Jyväskylän rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväskylä
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Jy
Rataosa  Orivesi–Jyväskylä
Haapamäki–Jyväskylä
Jyväskylä–Pieksämäki
Jyväskylä–Haapajärvi
Sijainti  62°14′25″N, 025°45′06″E
Osoite  Hannikaisenkatu 20
40100 Jyväskylä
Etäisyydet  Muurame 16,2 km
Petäjävesi 34 km
Vaajakoski 7,4 km
Laukaa 23,8 km,
Helsinki 341 km
Avattu  1897
Liikenne
Kaukoliikenne  Turku–Tampere–Pieksämäki
Taajamajunat  Vaasaan
Tavaraliikenne  kappale- ja puutavaraliikennettä
Muut tiedot  junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi  matkakeskus
Lipunmyynti  kyllä
Liukuportaita  2
Hissejä  1
Ratapiha
Raiteisto  3 laituriraidetta(raiteet 1-2 ja 4),
9 ratapiharaidetta

Jyväskylän rautatieasema (lyh. Jy, ruots. Jyväskylä järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui. Rautatie Jyväskylästä Suolahdelle valmistui 1898. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina 1923 ja 196869. Lisäksi asema-alueella sijaitsevat tältä aikakaudelta asemapäällikön asuinrakennus ja varastorakennus sekä myöhempinä lisinä muun muassa Thure Hellströmin suunnittelema asemaravintola (1916) ja kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta talousrakennuksineen (1921). Rautatieaseman alue kuuluu sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta [2] sekä Museoviraston kokoomainventointiin valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.[1]

Risteysasema Jyväskylästä tuli vuonna 1918, kun rata Pieksämäelle avattiin. Jyväskylän liikenteellistä merkitystä kasvatti myös vuonna 1968 avattu oikorata Jämsänkoskelle. Säynetsaloon avattiin ratayhteys 1970 ja rata Keljonlahteen 1968. Molempien ratayhteyksien liikenne on loppunut vuosituhannen vaihteessa.[1]

Aseman yhteydessä toimi vaiheittain vuosina 1890–1950 rakennettu veturitalli. Asemakaavalla suojellun rakennuksen pinta-ala on 2 100 m². Kaupunki myi rakennuksen vuonna 2006 Kiinteistö Oy Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselle kulttuurikäyttöön. Sitä ennen rakennus oli pääosin vuokrattuna varastokäyttöön.[3]

Asemarakennus siirtyi VR-yhtymän omistukseen vuonna 1995 mutta perinteinen asemakäyttö loppui vuonna 2002, kun viereen rakennettu uusi Jyväskylän matkakeskus valmistui.[1] Vanhan aseman alue muutettiin liike-, palvelu- ja asumiskäyttöön.[4] Vanha asemaravintola on herännyt uudestaan henkiin ravintolana 2010-luvulla.[5]

Raiteistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen henkilö- ja tavararatapihan lisäksi Jyväskylän liikennepaikka käsittää niin kutsutun Seppälänkankaan sivuradan, joka haarautuu Jyväskylä–Haapajärvi-radasta noin kilometri asemalta koilliseen. Kaikkiaan noin kuuden kilometrin mittaisella sivuradalla liikennöidään ainoastaan vaihtotyönä. Jyväskylän vaihtotyöyksiköt hoitivat sivuradan varrella Tourulassa sijaitsevan Kankaan paperitehtaan sekä Palokankaan tehtaiden vaihtotyöt. Ratalinja katkaistiin Seppäläntien kohdalta poistamalla tasoristeys lokakuussa 2010.[6] Kankaan tehtaan lopetettua vuonna 2010[7], sivuraiteella liikennöivät enää radankunnossapito- ja museokalusto.

Lähes kaikki matkustajajunat sekä Tampereen että Pieksämäen suuntaan liikennöivät raiteelta 1. Myöhäinen Pendolino-vuoro Helsinkiin sekä Seinäjoen taajamajunat lähtevät raiteelta 2 ja Vaasan taajamajuna raiteelta 4. Suorat taajamajunavuorot Jyväskylän ja Vaasan välillä lopetettiin lokakuussa 2015.[8][9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän vanha rautatieasema vuonna 1987
Jyväskylän uusi rautatieasema kadun puolelta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyväskylän kaupunki: Vanhan aseman asemakaavan muutos.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 181-182. Karttakeskus, 2009.
  2. YM, päätös 9.12.1998 diaarinro 2/562/96
  3. Jyväskylän Tilapalvelu: Uutisarkisto (Veturitalli-rakennus myydään kulttuurikäyttöön) 21.3.2006. Jyväskylän Tilapalvelu. Viitattu 26.10.2009.
  4. Jyväskylä lehti www3.jkl.fi. Viitattu 9.9.2016.
  5. Jyväskylän Vanha Asemaravintola | Esittely vanhaasemaravintola.fi. Viitattu 9.9.2016.
  6. Risteysremontti katkaisi taidejunalta kiskot Keskisuomalainen. 19.10.2010. Viitattu 28.8.2011[vanhentunut linkki].
  7. Kankaan kone pysähtyy ensi yönä YLE. 11.1.2010. Viitattu 28.8.2011.
  8. Vaunut.org - Kuva 105934
  9. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Jyvaskyla.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]