Suur-Päijänteen alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suur-Päijänteen alue
(1. jakovaihe: 14.2)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Suur-Päijänteen alue (14.2)
Vesistöjako Asikkalanselän alue (14.21),
Päijänteen alue (14.22),
Ristiselän alue (14.23),
Vesijärven valuma-alue (14.24),
Lummennen ja Vesijaon va (14.25),
Arvajanjoen valuma-alue (14.26),
Saajoen valuma-alue (14.27),
Muuratjärven valuma−alue (14.28),
Tuomiojärven–Palokkajärven va (14.29)
Laskujoki Kymijoki
Vesistön pääreitti Kymijoen alue ←Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alueViitasaaren reitin valuma-alue
Laskupaikka Kalkkistenkoski, Asikkala [1]
Koordinaatit 61°17′02″N, 25°35′46″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 26 459,34 km² [2]
Jakovaiheen alue 5 473,69 km² [2]
Järvisyys 26,75 % [2]
Alueen pituus yli 170 km [3]
Alueen leveys alle 80 km [3]
Pääuoma yli 530 km [a]
Keskiylivirtaama 350 m³/s [4]
Keskivirtaama 230 m³/s [4]
Keskialivirtaama 133 m³/s [4]
Kartta
Kymijoen suistossa on kaksi pääsuuhaaraa

Suur-Päijänteen alue (vesistöaluetunnus 14.2) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka muodostuu Päijänteestä, sen lähialueen vesistöistä ja joistakin suurimmista siihen laskevien jokien valuma-alueista. Alueesta on rajattu pois Jämsän reitin valuma-alue (14.5) ja Sysmän reitin valuma-alue (14.8), jotka laskevat eri puolille järveä. Suur-Päijänteen alueen vedet laskevat seuraavaksi Kalkkistenkosken kautta Kymijoen alueelle (14.1).[5]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Päijänteen alueen pinta-ala on 5 473,69 neliökilometriä ja sen järvisyys on 26,75 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Kalkkistenkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 26 459,34 neliökilometriä ja järvisyys 18,87 prosenttia. Alueen eteläosat kuuluvat Päijät-Hämeeseen, johon työntyy lännestä Pirkanmaalle kuuluva Kuhmoinen, ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Suomeen. Suur-Päijänteen alue on arviolta 170 kilometriä pitkä ja noin 80 kilometriä leveä. Alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen lounaiskulmassa ja sillä onkin lännessä pitkä yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) ja lounaassa lyhyt vedenjakaja Porvoonjoen vesistön (18) kanssa. Muualla se rajautuu Kymijoen vesistöalueen muiden jakovaiheiden kanssa. Etelässä ja kaakossa se kohtaa Kymijoen alueen (14.1), idässä Sysmän reitin valuma-alueen (14.8), koillisessa ja pohjoisessa Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3), luoteessa lyhyesti Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) lännessä ja pitkästi Jämsän reitin valuma-alueen (14.5).[5][2]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymijoen vesistön pääuoma noudattaa alajuoksulta lukien seuraavaa vesistöreittiä: Kymijoki on vesistöalueen laskujoki, joka kuuluu Kymijoen alueeseen (14.1). Siihen laskee Päijänne, joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2), ja Päijänteeseen laskee Vaajakoskella Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vedet. Yläjuoksulla pääuoman eri vesistöt kuuluvat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), jossa pääuoma alkaa Salamajärven lounaispuolella sijaitsevasta Hepolammesta. Suur-Päijänteen alueella pääuoma alkaa Vaajavirrasta ja päättyy Kalkkistenkoskelle. Pääuoman muodostaa koko alueella yksinomaan Päijänne, jossa pääuoman osuuden pituudeksi tulee alle 120 kilometriä [b].[c]

Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen ja ne sijaitsevat alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [5][2]:

Vesistöalueen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen päävesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Suur-Päijänteen alue muodostaa noin 15 % päävesistöalueesta.[2]

Pääuoman sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalkkisten kanava yhdistää Asikkalanselän Ruotsalaiseen.

Kaksi tulouomaa on ensimmäisen jakovaiheen valuma-alueen laskujokea: Jämsänjoki on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki ja Tainionvirta Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) laskujoki. Toisen jakovaiheen valuma-alueiden lasku-uomia ovat Vääksynjoki (Vesijärven valuma-alue, 14.24), Kirkkojoki (Lummennen ja Vesijaon valuma-alue, 14.25), Arvajankoski (Arvajanjoen valuma-alue, 14.26), Saajoki (Saajoen valuma-alue, 14.27), Muuramenjoki (Muuratjärven valuma-alue, 14.28) ja Tourujoki (Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, 14.29). Päijänteen alueella (14.22) on vielä kahdeksan kolmannen jakovaiheen valuma-aluetta, jotka laskevat Päijänteeseen: Äiniönjoki (Äiniönjoen valuma-alue, 14.222), Heinjoki (Heinjoen valuma-alue, 14.223), Lintulanoja (Lintulanjoen valuma-alue, 14.229), Ala-Karkjärven laskuoja (Alainen-Karkjärven valuma-alue, 14.224), Pienukkaoja (Pianakkaojan valuma-alue, 14.228), Pihlajajoki (Iso-Pihlajajärven valuma-alue, 14.225), Kurujoki (Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue, 14.226) ja Tammijoki (Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue, 14.227). Muut tulouomat ovat pieniä jokia tai ojia.[2][5]

