan mobiili-tv-verkossa, joka avattiin joulukuussa 2006, voi seurata Yle TV1- ja Yle TV2 -kanavien sekä kotimaisia että ulkomaisia sisältöjä sekä radiokanavista YleX- ja Yle Radio 1-kanavaa. MTV:n kanavista mobiili-tv:ssä näkyvät MTV3 ja Sub.

Valtioneuvosto antoi 8.9.2011 Digitalle luvan luopua vanhentuvasta mobiilitelevision DVB-H -lähetystekniikasta.[8] Jatkossa Digita käyttää DVB-T2-teknologiaa kanavanipussa D.[9] Tämä tekniikka soveltuu sekä mobiiliin että kiinteään vastaanottoon.

Nykyinen mobiili-tv-verkko kattaa pääkaupunkiseudun kehyskuntineen sekä Tampereen, Oulun sekä Turun ja Salon seudun. Suurista kauppakeskuksista esimerkiksi Vantaan Jumbossa, Espoon Sellossa sekä Ideparkissa on mobiili-tv-verkko. Verkon peittoalueella asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista.

DNA tarjoaa ensimmäisenä palveluoperaattorina matkapuhelinasiakkailleen televisiopalveluja mobiili-tv-verkossa. Muiden palveluoperaattorien matkapuhelinasiakkaat näkevät ainoastaan mobiili-tv-verkon kautta MobiiliTV:n Infokanavan, jossa on kootusti tiedot muun muassa MobiiliTV-palvelusta, verkon tarjoamasta sisällöstä, MobiiliTV-palveluun yhteensopivista päätelaitteista ja verkon peittoalueesta. Verkko on avoin myös muille palveluntarjoajille.

Digitan muodostaminen ja myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digita Oy on entinen YLE:n Jakelutekniikka, joka yhtiöitettiin Ylen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi vuonna 1999.

  • Marraskuussa 1999 Yle teki Soneran kanssa sopimuksen 34 %:n osuuden myymisestä Digitasta. Sopimuksen mukaan 20 % osuus siirtyisi heti 180 miljoonalla markalla ja loput 14 % viimeistään 31.3.2003 Digitan kassavirran perusteella määräytyvään hintaan.[10] Kilpailuvirasto kuitenkin esitti kaupan kieltämistä.[11] Kilpailuneuvosto hyväksyi kaupan mutta asetti ehdoksi, ettei Sonera tai sen määräysvallassa oleva yhtiö hae lupaa digitaalisille TV-lähetyksille.[12] Sonera ei hyväksynyt ehtoa, joten kauppa raukesi.[13]
  • Joulukuussa 2000 Yle myi 141 miljoonalla eurolla 49 % Digitan osakkeista TDF-konsernille, joka oli silloin ranskalaisen France Télécomin 100 %:sesti omistama tytäryhtiö.[14] Kauppaan sisältyi 31.1.2005 päättyvä myyntioptio kaikista osakkeista ja osto-optio 90 %:iin saakka. Myöhemmin France Télécomin osuus alentui TDF:stä 36 %:iin, kun pääosakkaaksi 45 % osuudella tuli sijoitusyhtymä Charterhouse Capital Development ja CDC IXIS Equity Capital. Nykyinen pääomistaja on Texas Pacific Group (TPG) 42 %:n osuudella [15]
  • Heinäkuussa 2003 Yle myi 133 miljoonalla eurolla 41 % [16] ja tammikuussa 2005 Ylen hallintoneuvoston päättämällä kaupalla loputkin Digitan osakkeista yhtä lukuun ottamatta TDF:lle.[17] Elokuussa 2012 TDF-konserni myi Digitan australialaiselle sijoitusrahasto First State Investmentsille.[18]

Digita myytiin, jotta saatiin varoja television ja radion digitalisointiin.[19] Kaikkiaan Yle sai Digitan myynnistä n. 300 miljoonaa euroa.

Digitalla on viestintämarkkinalaissa tarkoitettu huomattavan markkinavoiman asema (HMV) korkeita mastoja käyttävässä tv- ja radiolähetystoiminnassa, joten Viestintävirasto on määrännyt Digitan veloittamaan tv-yhtiöitä kustannusperusteisesti. Tilikaudella 2011 Digita teki liikevoittoa 24,2 prosenttia liikevaihdosta. Viestintävirasto tarkastaa kirjanpidosta johdettujen eriyttämislaskelmien perusteella vuosittain, että Digitan hinnoittelu on kustannusperusteista ja että pääoman tuottoprosentti on sallituissa rajoissa.

