Jyväsjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväsjärvi
Jyväskylä panorama4.jpg
Koordinaatit 62°14.5′N, 025°46.2′E
Sijainti Jyväskylä
Pinta-ala 3,3 km²
Pinnankorkeus 78,3 m
Rantaviiva 13,6 km
Suurin syvyys 25 m
Keskisyvyys 7 m
Laskujoki Äijälänsalmi (Joki)
Virtaus 3,4 /s
Sijainti

Jyväsjärvi on järvi Jyväskylässä. Jyväskylän keskusta sijaitsee sen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa. Järven yli keskustasta Kuokkalaan johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta.

Jyväsjärven pinta-ala on 3,3 neliökilometriä ja järven pinnan korkeus merenpinnasta 78,3 metriä. Suurimman osan vesistään järvi saa Tourujoen kautta, jota pitkin järveen laskevat mm. Tuomiojärven, Palokkajärven ja Alvajärven vedet, mutta Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvi on yhteydessä Päijänteeseen kapean ja noin 700 metriä pitkän Äijälänsalmen kautta. Ennen 1800-luvulla suoritettuja ruoppauksia, jotka laskivat Jyväsjärven vedenpinnan Päijänteen pinnan tasoon, nykyisen Äijälänsalmen tilalla oli Äijälänjoki, jota pitkin Jyväsjärven vedet virtasivat Päijänteeseen[1]. Vielä aikaisemmin Jyväsjärvi laski Päijänteen Pohjanlahteen Pohjanjokea, jota ei enää ole olemassa[2]

Jyväsjärveä on täytetty useita kertoja. Yhdellä kerroista järveä täytettiin Lutakon kohdalla niin, että Vasikkasaari "katosi".

Jyväsjärven rannalla sijaitsevat mm. Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järvi on Ylistöllä sijaitsevan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen keskeinen tutkimusjärvi: järven tilaa seurataan moderneilla mittalaitteilla ja järven historiasta ja nykykunnosta on tehty useita selvityksiä ja opinnäytetöitä.

Jyväsjärven rantaa kiertää Rantaraitti, kevyen liikenteen väylä, joka voitti Vuoden tie 2005 -arvonimen. Väylä kiertää koko Jyväsjärven.

Keskustan tuntumassa olevan järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Sinne aurataan talvisin pitkä retkiluistelurata.

Järven saastuminen ja puhdistuminen 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkalan silta ja satama kuvattuna Vesilinnasta.

Jyväskylän kaupunkiin rakennettiin viemäriverkosto 1900-luvun alussa. Tästä lähtien kaupungin jätevesi laskettiin puhdistamattomana Jyväsjärveen. Kaupungin kaatopaikka sijaitsi Mattilanniemessä järven rannalla. Viemäriverkoston lisäksi Tourujokea pitkin järveen valui teollisuuden jätevesiä. Erityisesti Kankaan paperitehdas laski jätevetensä suoraan jokeen. Tämän johdosta Jyväsjärvestä tuli hyvin saastunut. Huonoimmillaan järven tila oli 1970-luvun alussa, jolloin Jyväsjärven kaloja kuoli joukoittain.

Kuokkalaan valmistui vedenpuhdistamo vuonna 1974, jonne päätyivät kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 alkaen. Järven vesi on tämän jälkeen puhdistunut. Jyväsjärven kalat ovat olleet rajoituksetta syömäkelpoisia vuodesta 1997 alkaen ja järvessä voi jälleen uida.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 vuodelta 1965, palstat 549–550
  2. Päijänne, suomalainen suurjärvi
  3. Sami Louekari: Meidän saamaton Ateenamme Viitattu 11.3.2008. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväsjärvi.