Kiimasjärvi (Äänekoski)
| Kiimasjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Äänekoski, Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue|Saarijärven alue (14.61) |
| Tulouomat | Parantalankoski Pyhäjärvestä, Summaskoski Summasesta |
| Laskujoki | Suojoki Naarajärveen [1] |
| Järvinumero | 14.612.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 107,5 m [1] |
| Pituus | 8,5 km [1] |
| Leveys | 2,5 km [1] |
| Rantaviiva | 23,899 km [2] |
| Pinta-ala | 3,62525 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0145873 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,02 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,5 m [2] |
| Valuma-alue | 3 081 km² [3] |
| Keskiylivirtaama | 99,04 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 30,26 m³/s [5] |
| Keskialivirtaama | 2,67 m³/s [4] |
| Veden viipymä | 5,6 kk [a] |
| Saaria | 6 [1] |
 Kiimasjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kiimasjärvi [1][2] on Keski-Suomessa Äänekosken ja Saarijärven välisellä rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöössä Saarijärven reittiin.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 363 hehtaaria eli 3,6 neliökilometriä, ja se on 8,4 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Sen kautta laskevat pohjoisen Pyhäjärvi ja Saarijärven reitti Summasen kautta Äänekoskelle. Lounaisrannalla kohoavat korkeat Ohenmäki, Kaupinmäki ja Hietamanmäki vähintään 90 metrin korkeuteen. Järvi on pitkän ja kapea muoinen, mutta sillä on monia nimettyjä lahtia. Järven pohjoisosa alkaa Summasesta alkavan salmen kaakkoisosasta, jota kutsutaan Sahiksi. Järvi laajenee Pajulahden kohdalla jatkuen Pajukarin jälkeen yli 250 metrisenä kaakkoon päin. Suuren järvenselän kohdalla työntyy pohjoiseen päin kilometrin pituinen Savilahti, jonka itärannalla sijaitsee Parantala. Järvenselän eteläosassa on Etelälahden rannalla Rantakylä. Järvi jatkuu itään päin kaventuen samalla asteittain. Ennen kapeikkoa työntyy pohjoiseen Likolahti ja etelään Lehtojoen lahti. Järven viimeinen kapeikko sijaitsee Kiimaskosken yläpuolella Norolan talon edustalla. Siellä järvi kapenee salmeksi tai virtaikoksi, joka laajenee järveksi ennen Hietamankosken vesivoimalaitosta. Järvessä on kartan mukaan viisi saarta, joista Pajusaari sijaitsee pohjoisimpana. Saari on yli 100 metriä pitkä ja sen pinta-ala on alle 0,5 hehtaaria. Järvenselän koillisrannan tuntumassa sijaitsee kartassa nimetön luoto. Likolahden kohdalla sijaitsevat suurimmat saaret Pukkisaari ja Pieni Pukkisaari. Pukkisaari on 150 metriä pitkä ja sen pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria. Viimeinen saari on matalan Ukonlahden rantaluoto.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu osittaiset syvyyskartat. Sen tilavuus on 15 miljoonaa kuutiometriä eli 0,015 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,0 metriä ja suurin syvyys on 19,5 metriä. Järvenselän itäosassa Savilahdelta Etelälahteen kulkee syvännejakso, jossa syvin kohta myös sijaitsee. Sen lisäksi on syvänteen keskiosassa 16,0 metriä syvä kohta ja Etelälahdella 17,1 metriä syvä kohta. Järvi on muuten varsin matala.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 23,9 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Järven ympäristön haja-asutus on hajallaan nykyisten tai entisten peltomaiden yhteydessä, mutta järven pohjoispuolella Parantalassa ja Hietamassa asutus on tiheää. Kummankin asutusalueen läpi kulkee valtatie 13 ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatie. Järven etelä- ja länsirantoja seuraa yhdystie 16797 ja siitä haarautuva Rantakylän ja Kyyrälänkylän kylätie. Saarijärven ja Äänekosken välinen kuntaraja halkaisee Kiimasjärven. Raja saapuu pohjoisesta Pajukarille, josta se seuraa järven keskilinjaa Etelälhden Rantakylään.[1][2][6]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiimasjärvi sijaitsee Saarijärven reitin alajuoksulla ja Summaskoski laskee siihen suoraan Summasesta. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 3 120 neliökilometriä ja sen järvisyydeksi 9,24 % [3]. Kiimasjärven laskujoessa Suojoessa sijaitsevassa Hietamankosken vesivoimalaitoksessa mitataan vedenpinnan korkeuksia ja järven virtaamia.[1]
Kiimasjärven lähtövirtaamat ovat keskivirtaamana (MQ) olleet 30,26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s [5] tai 32 m³/s vuosina 1984–2010 [7]), keskiylivirtaamana (MHQ) 99,04 m³/s ja keskialivirtaamana (MNQ) 2,67 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1976–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0 m³/s, joka sattui viimeksi 15.5.2082, ja suurin virtaama (HQ) on 167,00 m³/s, joka mitattiin 27.11.2018.[4]
Kyseisellä keskivirtaamalla järven teoreettinen viipymä on noin 5,6 kuukautta.[a]
Säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveä säännöstellään Hietamankosken vesivoimalaitoksen tarpeita varten. Sännöstelyssähuomioidaan Saarijärvestä Summasjärveen laskevan Leuhunkosken voimalaitoksen ja pohjoisen Pyhäjärvestä laskevan Parantalankosken voimalaitoksen lähtövirtaamia. Järven vedenpinnan korkeus on 160,9 metriä mpy.[1][8]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenlaatua on tutkittu. Sen vedenväri on ruskeaa, koska vesi on humuspitoista, ja koska vesi on rehevöitynyttä. Veden happamuustaso on lähellä neutraalia (pH 6,6).[8]
Kalasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiimasjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, siikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa sekä haukea.[8]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alue|Saarijärven alueella (14.61), jonka Kiimasjärven alueeseen (14.612) järvi kuuluu.[1][8]
Järvi saa pääosan vedestään Saarijärven reitiltä, sillä järvi kuuluu reitin järviketjuun. Savilahteen laskee pohjoisesta Parantalankosken voimalaitoksen läpi laskeva Parantalankoski on Pyhäjärven laskujoki, joka on samalla Pyhäjärven valuma-alueen (14.68) laskujoki. Kiimasjärven lähialueella on vain kolme yli hehtaarin kokoista lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat etelärantaan laskevat Mustalampi (6 hehtaaria, ha) ja Pienilampi (3 ha), ja pohjoisrannan Savilahteen laskeva Särkilampi (2 ha).[1][8]
Järven laskujoki on Hietamankoskesta alkava Suojoki, joka on jäänyt Hietamankosken vesivoimalaitoksen padon alle. Suojoki laskee Naarajärveen. Voimalan padon eri puolilta on pudotusta noin 13 metriä.[1][8]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Kiimasjärvi, Äänekoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Virtaamatiedot: Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1968–2020), vesi.fi, Viitattu: 7.6.2023
- ↑ a b Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi. 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 7.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Kiimasjärvi, Äänekoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 7.6.2023
- ↑ a b c d e f Kiimasjärvi (14.612.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.12.2018.