Digitan antenni-tv-verkon peitto on 99,9 prosenttia eli se tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen. Yhden valtakunnallisen tv-kanavan lähetys maksaa vuodessa 2,7 miljoonaa euroa, jolloin yhden tv-kanavan jakelu maksaa vuodessa 50 senttiä jokaista suomalaista kohden.

Valitukset Digitan monopolihinnoittelusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle, Nelonen ja MTV3 ovat valittaneet Digitan hinnoittelusta viestintävirastolle ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mukaan Ruotsin jakeluhinnat ovat puolet Suomen hinnoista. MTV3:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan Digita tekee noin 40 % liikevoittoa ja että Digitalla on täydellinen monopoli. Yle ostaa Digitalta palveluja vuodessa 30 miljoonalla eurolla ja MTV3 21 miljoonalla eurolla.[20][21]

Viestintävirasto on tarkistanut Digitan tv-lähetysten hinnoittelun ensin vuonna 2008 ja korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toistamiseen vuonna 2010. Viestintävirasto on molemmilla kerroilla todennut Digitan toimineen hinnoittelussa asianmukaisesti ja noudattavan sille asetettuja huomattavan markkinavoiman tuomia velvoitteita ja hinnoitteluperiaatteita. Korkein hallinto-oikeus on 7.5.2012 tekemällään päätöksellä vahvistanut Digitan digitaalisten televisiolähetysten hintojen olevan kustannussuuntautuneita eli perustuvan palvelun tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. KHO:n päätöksen mukaan Digitan hinnat ovat viestintämarkkinalain ja Viestintäviraston asettamien velvoitteiden mukaisia.

Digi-tv-tekniikan mahdollistaman tehokkaamman verkon ja taajuuksien käytön ansiosta vuosien 2002 ja 2012 välillä jakelutekniikan kehittyminen on pienentänyt yhden jaeltavan tv-kanavan jakelukustannuksen noin seitsemänteen osaan entisestä. Kustannus, joka aiemmin mahdollisti yhden tv-kanavan jakelun, mahdollistaa nykyään kokonaisen kanavanipun jakelemisen. Yhteen kanavanippuun mahtuu noin seitsemän tv-kanavaa. Tavallisen tv-kanavan välittäminen maksaa vuodessa noin kaksi miljoonaa euroa eli noin kaksi euroa vuodessa kotitaloudelle. Maanpäällinen antennijakelu on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa saattaa televisio- ja radiokanavat teknisesti korkeatasoisina kotitalouksien käyttöön koko Suomen alueella.

Digita teki vuosina 2010–2012 liikevoittoa 24,2–36,5 % liikevaihdosta. Vuonna 2013 liikevoitto laski 17,3 prosenttiin. [22]

Muita antenniverkkotoimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dna ja Anvia ovat saaneet luvat televisioverkkotoimintaan.[23] Dna ja Anvia lähettävät teräväpiirtolähetyksiä. Dna:lla on omia antennimastoja ja Anvia käyttää Digitan mastoja.[24]

Digitan verkot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antenniverkko

Teräväpiirto-televisioverkko (DVB-T2)

Asemaverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitalle siirtyi Yleisradion jakelutekniikan perusrakenne, Suomen radio- ja televisioasemat. Päätös tehtiin jo vuonna 1998 ja Digitan toiminta ja tehtävän toteuttaminen alkoi vuoden 1999 alusta.[25]

