Jyväsjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväsjärvi
Jyväskylä panorama4.jpg

Jyväsjärvi
Koordinaatit 62°14.5′N, 25°46.2′E
Sijainti Jyväskylä
Pinta-ala 3,3 km²
Pinnankorkeus 78,3 m
Rantaviiva ≈14[1] km
Suurin syvyys 25 m
Keskisyvyys 7 m
Laskujoki Äijälänsalmi (Joki)
Virtaus 3,4 /s
Järvinumero 14.231.1.001

Jyväsjärvi on järvi Jyväskylässä. Jyväskylän keskusta sijaitsee sen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa. Järven yli keskustasta Kuokkalaan johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta.

Jyväsjärven pinta-ala on 330 hehtaaria[2] ja järven pinnan korkeus merenpinnasta 78,3 metriä. Suurimman osan vesistään järvi saa Tourujoen kautta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomiojärven, Palokkajärven ja Alvajärven vedet, mutta Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvi on yhteydessä Päijänteeseen kapean ja noin 700 metriä pitkän Äijälänsalmen kautta.

Jyväsjärven rannalla sijaitsevat muun muassa Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järvi on Ylistöllä sijaitsevan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen keskeinen tutkimusjärvi: järven tilaa seurataan moderneilla mittalaitteilla ja järven historiasta sekä nykykunnosta on tehty useita selvityksiä ja opinnäytetöitä.

Jyväsjärven rantaa myötäilee Rantaraitti, kevyen liikenteen väylä, joka palkittiin Vuoden tie 2005 -arvonimellä Suomen Kuntaliiton, Suomen Tieyhdistyksen ja Tiehallinnon järjestämässä ”Tie paikallaan - katu kohdallaan" -kilpailussa.[1] Väylä kiertää koko Jyväsjärven.[3] Myös järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Sinne aurataan talvisin pitkä retkiluistelurata.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen 1800-luvulla suoritettuja ruoppauksia, jotka laskivat Jyväsjärven vedenpinnan Päijänteen pinnan tasoon, nykyisen Äijälänsalmen tilalla oli Äijälänjoki, jota pitkin Jyväsjärven vedet virtasivat Päijänteeseen[5]. Vielä aikaisemminmilloin? Jyväsjärvi laski Päijänteen Pohjanlahteen Pohjanjokea, jota ei enää ole olemassa.

Jyväsjärveä on täytetty useita kertoja. Yhdellä kerroista järveä täytettiin Lutakon kohdalla niin, että Vasikkasaari "katosi".

Järven saastuminen ja puhdistuminen 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkalan silta ja satama kuvattuna Vesilinnasta.

Jyväskylän kaupunkiin rakennettiin viemäriverkosto 1900-luvun alussa. Tästä lähtien kaupungin jätevesi laskettiin puhdistamattomana Jyväsjärveen. Kaupungin kaatopaikka sijaitsi Mattilanniemessä järven rannalla. Viemäriverkoston lisäksi Tourujokea pitkin järveen valui teollisuuden jätevesiä. Erityisesti Kankaan paperitehdas laski jätevetensä suoraan jokeen. Tämän johdosta Jyväsjärvestä tuli hyvin saastunut. Huonoimmillaan järven tila oli 1970-luvun alussa, jolloin Jyväsjärven kaloja kuoli joukoittain.

Kuokkalaan valmistui vedenpuhdistamo vuonna 1974, jonne päätyivät kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 alkaen. Järven vesi on tämän jälkeen puhdistunut. Jyväsjärven kalat ovat olleet rajoituksetta syömäkelpoisia vuodesta 1997 alkaen ja järvessä voi jälleen uida.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jyväsjärven rantaraitti jyvaskyla.fi. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.5.2018.
  2. Kakkori, Satu: Miksi Jyväsjärvi on niin pyhä? ksml.fi. 14.1.2012 kello 01.01. Keskisuomalainen Oyj. ”Edelleen Jyväsjärveä on vapaana 330 hehtaaria.” Viitattu 15.5.2018.
  3. Seppälä, Antti: Rantaraitti kiertää vihdoin koko Jyväsjärven yle.fi. 22.8.2014 kello 16.07. Äijälä, Laukaa: Yleisradio Oy. Viitattu 13.5.2018.
  4. Puurunen, Titta & Ylikoski, Matleena: Jyväsjärvi-vanhus on kokenut monta kauneusleikkausta yle.fi. 16.8.2013 kello 12.07. Yleisradio Oy. Viitattu 15.5.2018.
  5. Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 vuodelta 1965, palstat 549–550
  6. Sami Louekari: Meidän saamaton Ateenamme Viitattu 11.3.2008. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]