Tiirismaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto (12.5.2005)
Televisio- ja radiomasto lähikuvassa (4.2.2006)

Tiirismaa eli Tiirismäki on Etelä-Suomen korkein mäki, joka sijaitsee Hollolassa, noin seitsemän kilometrin päässä Lahdesta länteen. Mäen korkeus on 223 metriä merenpinnasta.[1]

Geologinen muodostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirismaa on jäänne muinaisesta Svekofennidien vuoristosta, ja se on säilynyt verrattain korkeana maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi.[2]

Tiirismaan alue kokonaisuutena muodostuu Messilän kartanon alueella olevasta Kartanonmäestä, Hakalaukunmäestä ja Tiirismäestä. Tiirismaa on suurehko ja miltei asumaton alue, joskin luonnonsuojelualueeseen liittyvän Iso-Tiilijärven pohjoisrannallakin on vapaa-ajan asuntoja. Iso-Tiilijärvi rajoittuu etelässä Tiilikankaan asuinalueeseen.

Tiirismaata on kutsuttu myös Messiläksi siksi, että Messilän kartanon vaikutus on ulottunut myös Tiirismaalle. Nykyään Messiläksi kutsutaan Messiläntien eteläpuolista osaa ja sen Messilän puoleista päätä venerantoineen ja leirintäalueineen, kun taas tien pohjoispuolinen osa on jo Tiirismaata. [3]

Tiirismaalla on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Tiirismaan luonnonsuojelualue.

Tiirismaalla oli 1960-luvulta asti laskettelukeskus, joka kilpaili läheisen Messilän laskettelukeskuksen kanssa. Se kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1996.[2] Tiirismaalla on ollut aikaisemmin Messilän kartanosta nykyisiä laskettelumäkiä korkeampi Tiirismaan hiihtokeskuksen mäki, joka etäisenä on jätetty luonnontilaan ja kasvanut umpeen pensasmaista puuta.[4]

Tiirismaan radio- ja televisiomasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirismaalla Televisiotien jatkeen, Arvi Hauvosen tien päässä, on 327 metriä korkea Digita Oy:n lähetysmasto, jonka kautta lähetetään Päijät-Hämeessä radio- ja televisiolähetykset. Masto jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Tiirismaalta lähetetään myös Lahden radiolähetykset.[5]

Maston rakentaminen aloitettiin 1966 alussa. Sen peruskivi muurattiin 27. toukokuuta 1966, ja Tiirismaan radioaseman harjannostajaisia vietettiin 11. elokuuta 1966. Kolmikerroksinen radioasemarakennus valmistui lokakuussa 1966. Ensimmäinen radio- ja tv-masto oli 302 metrin pituinen, ja sen tuotti Rauma-Repolan Porin tehdas. Mastossa oli ohjelmansiirtolinkkiantenneja ja 280 metrin korkeudessa television ykköskanavan antenni. Kakkoskanavan antenni oli mastonjatkeessa noin 20 metrin matkalla. Radio- ja televioaseman koelähetykset alkoivat 20. helmikuuta 1967 sekä radion rinnakkaisohjelmaa lähettävän ULA-II:n lähetykset 6. maaliskuuta 1967 ja yleisohjelmaa lähettävän ULA-I:n 21. maaliskuuta 1967. Television kakkosohjelman lähetykset alkoivat runsaat viisi vuotta myöhemmin syksyllä 1972. Masto uudistettiin vuonna 1988. lähde?

Taajuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirismaalla on kaksitoista yleisradiolähetintä:[6]

Nimi RDS Taajuus (MHz) Teho (W)
Radio Classic CLASSIC 107,4 1 000
Loop LOOP 102,4 3 000
Radio Patmos 100,0 100
Radio Dei 106,4 1 000
Radio Nova NOVA 89,7 1 000
Radio Rock ROCK 94,2 1 000
Radio Suomipop SUOMIPOP 104,4 50 000
Yle Puhe YLE PUHE 90,5 5 000
Yle Radio 1 YLE YKSI 93,2 50 000
Yle Radio Suomi YLELAHTI 97,9 50 000
Yle Vega YLEVEGA 100,6 50 000
YleX YLEX 95,5 50 000
Lähde: [6]

Kahdentoista yleisradiolähettimen yhteinen lähetysteho on 262,5 kilowattia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle stat.fi. 12.9.2001. Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2017.
  2. ↑ a b Kunttu, Timo: Tiirsmaan hiihtokeskuksen historiaa (PDF) Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 8.7.2011.
  3. ↑ maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikan kiinteistötunnukset
  4. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 274. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  5. ↑ Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  6. ↑ a b Radioasemat Suomessa traficom.fi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viitattu 17.3.2021.
Hollola
Kyliä ja paikkoja

Hakosilta • Hankaa • Hedelmätarha • Herrala • Hälvälä • Kirkonkylä • Kukonkoivu • Laitiala • Länsi-Hollola • Messilä • Miekkiö • Okeroinen • Paimela • Pyhäniemi • Sairakkala • Salpakangas • Tennilä • Tiirismaa • Uskila • Vanhatalo • Vesala • Vesikansa

Luonto

Hahmajärvi • Hammonjoki • Iso-Tiilijärvi • Keski-Tiilijärvi • Kiikunlähde • Kintterönsuon aarnimetsä • Kivijärvi • Kotajärvi • Kutajärvi • Kutajärven alue • Laasonpohja • Pirunpesä • Pähkinäkukkula • Riihikallio-Pilkanmäki • Sairakkalanjärvi • Tiirismaan luonnonsuojelualue • Työtjärvi • Vesijärvi • Vähä-Tiilijärvi

Nähtävyyksiä ja tapahtumia

Herralan kylämuseo • Hiljaisuuden huone • Hollo ja Martta • Hollolan Hirvi • Hollolan keskiaikainen kivikirkko • Hollolan keskiaikatapahtuma • Hollolan kotiseutumuseo • Hollolan kunnantupa • Hälvälän ampumarata • Kapatuosia • Laitialan kartano • Linnamäki • Messilän kartano • Pyhäniemen kartano

Liikenne

Herralan rautatieasema • Hollolan lentokenttä • valtatie 12 • kantatie 54 • seututie 296 • yhdystie 2955 • yhdystie 2956 • yhdystie 3173 • Launeen tie

Muuta

Camping Messilä • Hollolan kunnanvaltuusto • Hollolan lukio • Hollolan seurakunta • Hollolan Sanomat • Hollolan Seutu • Hollolan vaakuna

Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiirismaa&oldid=22329081”