Kangasniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangasniemi
Kangasniemi.vaakuna.svg Kangasniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
www.kangasniemi.fi
Sijainti 61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 326,75 km²
86:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 1 068,85 km²
– sisävesi 257,90 km²
Väkiluku 5 591
159:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 5,23 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 34,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Johanna Luukkonen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

12
7
3
2
2
1
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Kunnantaloa.

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 591 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,90 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,23 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[8] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä-tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[9]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[10]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[11]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanjohtaja on Johanna Luukkonen[6]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemellä kunnanvaltuuston paikkajakauma on kaudella 2017-2021 seuraava[7].

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä seuraavasti.

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kangasniemen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 551
1985
  
7 413
1990
  
7 266
1995
  
7 081
2000
  
6 679
2005
  
6 251
2010
  
5 964
2015
  
5 628
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Tunnettuja kangasniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[13] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[13], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo os. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/johanna-luukkosesta-kangasniemen-uusi-kunnanjohtaja-195214
  7. a b Kuntavaalit 2017, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.07.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  9. Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
  10. Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  11. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/179363/Collegium%20Vol22%2010_Newby.pdf?sequence=1 Newby, s. 190]
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  13. a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.