Valtatie 23

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
23
Valtatie 23
Järvi-Suomen tie, Järvisuomentie
Valtatie 23 on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatie 23 on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 517 km
Alkupiste Pori
Reitti Parkano (94 km)
Jyväskylä (268 km)
Varkaus (395 km)
Päätepiste Joensuu (517 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen

Valtatie 23 on Porista Parkanon, Keuruun, Jyväskylän, Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun johtava valtatie. Tien pituus on 517 kilometriä. Tiestä käytetään myös nimiä Järvi-Suomen tie ja Järvisuomentie.

Tie on lähes kokonaan kaksikaistainen lukuun ottamatta Jyväskylän seudulla olevaa valtateiden 4, 9 ja 13 kanssa yhteistä moottoritieosuutta, Varkauden keskustassa sijaitsevaa lyhyttä nelikaistaista osuutta ja Joensuussa olevaa valtatien 9 kanssa yhteistä moottoritieosuutta. Tietä on rakennettu vuosikymmenten aikana useassa eri osassa, ja sen laatu vaihtelee merkittävästi. Valtatiellä 23 on yhteensä jopa 13 epäjatkuvuuskohtaa, joissa valtatie kääntyy liittymässä.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 23 Keuruulla Virroille päin
Valtatie 23 Varkauden keskustassa

Valtatie 23 alkaa Porin keskustan tuntumasta. Porista tie kulkee noin 9 kilometrin matkan yhdessä valtatien 8 kanssa Söörmarkkuun, jossa valtatie 23 kääntyy ja jatkuu Kankaanpään kautta Parkanoon. Söörmarkun ja Parkanon välillä tie on hyvätasoinen ja hyvin suora, Kankaanpään ja Parkanon välinen tieosuus on lähes viivasuora.

Parkanon kohdalla valtatie 23 on liitetty porrastettuna noin 11 kilometrin matkalla valtatiehen 3. Tämän jälkeen valtatie 23 jatkuu Kihniön, Virtain, Keuruun ja Petäjäveden kautta Jyväskylään. Tämä osuus on pääosin melko hyvälaatuinen, mutta monin paikoin mutkainen. Petäjävedeltä Jyväskylään tie kulkee yhdessä valtatien 18 kanssa.

Jyväskylän alueella tie kulkee ensin yhdessä valtatien 9 kanssa Rantaväylää ja sitten yhdessä valtateiden 4, 9 ja 13 kanssa Vaajakosken moottoritietä. Moottoritieosuuden jälkeen valtatiet kulkevat yhdessä Vaajakosken taajaman halki, mikä muodostaa liikenteen pullonkaulan. Jyväskylän seudulla valtatiellä 23 on peräti neljä epäjatkuvuuskohtia, joissa tie kääntyy.

Valtatie 23 jatkuu yhdessä valtatien 9 kanssa Hankasalmelle, jossa valtatie 23 kääntyy ja jatkuu Pieksämäen kautta Varkauteen. Pieksämäellä valtatie 23 kääntyy peräti neljässä liittymässä, jotka sijaitsevat lyhyellä etäisyydellä toisistaan. Varkaudessa tie kulkee kaupungin keskustan halki, mikä ruuhkauttaa joskus liikennettä.

Varkauden jälkeen tie jatkuu Joensuuhun. Varkauden ja Joensuun välillä tie on monin paikoin kapea ja mäkinen. Liperin Viinijärvellä tie kääntyy ja kulkee loppumatkan kohti Joensuuta yhdessä valtatien 9 kanssa. Liperin Ylämyllystä alkaa valtatien 9 kanssa yhteinen moottoritieosuus.

Valtatie 23 kulkee seuraavien kuntien alueella: PoriPomarkkuKankaanpääJämijärviParkanoIkaalinenParkano (uudelleen) – KihniöVirratKeuruuPetäjävesiJyväskyläLaukaaHankasalmiPieksämäkiJoroinenPieksämäki (uudelleen) – Joroinen (uudelleen) – Pieksämäki (uudelleen) – Joroinen (uudelleen) – VarkausLeppävirtaHeinävesiLeppävirta (uudelleen) – Heinävesi (uudelleen) – LiperiJoensuu.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porista Kankaanpäähän ajetaan lukuisia lähtöjä päivittäin. Jyväskylän ja Keuruun välillä on samaten kattava tarjonta. Pidemmän matkan busseja on vähemmän; kerran päivässä, lauantaita lukuun ottamatta, ajetaan molempiin suuntiin pikavuoro Porista Jyväskylään. Jyväskylän ja Joensuun välillä ajetaan päivittäin molempiin suuntiin yksi pikavuoro ja arkisin sitä täydentää myös toinen vuoro.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä nykyisestä valtatiestä 23 Noormarkun ja Parkanon välinen osuus oli kantatie 65 sekä Varkauden ja Joensuun välinen osuus kantatie 70. Suurimmalta osalta nykyisen valtatien reittiä tie kuitenkin puuttui kokonaan. Nämä osuudet on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Valtatie 23 tiestä tuli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

Käsite Järvi-Suomen tie syntyi 1960-luvulla. Jyväskylän ja Hankasalmen välin tie kulki valtatie 9:n linjaa pitkin. Hankasalmelta itään tie uusittiin vanhaa Pieksämäen tietä mukaillen. Jyväskylästä länteen tie tehtiin 1960–1970-luvuilla vanhaa Keuruun ja Petäjäveden tietä parantamalla ja oikomalla. Jyväskylän ja Petäjäveden välinen osuus rakennettiin vuosina 1965–1969. Keuruulta Parkanoon tie rakennettiin kokonaan uudelle linjalle. Jyväskylässä tielle rakennettiin uusi sisääntulo Keltinmäen ja Kypärämäen välistä Myllyjärvelle yhtyen valtatie 4:ään Keljossa. Tien viimeinen osuus valmistui 1978. Aluksi Porin ja Jyväskylän välinen tie oli kantatie 65 ja Hankasalmen ja Joensuun välinen osuus kantatie 70.[1]

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatielle 4 Jyväskylän seudulle sekä valtatielle 6 sekä Valtatie 9 Joensuuhun tehdyt suunnitelmat koskevat myös valtatietä 23.

Liikennevirastolla on suunnitelma tien parantamista Varkauden ja Viinijärven välillä. Suunnitelmaan kuuluu kaarteiden oikaisuja, mäkiosuuksien loiventamista, keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamista, yksityistiejärjestelyjä ja tievalaistuksen lisäämistä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa. [2] Uusimpien tietojen mukaan tietä päästään parantamaan vuoden 2014 alusta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erkki Laitinen et al.: Keski-Suomen teillä : Keski-Suomen tiepiiri 50 vuotta, s. 76–77. Jyväskylä: Keski-Suomen tiepiiri, 1997. 951-726-374-0.
  2. Vt 23 Varkaus–Viinijärvi 27.5.2011. Liikennevirasto. Viitattu 4.6.2011.
  3. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/valtatie-23n-korjaus-ei-alakaan-viela-syksylla/1666106

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]