Saarijärven reitin valuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saarijärven reitin valuma-alue
(1. jakovaihe: 14.6)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Saarijärven reitin valuma−alue (14.6)
Vesistöjako Saarijärven alue (14.61),
Mahlunjärven alue (14.62),
Pääjärven alue (14.63),
Kyyjärven valuma-alue (14.64),
Lanneveden valuma-alue (14.65),
Karankajärven valuma−alue (14.66),
Vahankajoen valuma-alue (14.67),
Pyhäjärven valuma-alue (14.68)
Laskujoki Naarakoski Kuhnamoon
Vesistöreitti NaarajärviSummanenSaarijärviMahlunjärviKalmarinselkäPääjärviKyyjärviNopolanjoki
Laskupaikka Äänekosken keskustaajaman lähellä, Äänekoski [1]
Koordinaatit 62°37′41″N, 25°38′17″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 3 119,56 km² [2]
Järvisyys 9,24 % [2]
Alueen pituus noin 100 km [3]
Alueen leveys noin 50 km [3]
Pääuoma 130 km [a]
Keskiylivirtaama 99,04 m³/s [4]
Keskivirtaama 30,26 m³/s [5]
Keskialivirtaama 2,67 m³/s [4]
Kartta
Alajuoksulla Naarakoski laskee Naarajärvestä Kuhnamoon.
Saarijärven reitin valuma-alue

Saarijärven reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.6) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu esimerkiksi Pyhäjärvestä, Summasesta, Saarijärvestä, Pääjärvestä ja Kyyjärvestä, sekä niiden lähialueista ja viereisistä valuma-alueista. Reitin vesistöalue muodostaa Kymijoen vesistöalueen luoteisosan, joka laskee Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3) Äänekoskella.[2][6]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 3 119,56 neliökilometriä ja sen järvisyys on 9,24 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Naarajärvi ja sen lasku-uoma Naarakoski Äänekoskella. Vesistöalueen pituus on noin 100 kilometriä ja leveys 50 kilometriä [3]. Vesistöalue sijaitsee pääosin Keski-Suomessa, mutta latvavesistöt ulottuvat hieman myös Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan puolelle. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen luoteisosassa Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4) ja Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) välissä ja Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) länsipuolella. Lännessä ja pohjoisessa Kymijoen vesistön vedenjakajan takana sitä reunustavat muut päävesistöalueet. Lounaassa sijaitsee Kokemäenjoen vesistö (35), jonka kanssa sillä on pisin vedenjakaja. Sen tilalle tulee pohjoisessa ensin Ähtävänjoen vesistö (47), sitten lyhyesti Kruunupyynjoen vesistö (48) ja pohjoisimpana Perhonjoen vesistö (49).[2][6]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti”, tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella (14.3) ja Viitasaaren reitin valuma-alueella kulkeva reitti. Saarijärven reitti on näihin nähden ”sivu-uoman” asemassa. Kymijoen vesistön pääuoma on perustellen selostettu sen omassa artikkelissa ja Saarijärven reitin osalta toimitaan vastaavasti tässä artikkelissa.[a]

Saarijärven reitin pääuoma sijaitsee peräkkäin määritetyissä vesistöalueissa: alinna Saarijärven alue (14.61, valuma-alueen pinta-ala 3 120 km²), ylempänä Mahlunjärven alue (14.62, 2 133 km²), Pääjärven alue (14.63, 1 214 km²) ja ylimpänä Kyyjärven valuma-alue (14.64, 520 km²). Kyyjärven valuma-alueella pääuomaan kuuluvat Kiminginjoen alue (14.641, 520 km²), Kiminginjärven–Oikarinjoen alue (14.642, 496 km²) ja Kyyjärven alue (14.643, 421 km²). Kyyjärveen laskevista vesistöistä on suurin Napolanjoen valuma-alue (14.645, 211 km²), joka laskee Kyyjärven länsirantaan.[2] Pääuoman kulku Napolanjoen valuma-alueella voidaan määrittää, jos tunnetaan suurien sivuhaarojen valuma-alueiden pinta-alat. Alajuoksulla Napolanjoesta haarautuu Hirvijoki (valuma-alueen pinta-ala 125 km²), kun Napolanjoen latvoilla on valuma-alue vain 79 km². Hirvijoki muuttuu Nurmijoeksi säilyttäen pääuoman statuksensa, sillä Vorspakanjoen valuma-alue on 42 km² ja Nurmijärven yläjuoksu 71 km², ja ylempänä Leppäpuron valuma-alue on 18 km² ja 34 km². Nurmijoki alkaa Sarantajärvestä, johon on johdettu ympäröiviltä soilta runsaasti kuivatusojia.[7]

