Hammonjoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hammonjoki on Hollolassa Vesijärveen Laitialanselällä laskeva joki, jota käytetään perhokalastusalueena. Joki alkaa Suurimäen lähellä olevalta Sepänpurolta länsilounaasta ja Laavijoelta eteläkaakosta yhdystie 3161:n alittaen. Sepänpuro alittaa Rintalan Myllykoskella yhdystie 3173:n jatkaen Penakankoskeen ja Uskilan-Manskiven tien alittavaan Isomyllykosken alueeseen, jossa on Hammonjoen pysäköintipaikka hevoslaitumen ja tien välissä. Isomyllykosken jälkeen joen keskivaiheilla on leveä osa, jota kutsutaan myös Koveroistenjärveksi ja jonka varrella on Koveroistenkoski. Koveroisten kosken jälkeen joki jatkuu Koveroistenkoskeen ja Hammonkoskeen ja sieltä edelleen Laitialanselälle. Hammonkosken kohdalla Hammonkosken tie ylittää joen ja päättyy rantaan, jossa on kesähuvila ja venepaikkoja.

Aluetta on Suomen Euroopan unionin jäsenyyden aikana kehitetty noin 100 000 euron arvoisella projektilla perhokalastus ja luontokäyttöön. Isomyllykosken ja Hammonkosken välillä on kaksi nuotiopaikkaa, joilla nuotion paikka on betonirenkaan sisällä kosteahkolla maalla. Ne on tarkoitettu myös kalastusluvan hankkeiden perhokalastuskäyttöön.

Hammonjoella on ollut kuusi myllyä ja kaksi sahaa. Hammonjoelle on suunniteltu Hollolan kunnan vedenottamo, mutta hankkeet veden ottamiseksi Sepänpurosta on toistaiseksi torjuttu siksi, että se vähentäisi vettä Hammonjoessa ja todennäköisesti kalastusmahdollisuuksia. Perusteluiksi on esitetty, ettei vedenottamolle olisi ollut tarvetta.

Alueen kehittämiseksi on mm. räjäytetty Koveroisten pato ja jokeen on perustettu suojakivikoita. Yläjuoksulla Sepänpurossa on Penakankoski ja alempana Hammonjoella Isomyllykoski sekä Hammonkoski. Hammonjoen kalastuskuna on Uskilan kalastuskunta.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammonjoessa on erilaisia kalalajeja. Taimen on Hammonjoen ainoa alkuperäinen lohikala. Taimenia nousee lisäksi Hammonjokeen myös Vesijärvestä. Kirjolohi on Hammonjokeen 300 gramman - 1 000 gramman painoisina kalanviljelylaitoksissa kasvatettuina yksilöinä istutettu kalalaji. Sisävesissä luontaisesti kasvaneiden kirjolohien elinikä on noin kymmenen vuotta, kun taas kasvatuskirjolohien noin 3 vuotta - 4 vuotta. Kirjolohen lisääntyminen yksittäistapauksia lukuun ottamatta sisävesissä ei yleensä onnistu niiden kutuaikaisen happamuuden vuoksi. Lisäksi kirjolohen poikaset häviävät ravintokilpailussa yleensä taimenille ja hauille. Harjuksen vähin mitta Hammonjoessa on 30 cm. Virtaamamittausten yhteydessä Hammonjoessa on tavattu nahkiaisia, joiden tarkkaa alalajia ei ole vielä todettu. Perhokalastuksessa alue jakautuu 500 metriä pitkään eteläiseen osaan yläjuoksulla ja 1 500 metriä pitkään osaan keskijuoksulla. Kirjolohia

Kunnostukset, kalanistutukset ja saaliskalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joelle on tehty virkistyskäyttöön liittyviä uudistuksia vapaaehtoistyönä ja Euroopan unionin hankerahastojen kautta. Rahoitusta on saatu Hollolan kunnalta, Vesijärven kalastusalueelta. Vapaaehtoistyöhön ovat osallistuneet Uskilan osakas- ja jakokunta, Lahden Perhokalastajat, Lahden Kalaveikot, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Vesijärven kalastusalue sekä koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan ja Kujalan yksiköt.

Puronieriä on Hammonjokeen 1960-luvulla istutettu kalalaji, joka on muodostanut luontaisen kalakannan. Istutuksen lisäksi Hammonjoessa voi olla Hatsinan kalanviljelylaitokselta karanneita puronieriöitä.

Hammonjokeen on istutettu 14.10.1997 ja 7.10.1999 2 300 ja 1 170 harjusta, 19.9.2002 ja 11.5.2004 210 ja 157 järvitaimenta sekä 6.7.2005 72 kirjolohta. Sepänpuroon on lisäksi istutettu 15.9.1999 5 000 puronieriää.

Se on perhokalastuskohde, jota hoitaa Uskilan kalastuskunta. Joessa on taimenia, kirjolohia, harjuksia, puronieriöitä ja pikkunahkiaisia. Taimenet ovat rauhoitettuja 11.9.-15.11. Kalastettavien kalojen vähimmäismitat ovat taimenien osalta 60 cm ja harjusten osalta 40 cm. Kalastaminen kahlaten on kielletty. Kalastusta valvovat Uskilan osakas- ja jakokunnan Martti Räisänen ja Lahden perhokalastajien Harri Hytönen.

2007 kalastustiedustelun mukaan, joka osoitettiin 30 kalastusluvan hankkineelle puolet (15) vastasi. Vastaajista 12 oli kalastanut Hammonjoella ja 3 Sepänpurolla. Noin 40% saaliista koostui puronieriöistä ja 21% ahvenista sekä 16% taimenista. Särkiä saaliista oli 7%. Saaliiseen ei sisältynyt rapuja.

Hammonjoessa on todettu lisäksi nahkiaisia, joiden arvellaan olevan pikkunahkiaisia. Nahkiaiselvitys tehtäneen 2008-2010, jossa todetaan nahkiaiskannan laajuus ja se, mitä nahkiaislajia nahkiaiset edustavat.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammonjoen varrella esiintyy kampasaniaisia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]