Kyynämöinen (järvi)
| Kyynämöinen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Uurainen |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Lanneveden valuma−alue (14.65) |
| Lasku-uoma | Virtasalmi Sääkspäähän |
| Järvinumero | 14.653.1.008 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 162,9 m [1] |
| Pituus | 5,2 km [1] |
| Leveys | 1,7 km [1] |
| Rantaviiva | 21,81 km [2] |
| Pinta-ala | 5,15492 km² [2] |
| Tilavuus | 0,02055477 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,99 m [2] |
| Suurin syvyys | 13,4 m [2] |
| Valuma-alue | 85 km² [3] |
| Saaria | 7 [2] |
 Kyynämöinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kyynämöinen on Keski-Suomessa Uuraisilla Kyynämöisillä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyynämöinen on 5,2 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 515 hehtaaria eli 5,2 neliökilometriä. Vaikka järven rantaviiva on selväpiirteinen, sijaitsee järven luoteispäässä kaksi niemeä, Tervaniemi ja Kelloniemi, ja niemien välissä on Nikaranlahti, Kellolahti ja Heikkilänlahti. Heikkilänlahdella on pohjoispuolella Majalahti, joka sijaitsee lähes 400 metriä pitkän jokimaisen salmen takana. Erikoinen niemi on muodostunut järven eteläpuolen rannikon keskivaiheelle, jossa Hietasaari on yhteydessä mantereeseen kapean hiekkaisen kannaksen välityksellä. Hietasaaren eteläpuolista osaa kutsutaan Moisionseläksi. Järvellä on seitsemän saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,68 hehtaaria. Saarista Murtosaari on yli hehtaarin suuruisena ja kuusi muuta ovat yli aarin kokoisia. Muita saaria ovat esimerkiksi Pajusaari, Lamposaari, Kuoliosaaret ja Kotasaari. Eteläisessä Kuoliosaaressa on muistomerkki. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven pohja on varsin epätasainen. Syvänteen vieressä voi olla ruohottunut matalikko. Järven tilavuudeksi on määritetty 20,55 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,0 metriä. Tervaniemen eteläpuolella sijaitsee pieni erillinen syvänne, mutta muualla on laaja yli 6-metrinen syvänne, jossa on kolme yli 10-metristä kohtaa. Järven syvin kohta 13,4 metriä sijaitsee Hietasaaren pohjoispuolella [4]. Järven rantaviivan pituus on 21,8 kilometriä, josta saarten rantaviivat vievät 2,0 kilometriä. Rantojen peltomaasta suurin osa sijaitsee pohjois- ja itärannikolla. Siellä sijaitsee myös Kyynämöisten kylä ja järven ohi kulkeva seututie 627. Seututieltä haarautuu kylän itäpuolelta yhdystie 16699 kohti järven itärantoja ja kylän länsipuolelta yhdystie 16697 kohti järven etelärantoja. Siellä sijaitsee Pohjanperä.[1][2][5][6]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyynämöisjärven eliöstöön kuuluvat ahven, hauki, jokirapu, kuore ja muikku.[7] Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta ja siikaa. Järven vesi on erittäin ruskeaa.[8]
Järveen pistävällä niemellä on harjumuodostumasta syntynyt Hietasaari. Se tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnonläheisen loman viettoon. Hietasaaren hiekkarantoja on kutsuttu Keski-Suomen Rivieraksi. Hietasaari on karavaanariyhdistys SF-Caravan Keski-Suomi ry:n käytössä.[9]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen Kuoliosaarten nimi kertoo vainajien väliaikaisesta hautaamisesta hautasaariin 1500–1600-luvuilla.[10]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Lanneveden valuma-alueella (14.65), jonka Kyynämöisen–Sääkspään alueeseen (14.653) järvi kuuluu. Kyynämöisen valuma-alueen pinta-ala on 85 neliökilometriä [3]. Järveen laskee Saunajoki, jonka valuma-alueen yläjuoksulla sijaitsee esimerkiksi Saunajärvi (36 ha). Pieni Koirapuro laskee Majalahteen ja sen alajuoksulla sijaitsevat Lokalampi (5 ha), Saarilampi (10 ha) ja Vankka (16 ha). Puron keskijuoksulla ovat myös Pieni Koiralampi (2 ha) ja Iso Koiralampi (4 ha). Järven eteläpäähän laskee Kylkijoen valuma-alueen (14.657) lasku-uoma Kylkipuro. Järven lähellä sijaitsee joukko pieniä lampia. Pieneen Heikkilänlahteen laskee yksinäinen Majalammen (4 ha) lyhyt oja ja sitten Musta-Muikkun (3 ha) laskuoja, jonka kautta laskevat myös Kaakkolampi (3 ha) ja Iso-Valkoinen (7 ha). Niiden kaakkoispuolella on Purnu (1 ha), jonka laskuoja on Purnupuro. Kyynämöisen lasku-uoma on lyhyt Virtasalmi, joka laskee Sääkspään (160 ha) Pieneen Sääkspäähän. Virtasalmen ylä- ja alapuolisilla järvillä on samat vedenpinnan korkeudet, eli 162,9 metriä mpy. Sääkspäästä vesi virtaa Isojokena Lanneveteen ja edelleen Summaseen.[1][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Kyynämöinen, Uurainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ a b Kyynämöisen valuma-alue (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ Kyynämöinen, Uurainen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ Kyynämöinen, Uurainen (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ a b Kyynämöinen (14.653.1.008) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.6.2023.
- ↑ Kyynämöinen Kalapaikka. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ SF-Caravan Keski-Suomi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Ruohonen Juha, Kuolleiden saaret. Historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina ISSN 201459-305X (2010)