Saarijärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä käsittelee Saarijärvi (täsmennyssivu).
Saarijärvi
Saarijärvi.vaakuna.svg Saarijärvi.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°42′20″N, 025°15′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Saarijärven keskustaajama
Perustettu 1639
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pylkönmäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 422,72 km²
80:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 251,72 km²
– sisävesi 171,00 km²
Väkiluku 9 422
110:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 7,53 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 28,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.

15
9
3
1
1
1
1
www.saarijarvi.fi
Saarijärven kirkko

Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 422 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,72 km2, josta 171,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,53 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen.

Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.

Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.

Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, kylpylähotelli Summassaari, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.

Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[7]

Helmikuussa 2014 Saarijärven kaupunginjohtajana aloitti Timo Rusanen Janne Kinnusen siirryttyä Viitasaaren kaupunginjohtajaksi lokakuussa 2013.[8][9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven seudulla on jo yli 8 000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammin pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[10][11] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen (Haapajärvelle ja Ylivieskaan) vuonna 1968 ja etelään (Äänekoskelle ja Jyväskylään) vuonna 1978.

Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa (v. 1954): kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksinkertaistamisen Äänekosken suuntaan.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle Tikkakoskelle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saarijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 871
1985
  
11 930
1990
  
12 026
1995
  
11 980
2000
  
11 624
2005
  
11 048
2010
  
10 580
2015
  
9 915
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saarijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Seurakunta toimii myös Kannonkosken ja Kivijärven kuntien alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saarijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[15]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Saarijärven kaupungin nykyisellä alueella.[14]

Elinkeinot/Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärvellä toimii muutama valtakunnallisesti tunnettu yritys, kuten sairaalatarvikkeisiin erikoistunut Serres Oy, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä valmistava Ariterm Oy, sekä selluvillaa rakennusten eristämiseen tuottava Termex-eriste Oy. Saarijärven Säiliövalmiste Oy valmistaa mm. terässäiliöitä ja savupiippuja kansainvälisiin rakennushankkeisiin ympäri maailmaa. Syöte-Huvilat Oy valmistaa hirsitaloja ja -mökkejä. Myös globaalilla Logstor-konsernilla on kaukolämpökomponentteja valmistava tuotantolaitos Saarijärvellä.

Tunnettuja, mutta sittemmin Saarijärvellä toimintansa lopettaneita yrityksiä ovat olleet mm. elektroniikkatuotteitta valmistava Efore Oyj, Saarijärven Offset Oy, Soklex Oy, sekä uretaanieristykseen perustuvia talopaketteja 80-luvulla valmistanut Makrotalo.

Maa- ja metsätalous on aina ollut tärkeä elinkeino. Saarijärvelle valmistui 2018 vuoden lopussa Suomen suurin HRV-Farm Oy:n 600 lypsylehmän navetta. Toinen merkittävä maatalouden yritys on Tikalan Oy, jossa yli 40 000 kanan kanalan lisäksi valmistetaan puutarhojen kasvualustoja ja lannoitteita.

Lukiokoulutuksen lisäksi Saarijärvellä sijaitsevat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara-alan koulutusyksikkö, sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin agrologikoulutusyksikkö.

Ranta-Hännilässä, muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, luonnon keskellä, sijaitsee Suomen Joogaopisto.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Saarijärven keskustassa sijaitsevalla urheilukentällä järjestetään Juhannuskisat, jossa on vieraillut kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Pylkönmäen kylällä puolestaan pidetään Pentin Olympialaiset, joka on lapsille ja perheille suunnattu heinäkuinen yleisurheilutapahtuma. Kirmot ovat noin viikon kestävä musiikkifestivaali, jossa on musiikkitapahtumia monipuolisesti aina hengellisistä kirkkokonserteista tämän päivän pop-musiikkiin. Ahvenlammin leirintäalueella järjestetään suosittuja "rompetori" -päiviä, joista suosituimmat keräävät myyjiä, kauppiaita -kuin asiakkaitakin ympäri Suomea.

Kukonhiekan huvikeskus aukeaa toukokuussa ja järjestää tansseja ja konsertteja viikonloppuisin aina lokakuulle asti. Esiintyjät ovat Suomen eturivin viihdetaiteilijoita.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutarinpaisti ja perunasose eli perupuuro, lanttupuuro ja vespuolukat sekä hiilloskala.[16]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven kunta on jaettu 22 kylään: Häkkilä, Hännilä, Kalmari, Kekkilä, Kolkanlahti, Konttimäki, Kukko, Kuoppala, Lannevesi, Hoikankylä, Lehtola, Leuhu, Linna, Mahlu, Mulikka, Paajala, Pajupuro, Palomäki, Pyhähäkki, Pylkönmäki, Rahkola, Ranta-Hännilä ja Tarvaala. Näistä Ranta-Hännilä, Leuhu, Rahkola ja Pylkönmäki muodostavat Saarijärven keskustan.[17]

Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[18][19]

Saarijärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevia asuinalueita, sekä kaupunginosia ovat mm. Aittokallio, Autionlahti, Heramäki, Hietalahti, Hietarinne, Husuaho, Hämeenniemi, Härkälähde, Karhilanpelto, Koiralampi, Mannila, Mansikkaniemi, Mustikkakorpi, Mäntylä, Pentinniemi, Pyyhkälä, ja Sara-Aho.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Saarijärvellä oli 9 589 asukasta, joista 5 514 asui taajamissa, 3 962 haja-asutusalueilla ja 113 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Saarijärven taajama-aste on 58,2 %.[20] Saarijärven taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Saarijärven keskustaajama 4 992
2 Pylkönmäen kirkonkylä 300
3 Linna 222

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Tunnettuja saarijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä saarijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Saarijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Saarijärven kulttuuriympäristö
  8. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/han-on-saarijarven-uusi-kaupunginjohtaja/1744359. Viitattu 24.1.2014
  9. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/janne-kinnunen-vaihtaa-saarijarven-viitasaareen-lokakuussa/1361533. Viitattu 24.1.2014
  10. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 444. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  11. Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972,s. 76-78, 96, 218-224, 320.
  12. Saarijärvi lyhyesti. Saarijarvi-opas.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  16. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 93. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  17. Väestö kylittäin iän mukaan 31.12.2012 (pdf) Saarijärven kunta. Viitattu 21.11.2016.
  18. Saarijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  19. Pylkönmäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  22. Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011.
  23. Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat saarijarvi.fi. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]