Vuorilampi (Jyväskylä, Ylä-Myllyjärvi)
| Vuorilampi | |
|---|---|
 Kauraojan niska Vuorilammen kaakkoispäässä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Ristiselän alue (14.23) |
| Laskuoja | Kauraoja Myllyojaan [1] |
| Järvinumero | 14.231.1.038 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 180,9 m [1] (N60) |
| Pituus | 220 m [1] |
| Leveys | 80 m [1] |
| Rantaviiva | 0,484 km [2] |
| Pinta-ala | 1,137 ha [2] |
| Tilavuus | 0.000047 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,17 m [2] |
| Suurin syvyys | 6,1 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Vuorilampi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vuorilampi [1][2] on Keski-Suomessa Jyväskylässä Ylä-Myllyjärvellä sijaitseva lampi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen pinta-ala on 1,1 hehtaaria, se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen itäpuolella kohoaa Roninmäki, jonka länsirinteet laskevat lampeen. Lammessa ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 50 000 kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 4,2 metriä ja suurin syvyys on 6,1 metriä, mikä sijaitsee keskellä lampea. Lammen rantaviivan pituus on 500 metriä ja sen rannat ovat suomaata ja metsämaata. Lampi on autio, vaikka rinteen päässä sijaitsee Ylä-Myllyjärven asuinalue. Lammen ohittaa polku, johon pääsee yhdystieltä 16607.[1][2][3][4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammen laskuoja on kaakkoon Keljonkankaalla sijaitsevaan lampeen laskeva Kauraoja.[1] Vuorilampi, sen luoteispuolella oleva suo ja Kauraojan yläjuoksu ympäristöineen ovat yksi Jyväskylän arvokkaista luontokohteista. Lammen pohjoispuolella on myös kalliota.[5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueella (14.23), jonka Ristiselän–Murtoselän alueeseen (14.231) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 180,9 metriä mpy. Siihen on johdettu pieni suo-oja, johon laskee luoteesta Mustalammen ja jätteenkäsittelylaitokselta tuleva metsäoja. Lammen laskuoja Kauraoja lähtee lammen kaakkoispäästä. Siihen yhtyy Korkeaperunniitun kohdalla Kuusikkolammen laskuoja Pasko-oja,[6] jonka jälkeen Kauraoja yhtyy Keljonkankaalla Kaijanlammesta alkavan Myllyojan[6] kanssa Jokipakanjoeksi eli Joppakanjoeksi.[6][7]. Jokipakanjoki laskee Päijänteeseen Keljonlahdella.[1][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9 teoksen tiedot Finnassa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Vuorilampi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Vuorilampi, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Vuorilampi, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Päivi Pietarinen, Heikki Sihvonen: Jyväskylän merkittävät luontokohteet x.10.2007. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 9.2.2024.
- ↑ a b c Wanha Keljo, s. 527-528.
- ↑ Topografinen kartta 1:20.000 Jyväskylä 1922 (2+0).jpg (JPG) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1922. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Vuorilampi (14.231.1.038) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2019.
.jpg){kind=link}