Saarijärven reitin pituudesta on vain vähän lähdetietoa. Axel Anderson mainitsee sen pituudeksi yli 80 kilometriä [5], Petri Karppinen noin 80 kilometriä [8] ja Saarijärven reitin uittoyhdistyksen mukaan noin 95 kilometriä [9]. Reitin pääuoman mittaaminen ala- ja keskijuoksulla voidaan tehdä kartoista, sillä reitillä on paljon järviä ja lyhyitä jokia. Matkaa Kyyjärven rannasta reitin suuhun Naarakoskelle tulee näin matkaa 109,4 kilometriä.[1] Yläjuoksulla Napolanjoella avuksi on otettu vesistöviranomaisten julkaisema Paikkatietoikkuna, josta saadaan joen uomien pituudet edellisiä tarkemmin. Edellä kuvattu uomanpituus Sarantajärvestä Kyyjärven rantaan on 22,3 kilometriä. Saarijärven reitin tässä määritetty pituus on silloin 131,7 kilometriä, joka voidaan pyöristää arvoon 130 kilometriä.[3]

Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen. Lihavoidut linkit kuuluvat Saarijärven pääreittiin [2][6]:

Vesistöalueen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen päävesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistöalue on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Saarijärven reitin valuma-alue muodostaa päävesistöalueesta noin 8 %.[2]

Pääuoman sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Saarijärven reitin valuma-alueen pääreitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Sarakkeessa ”Etäisyys Kuhnamoon” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Naarakoskella Kuhnamon rantaan. Etäisyys mereen on Kuhnamolta noin 370 kilometriä [b]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
pääuoman
kohta
 
etäisyys
Kuhnamoon
(km)
joen
pituus
(km)
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Päijänteen ja Kymijoen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 370 km.[b]
Parantalankoski Summanen 12 * 0 2,3 319 3,3,3,6,[10],2
Pukkipuro Summanen 17 6 8 3,3,3,6,–,2
Lannejoki Summanen 21 45 3,2 291 3,3,3,1,1,2
Murronjoki Kallinjärvi 26 9 112 3,3,3,6,–,2
Palvasalmi Saarijärvi 30 * 0 3,3,3,6,–,–
Peukalopuro Saarijärvi 37 4 21 3,3,3,6,–,2
Kotajoki Mahlunjärvi 46 209 3,3,3,–,–,2
Kalapuro Lehtolankoski 48 4 13 3,3,3,6,–,5
Tarvopuro Kalmujoki 50 14 53 3,3,3,6,–,2
Autionjoki Kalmarinselkä 58 17 52 3,3,3,6,–,2
Humalapuro Tuhmalampi 58 9 19 3,3,3,6,–,2
Hietaanpuro Pilppuslampi 63 3 11 3,3,3,6,–,5
Sydänmaanpuro Heijostenkoski 65 7 24 3,3,3,6,–,2
Karajoki Hepolampi 67 * 2 4,5 409 3,3,3,6,[10],2
Enojoki Pääjärvi 83 * 1 153 3,3,3,6,–,2
Vahanganjoki Pääjärvi 87 * 9 399 3,3,3,6,–,2
Puukonjoki Pääjärvi 90 15 42 3,3,3,6,–,2
Kalmupuro Kiminginjärvi 95 3 12 3,3,3,6,–,5
Töyripuro Järveke 99 6 17 3,3,3,6,–,5
Kalettomanpuro Oikarinjoki 103 2 17 3,3,3,6,–,5
Ähtyrinpuro Kyyjärvi 104 7 18 3,3,3,6,–,2
Pekkasenjoki Kyyjärvi 105 15 72 3,3,3,6,–,2
Kortejoki Kyyjärvi 114 14 53 3,3,3,6,–,2
Nopolanjoki (yläj.) Nopolanjoki 114 17 79 3,3,6,6,–,5
Vorspakanjoki Hirvijoki 118 12 42 3,3,6,6,–,5
Leppäpuro Nurmijoki 122 4 18 3,3,6,6,–,5
Nurmipuro alkaa Sarantajärvestä, jonne on matkaa Leppäpurosta 8 km.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [1], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [7], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven reitin valuma-alueella on noin 550 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Pääuomaan eli pääreitillä sijaitsee niistä seuraavat, jotka on lueteltu alajuoksulta alkaen: Naarajärvi (207 ha), Kiimasjärvi (363 ha), Summanen (2 189 ha), Kallinjärvi (52 ha), Saarijärvi (1 489 ha), Mahlunjärvi (714 ha), Vartejärvi (107 ha), Horonalanen (34 ha), Kalmarinselkä (705 ha), Tuhmalampi (193 ha), Hepolampi (148 ha), Pääjärvi (2 950 ha), Kiminginjärvi (150 ha) ja Kyyjärvi (1 628 ha).[6][11]

