Järvitaimen
| Järvitaimen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Lohikalat Salmoniformes |
| Heimo: | Lohet Salmonidae |
| Suku: | Salmo |
| Laji: | Taimen trutta |
| Alalaji: | lacustris |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Salmo trutta lacustris |
|
Järvitaimen on taimenen (Salmo trutta) ekologinen muoto, joka on sopeutunut elämään makeassa vedessä koko elinkiertonsa ajan, ja tekee syönnösvaelluksen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, meritaimen ja purotaimen ovat kaikki saman lajin eri ekologisia muotoja, jotka näyttävät ulkonäöltäänkin osin erilaisilta, mutta joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne aikuistuvat pääsääntöisesti erilaisissa elinympäristöissä. Saman vesistön taimenmuodot voivat kuitenkin lisääntyä keskenään, ja vaellukselle lähtevien taimenten osuus määräytyy perinnöllisten tekijöiden lisäksi ympäristöolosuhteiden perusteella.
Kututaimenet vaeltavat järvistä jokiin tai puroihin loppukesällä tai alkusyksystä. Järvitaimen naaras tulee sukukypsäksi noin kahden kilon painoisena, pohjoissuomessa naaraat alkavat lisääntyä 1-2 kilon painoisina ja koiraat noin kilon painoisina.
Järvitaimen Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa alkuperäisiä, omavaraisia järvitaimenkantoja on noin 30, joista 24 on luokiteltu uhanalaisiksi. Yli puolta näistä kannoista tuetaan istutuksin. Järvitaimenen uhanalaisuuden pääsyyt ovat kutualueille nousun estymiset, metsäojitukset, jokien ja purojen perkaamiset, vesistöjen likaantuminen ja kalastus.
Järvitaimenkantoja tuetaan poikasistutuksin ja lisääntymisalueita parantamalla. Vuoden 2016 jälkeen kalastustarpeisiin istuteut järvitaimenet ovat kalastuslain mukaisesti rasvaeväleikattuja, jotta ne voidaan erottaa luonnontaimenista. Leveyspiirin 64°00´ N eteläpuolella rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu, poislukien puroja ja lmapia, johon ei ole veallusyhteyttä järveltä tai mereltä. Leveyspiirin 67°00´ N pohjoispuolella rasvaevällisen taimenen alamitta on 50 cm ja muualla rasvaevällisen taimenen alamitta on vähintään 60 cm.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salmo trutta+lacustris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajit/kaikki-kalalajit/taimen
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Järvitaimen Wikimedia Commonsissa
