Asunnan liikennepaikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asunta
Perustiedot
Lyhenne Asn
Rataosa Haapamäki–Jyväskylä
Ratakilometri 326+731
Sijainti 62°14.64′N, 24°53.57′E
Kunta Keuruu
Avattu 1. marraskuuta 1897
Lakkautettu 2. kesäkuuta 1985
 • henkilöliikenne  3. kesäkuuta 1984
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm
Rakennettu 1895–1897
Ratapiha
Raiteisto pääraide, muut raiteet purettu

Asunta (lyh. Asn) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radalla 26 kilometriä Haapamäeltä itään.

Asunnan asema-alueen hyvin säilyneeseen ja yhtenäiseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa, talousrakennuksia, kellari ja sauna. Alueella on myös komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana asemasta on vesitorni. Aseman läheinen rautatiesilta on vuodelta 1924. Alue on kuulunut suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998 ja se on nykyisin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1][2][3] Vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä todettiin, että rakennuksia on äskettäin kunnostettu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Asema on poistunut asemakäytöstä ja on nykyisin asuinkäytössä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asunta avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1897. Vuosina 1895–1897 rakennettu asemarakennus tehtiin Bruno Granholmin suunnitteleman pysäkin tyyppipiirustuksen mukaan. Rakennusta laajennettiin vuonna 1900.[5] Asunnan ratapihaa laajennettiin rataosan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1920-luvulla. Vuonna 1924 Asuntaan rakennettiin pumppuhuone sekä uusi vesitorni ja vanha vesitorni purettiin. Asunta alennettiin laiturivaihteeksi 1976 ja muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1987. Henkilöliikenne lakkautettiin 3. kesäkuuta 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin lopullisesti 2. kesäkuuta 1984. Asunnan asemarakennus myytiin Keuruun kaupungille 1998. Muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen omistukseen vuonna 2007.[3][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asunnan liikennepaikka Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 1.8.2020.
  2. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59282&lan=fi [vanhentunut linkki]
  3. a b Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 206. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  4. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=89767&lan=fi [vanhentunut linkki]
  5. Suomen rautatieasemat vuosina 1857–1920, s. 73. Museovirasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6.
  6. Asunta vaunut.org. Viitattu 1.8.2020.