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Päijänteeseen laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat järven eteläpäässä, ja loppuu järven pohjoisosien lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikosta. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta, mutta jos lukeman edessä on tähti (*), niin kyseessä on joen nimikko-osuuden pituutta. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

nimi
 
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Päijänteen laskujoki on 184 km pitkä Kymijoki, joka laskee Suomenlahteen
Vääksynjoki Asikkalanselkä 196 32 514 3,3,6,3,1,2
joki Keskisestä Asikkalanselkä 197 32 3,3,6,–,–,2
Jokuenoja Salonsalmi 200 3 3,3,6,3,–,–
Pulkkilanharju (4 km Kalkkistenkoskesta)
Äiniönjoki Vähän−Äiniön lahti 198 53 3,3,6,–,–,2
Isojoki Vähän-Äiniön lahti 198 3,3,6,–,–,–
oja Perättömänlammesta Supitunpohja 198 4 3,3,6,–,–,5
Kylänjoki Nyystölänlahti 203 3,3,6,–,–,–
Heinjoki Nyystölänlahti 202 45 3,3,6,–,–,2
Kosojoki Nyystölänlahti 203 3,3,6,–,–,–
Kirkkojoki Padasjoenselkä 203 16 266 3,3,6,1,–,2
Jonninkoski Padasjoenselkä 205 15 3,3,6,–,–,5
oja Paskolammesta Korvenlahti 201 10 3,3,6,–,–,5
Virmailanselkä (20 km)
Lintulanoja Kuhanselkä 219 42 3,3,6,–,–,2
Tainionvirta (Sysmän reitti) Kuhanselkä 220 115 14,5 1 831 3,3,6,1,1,2
Huittilanjoki Majutvesi 219 49 3,3,6,–,–,5
Harmoistenjoki Harmoistenlahti 221 * 1,3 92 3,3,6,1,–,5
Heinjoki Kuhmalahti 225 44 3,3,6,–,–,5
oja Ala-Karkjärvestä Vastiainen 227 50 3,3,6,–,–,2
Säynätjoki Säynätlahti 223 24 3,3,6,–,–,5
oja Tyrisevästä Säynätlahti 222 13 3,3,6,–,–,5
Myllyoja Soilahti 226 12 3,3,6,–,–,5
Laihajoki Liikolanlahti 236 3,3,6,–,–,–
Pienukkaoja Liikolanlahti 238 31 3,3,6,–,–,2
oja Ruojärvestä Ruolahti 235 12 3,3,6,–,–,5
oja Iso Kärppäjärvestä Pihlajalahti 235 18 3,3,6,–,–,5
Pihlajajoki Pihlajalahti 236 15 65 3,3,6,1,–,2
HaukkasaloJudinsalo (52 km)
oja Terriölammesta Pilkanselkä 249 10 3,3,6,–,–,5
Sopenoja Pilkanselkä 248 10 3,3,6,–,–,5
Arvajankoski Arvajanlahti 248 260 3,3,6,–,–,2
Kurujoki Olkkolanlahti 255 32 108 3,3,6,1,–,2
Jämsänjoki (Jämsän reitti) Tiirinselkä 254 115 14,5 1 471 3,3,6,1,1,2
Tammijoki Tammiselkä 258 13 76 3,3,6,1,–,2
Palojoki Siikaselkä 258 13 3,3,6,–,–,5
Patajoki Siikaselkä 262 49 3,3,6,–,–,5
Myllyoja Juokslahti 265 43 3,3,6,–,–,5
Saajoki Juokslahti 265 22 129 3,3,6,1,–,2
Särkijoki Ryhinselkä 267 29 3,3,6,–,–,5
Korpinjoki Kirkkoselkä 272 36 3,3,6,–,–,5
Autionjoki Kirkkoselkä 271 32 3,3,6,–,–,5
Kärkistensalmi (85 km)
Tyystjoki Synsiänlahti 278 22 3,3,6,–,–,2
Ravionoja Rutalahti 282 12 3,3,6,–,–,2
Haapajoki Rutalahti 287 26 3,3,6,–,–,2
Rutajoki Rutalahti 287 27 1,9 180 3,3,6,1,1,2
oja Vihijärvestä Rutalahti 284 24 3,3,6,–,–,2
Tervaoja Rutalahti 283 6 3,3,6,–,–,2
Niinioja Ristinselkä 279 3,3,6,–,–,–
Muuramenjoki Lehtisselkä 287 45 3,8 375 3,3,6,1,1,2
oja Isosta Ilmojärvestä Hauhonselkä 286 18 3,3,6,–,–,2
oja Sääksjärvestä Murtoselkä 289 10 3,3,6,–,–,5
Jokipakanjoki Keljonlahti 296 10 3,3,6,–,–,5
Köyhänoja Jyväsjärvi 302 19 3,3,6,–,–,2
Tourujoki Jyväsjärvi 299 43 3,7 334 3,3,6,1,1,2
Vaajanvirta
(Leppäveden–Kynsiveden alue)
Kylmälahti 299 * 5 141 17 684 3,3,6,1,1,2
Päijänteen pohjoispäähän laskeva Vaajanvirta kuuluu vesistön pääuomaan. (116 km)

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [7], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen eri vaiheet on selostettu kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
  2. Suur-Päijänteen alueen osuus pääuomasta muodostuu kokonaan Päijänteestä. Se on mitattu artikkelissa Luettelo Päijänteeseen laskevista vesistöistä.
  3. Kymijoen pääuoman määrittämistä on käsitelty Kymijoen vesistön artikkelissa kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalkkistenkoski, Asikkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.3.2023.
  2. a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b c Suur-Päijänteen alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 11.3.2023.
  4. a b c Korhonen, Johanna: Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut, SYKE, 2007, s. 59–66 (Kalkkistenkoskella)
  5. a b c d Suur-Päijänteen alue (14.2) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  6. Päijänne, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.3.2023.
  7. Suur-Päijänteen alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 11.3.2023