Saarijärven alueella (14.61) sijaitsee pääuoman järvien lisäksi esimerkiksi Herajärvi (46 ha), Mertu (25 ha), Pieni-Lumperoinen (307 ha), Iso-Lumperoinen (324 ha), Puteri (38 ha) ja Katajajärvi (45 ha). Vastaavasti löytyy Mahlunjärven alueen (14.62) varrelta vielä Iso ja Pieni Sääkspää (67 ha), Sahrajärvi (191 ha), Poikelmus (52 ha), Humalalampi (83 ha), Kuorejärvi (25 ha), Valkeinen (93 ha), Iso-Löytänä (298 ha) ja Saarinen (68 ha). Pääjärven alueelta (14.63) voidaan mainita Kotajärvi (43 ha), Päällin (99 ha), Mustalampi (62 ha), Ylin (37 ha), Iso ja Pieni Ristijärvi (84 ha) ja Löytälä (247 ha). Pääreitin yläjuoksulta Kyyjärven valuma-alueelta (14.64) löytyy vielä esimerkiksi Valkeisjärvi (28 ha), Heinuanjärvi (43 ha) ja Kirvesjärvi (42 ha).[6][11]

Alajuoksulla pääreittiin yhtyvältä Lanneveden valuma-alueen (14.65) vesistöalueelta voidaan mainita Lannevesi (1 102 ha), Sääkspää (160 ha), Akko (35 ha), Tehlo (62 ha), Kyynämöinen (515 ha), Iso-Uurainen (122 ha), Pieni-Uurainen (83 ha) ja Vahvajärvi (94 ha). Keskijuoksulla pääreittiin yhtyvän Karankajärven valuma-alueen (14.66) vesistöalueelta voidaan mainita Karankajärvi (1 101 ha), Sammalinen (77 ha), Partajärvi (63 ha), Vihanninjärvi (165 ha) ja Latvanen (118 ha), hieman ylempänä pääuomaan yhtyvästä Vahankajoen valuma-alueen (14.67) vesistöalueelta Vahanka (477 ha), Valkkuna (82 ha), Vahvanen (195 ha), Alanen (68 ha), Kortejärvi (50 ha), Iso-Punsa (76 ha), Limajärvi (108 ha), Hankajärvi (281 ha), Iiroonjärvi (278 ha), Jokijärvi (90 ha) ja Iso Lauttajärvi (52 ha), ja lopuksi aivan alajuoksulla reittiin yhtyvältä Pyhäjärven valuma-alueelta (14.68) on mainittava Pyhäjärvi (5 894 ha), Saarijärvi (125 ha), Suolikko (89 ha), Iso Suojärvi (252 ha) ja Kohmujärvi (136 ha).[6][11]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saarijärven reitin pääuoman pituudelle on vain vähän kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Leveät joet on mitattu kartoista, mutta latvavesien mutkittelevien jokien pituudet on haettu Paikkatietoikkunasta.
  2. a b Kymijoen vesistön pääuoman mittaamisen eri vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Saarijärven reitti, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.7.2023.
  2. a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b c d e Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 20.7.2023.
  4. a b Virtaamatiedot: Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1968–2020), vesi.fi, Viitattu: 19.7.2023
  5. a b Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi. 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 19.7.2023. (ruotsiksi)
  6. a b c d e f Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  7. a b Saarijärven reitin valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 20.7.2023
  8. Karppinen, Petri & al.: Taimenen vaelluspoikasten kuolleisuus ja käyttäytyminen Hietaman- ja Leuhunkosken voimalaitoksilla (PDF) (raportti nro 19/2022) 2022. Helsinki: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. Viitattu 20.7.2023.
  9. Kymijoen vesistön yläosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma (PDF) (raportti 122, sivu 133) 1977. Helsinki: Vesihallitus. Viitattu 30.6.2023.
  10. a b Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Lannevesi (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 7.6.2023
  11. a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.7.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]