Saarijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä käsittelee Saarijärvi (täsmennyssivu).
Saarijärvi
Saarijärvi.vaakuna.svg Saarijärvi.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.saarijarvi.fi
Sijainti 62°42′20″N, 025°15′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1639
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pylkönmäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 422,72 km²
79:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 251,80 km²
– sisävesi 170,92 km²
Väkiluku 9 692
104:nneksi suurin 31.12.2016 [2]
väestötiheys 7,74 as./km² (31.12.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 27,0 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • PS
 • KD

17
9
4
2
1
1
1
Saarijärven kirkko

Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 692 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,72 km2, josta 170,92 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,74 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen.

Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.

Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.

Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.

Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[7]

Helmikuussa 2014 Saarijärven kaupunginjohtajana aloitti Timo Rusanen Janne Kinnusen siirryttyä Viitasaaren kaupunginjohtajaksi lokakuussa 2013.[8].[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven seudulla on jo yli 8000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammen pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[10][11] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen (Haapajärvelle ja Ylivieskaan) 1968 ja etelään (Äänekoskelle ja Jyväskylään) 1978.

Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa (1954): kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksinkertaistamisen Äänekosken suuntaan.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Saarijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 871
1985
  
11 930
1990
  
12 026
1995
  
11 980
2000
  
11 624
2005
  
11 048
2010
  
10 580
2015
  
9 995
Lähde: Tilastokeskus.[13] Väestötietojärjestelmä[14]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven kunta on jaettu 22 kylään: Häkkilä, Hännilä, Kalmari, Kekkilä, Kolkanlahti, Konttimäki, Kukko, Kuoppala, Lannevesi, Hoikankylä, Lehtola, Leuhu, Linna, Mahlu, Mulikka, Paajala, Pajupuro, Palomäki, Pyhähäkki, Pylkönmäki, Rahkola, Ranta-Hännilä ja Tarvaala. Näistä Ranta-Hännilä, Leuhu, Rahkola ja Pylkönmäki muodostavat Saarijärven keskustan.[15]

Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[16][17]

Kuuluisia saarijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä saarijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Saarijärven kulttuuriympäristö
  8. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/han-on-saarijarven-uusi-kaupunginjohtaja/1744359. Viitattu 24.1.2014
  9. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/janne-kinnunen-vaihtaa-saarijarven-viitasaareen-lokakuussa/1361533. Viitattu 24.1.2014
  10. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 444. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  11. Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972.lähde tarkemmin?
  12. Saarijärvi lyhyesti. Saarijarvi-opas.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  15. Väestö kylittäin iän mukaan 31.12.2012 (pdf) Saarijärven kunta. Viitattu 21.11.2016.
  16. Saarijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  17. Pylkönmäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  18. Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011.
  19. Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.