Radio- ja televisioasema Täytelähetinasema
Aavasaksan radio- ja televisioasema
Espoon radio- ja televisioasema
Haapaveden radio- ja televisioasema Piehingin täytelähetinasema
Mestauskallion täytelähetinasema
Iisalmen radio- ja televisioasema Sonkajärven täytelähetinasema
Joutsenon radio- ja televisioasema Imatran Virasojan täytelähetinasema
Joutsenon vesitornin täytelähetinasema
Rautjärven asemanseudun täytelähetinasema
Ruokolahden täytelähetinasema
Mustolan täytelähetinasema
Jyväskylän radio- ja televisioasema Jyväskylän Harjun täytelähetinasema
Suolahden täytelähetinasema
Korpilahden kirkonkylän täytelähetinasema
Muuramen täytelähetinasema
Petäjäveden täytelähetinasema
Säynätsalon täytelähetinasema
Konneveden täytelähetinasema
Rutalahden täytelähetinasema
Vesangan täytelähetinasema
Toivakan täytelähetinasema
Juokslahden täytelähetinasema
Koskenpään täytelähetinasema
Lievestuoreen täytelähetinasema
Palokan täytelähetinasema
Haukanmaan täytelähetinasema
Vaajakosken täytelähetinasema
Kerimäen radio- ja televisioasema Savonlinnan täytelähetinasema
Savonlinnan Pääskylän täytelähetinasema
Rantasalmen täytelähetinasema
Kiihtelysvaaran radio- ja televisioasema
Kolin radio- ja televisioasema Ilomantsin täytelähetinasema
Kontiolahden täytelähetinasema
Lieksan täytelähetinasema
Riihivaaran täytelähetinasema
Lehmon täytelähetinasema
Märäjälahden täytelähetinasema
Enon kirkonkylän täytelähetinasema
Ylämyllyn täytelähetinasema
Kiihtelysvaaran radio- ja televisioasema Värtsilän täytelähetinasema
Kuopion radio- ja televisioasema Kuopion Puijon täytelähetinasema
Jäppilän täytelähetinasema
Varkauden täytelähetinasema
Lahden radio- ja televisioasema Hollolan Tiirismaa
Lapuan radio- ja televisioasema Seinäjoen täytelähetinasema
Mikkelin radio- ja televisioasema
Nuorgamin radio- ja televisioasema Nuorgamin rajan täytelähetinasema
Oulun radio- ja televisioasema Oulun Nokelan radioasema
Pihtiputaan radio- ja televisioasema Kivijärven täytelähetinasema
Viitasaaren täytelähetinasema
Pihtiputaan Ritovuoren täytelähetinasema
Nuvvuksen radio- ja televisioasema
Taivalkosken radio- ja televisioasema Taivalkosken kirkonkylän täytelähetinasema
Tampereen radio- ja televisioasema Tampereen Pyynikin täytelähetinasema
Näsinneulan radioasema
Tammelan radio- ja televisioasema Forssan täytelähetinasema
Tervolan radio- ja televisioasema Tornion Laivakankaan radioasema
Ylitornion Ainiovaaran täytelähetinasema
Vuokatin radio- ja televisioasema Kuhmo täytelähetinasema
Hyrynsalmen täytelähetinasema


Muut täytelähetinasemat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Weckström Digitan toimitusjohtajaksi 11.12.2014. Mediamonitori. Viitattu 5.1.2015.
  2. Digita Oy - Taloustiedot 14.12.2014. Suomen Asiakastieto. Viitattu 14.12.2014.
  3. Digita Oy - Taloustiedot 14.12.2014. Suomen Asiakastieto. Viitattu 14.12.2014.
  4. Digita Oy - Taloustiedot 14.12.2014. Suomen Asiakastieto. Viitattu 14.12.2014.
  5. Digita siirtyy australilaisomistukseen 7.8.2012. Digitoday. Viitattu 9.11.2014.
  6. http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=113269 LVM:n tiedote 24.3.2004
  7. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;13221
  8. http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1269278
  9. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;13602
  10. http://www.yle.fi/yleista/tiedotteet1999_0811.shtml YLE:n tiedote 8.11.1999
  11. http://www.yle.fi/yleista/tiedotteet2000_2405.shtml YLE:n tiedote 24.5.2000
  12. http://www.yle.fi/yleista/tiedotteet2000_1007.shtml YLE:n tiedote 10.7.2000
  13. http://www.yle.fi/yleista/tiedotteet2000_0808.shtml YLE:n tiedote 8.8.2000
  14. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;2283 Digitan tiedote
  15. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;2249;2253 Digitan omistusselvitys
  16. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;3787 YLE:n tiedote 4.7.2003
  17. http://web.archive.org/web/20060506210422/http://www.yle.fi/yleista/kuvat/2004tilinpaatos.pdf YLE:n tilinpäätös 2004
  18. Digita myydään First State Investmentsille Tietoviikko sivusto. 6.8.2012.
  19. YLE myy kolmanneksen Digitasta Soneralle 8.11.1999. YLE.
  20. Kiista Digitan hinnoittelusta jatkuu – ainakin Yle valittaa Verkkouutiset-sivusto. 13.04.2010.
  21. KHO hylkäsi Ylen valituksen Digitan hinnoittelusta Ylen sivusto. 3.2.2012.
  22. Digita Oy - Taloustiedot Suomen Asiakastieto. Viitattu Viitattu = 14.12.2014.
  23. Digita saa kilpailijoita tv:n normaalilähetyksiin IT-viikko sivusto. 10.9.2010.
  24. HDTV eli teräväpiirtolähetys Ylen sivusto. 17.02.2012.
  25. http://www.digita.fi/yhtio/historia/1990-luku

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]