Siirry sisältöön

Kangasniemi

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangasniemi

vaakuna

sijainti

Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti 61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 213
Hallinnollinen keskus Kangasniemen kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 326,75 km²
87:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 1 068,92 km²
– sisävesi 257,83 km²
Väkiluku 5 057
164:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 4,73 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 10,8 %
– 15–64-v. 50,4 %
– yli 64-v. 38,8 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 96,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 9,4 %
70:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen
Hallituksen puheenjohtaja Susanna Pirttiaho[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Tommi Vehmala[7]
  2025–2029[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • PS
 • sitoutumattomat
 • KD
14
6
2
2
1
1
1
www.kangasniemi.fi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Nykyinen kunnantalo. Valmistunut vuonna 1992

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 057 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 1 326,75 km², josta 257,83 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,73 asukasta/km². Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka. Kangasniemi valittiin Suomen kauneimmaksi kunnaksi vuonna 1997 MTV3:n tekemän televisiosarjan äänestyksessä.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[9] Kangasniemi sijaitsee valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puula (Suomen 13:nneksi suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:nneksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

Kangasniemen kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Savon vuoden kylä -titteli Kangasniemellä

Lähikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[10]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on järjestyksessään kolmas ja se vihittiin käyttöön vuonna 1815. Kangasniemellä on ollut kaksi aikaisempaa kirkkoa kirkkomaan pohjoislaidalla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1650-luvulla, mutta se oli huonossa kunnossa jo 1700-luvun alkupuolella. Toinen kirkko rakenettiin 1748 samalle paikalle kuin ensimmäinen. Toinen kirkko ja kellotapuli (rakennettu vuonna 1765) paloivat vuonna 1808.[11]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[12]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2021 lähtien Kimmo Kainulainen.[13] Häntä ennen kunnanjohtajana toimi Risto Nylund.[14]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, ja sen puheenjohtaja on Tommi Vehmala.[7] Kaudella 2025–2029 paikkajako on seuraava[8]:

Eduskuntavaalit 2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa seuraavasti. Suluissa on puolueiden kannatus vuoden 2019 vaaleissa.[15][16]

Talous ja työllisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Kangasniemen suurimmat työnantajat 2024:

  • Kangasniemen kunta
  • Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
  • Josadoor Oy, kaapistojen ovet
  • Hovinikkarit Oy, puuportaat
  • Mimet Oy, säiliöitä ja teollisuuden putkistoja kirkasmetallista
  • Tehomet Oy, teräsrakenteet, valaisinpylväät ja -mastot
  • Virepuu Oy, puuovet
  • Puulan Kone Oy, huoltoasema, varaosa- ja korjaamopalvelut
  • LP-Group, ohutlevytuotanto
  • Rotomon Oy, muovialan rotaatiovalu

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kangasniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 551
1985
  
 7 413
1990
  
 7 266
1995
  
 7 081
2000
  
 6 679
2005
  
 6 251
2010
  
 5 964
2015
  
 5 628
2020
  
 5 349
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamassa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Kangasniemen kirkonkylä.[19]

Palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen sosiaali- ja terveysasema tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[20]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan ja Vuojalahden koulut. Äkryn ja Otto Mannisen koulut lakkautettiin vuonna 2021. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.[21] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[22]

Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto.[23]

Matkailu ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1913 valmistuneessa viljamakasiinissa.[24]

Puulan rannalla sijaitsevassa Pirtin Perinnepuistossa on yli 200 paikallista perinnekasvia.[25]

Camping Kiviniemi on kunnan omistama leirintäalue Puulan rannalla Valtatie 13:n eli Mikkeli-Jyväskylä -tien varrella.[26]

Kesällä Kangasniemellä järjestetään muun muassa Kangasniemen Musiikkiviikot, musiikkitapahtuma, johon kuuluu konsertteja ja musiikkikursseja<[27] sekä laulukilpailu.[28]

Syvälahden Viihdekeskus on valittu Suomen kauneimmaksi kesälavaksi v. 2012-2014 ja v. 2016 se sai Hall of Fame -tunnustuksen.

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[29] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[30]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemellä toimii Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon[31] kuuluva Kangasniemen seurakunta, ja itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasniemen helluntaiseurakunta.[32]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[33]

Tunnettuja kangasniemeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[34] Otto Mannisella ja hänen puolisollaan Anni Swanilla oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[34], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian osat I-II. Heidän mukaansa on nimetty myös Kangasniemen pääkatu Otto Mannisen tie ja sen varrella oleva Anni Swanin puisto.[35]

Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.

Runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund ja hänen veljensä arkkitehti Hilding Ekelund syntyivät Kangasniemellä.[36]

Runoilija Emilie Björkstén on syntynyt Kangasniemellä.

Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen[37] ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Presidenteistä Svinhufvudilla ja Kekkosella oli sukujuuria äitiensä kautta Kangasniemellä.[38]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 maanmittauslaitos.fi. 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa stat.fi. 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 statfin.stat.fi. 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana stat.fi. 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 vero.fi. 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kunnanhallitus kangasniemi.fi. Kangasniemen kunta. Viitattu 11.6.2025.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto kangasniemi.fi. Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2025, Kangasniemi tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 11.6.2025.
  9. ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa mtv3.fi. 11.7.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  10. ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 14.1.2018.
  11. ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 11.6.2025.
  12. ↑ Newby, s. 190
  13. ↑ Ylönen, Jorma: Kangasniemi valitsi Kimmo Kainulaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.3.2021. Viitattu 8.10.2021.
  14. ↑ Liukkonen, Juho: Kangasniemen kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle – uuden rekrytointi aloitetaan ensi vuoden puolella Yle Uutiset. 12.11.2020. Viitattu 8.10.2021.
  15. ↑ Eduskuntavaalit 2023, Kangasniemi tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2025.
  16. ↑ Eduskuntavaalit 2019, Kangasniemi tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2025.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 pxdata.stat.fi. 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 pxdata.stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 pxdata.stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Arkistoitu kopio essote.fi. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 7.7.2019.
  21. ↑ Arkistoitu kopio kangasniemi.fi. Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Arkistoitu 7.7.2019. Viitattu 7.7.2019.
  22. ↑ Kangasniemen lukio kangasniemi.fi. Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
  23. ↑ Puulan seutuopisto puulanseutuopisto.fi. Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
  24. ↑ [https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kotiseutumuseo-kangasniemen-kunta/89f10853-ddd1-4e91-ac10-426b80f8643f Kangasniemen kunta Kotiseutumuseo] suomi.fi. Viitattu 22.7.2024.
  25. ↑ Pirtin Perinnepuisto www.visitmikkeli.fi. Viitattu 18.7.2024.
  26. ↑ Kiviniemen matkailu- ja vapaa-ajan alue uudistuu - Puulan rannalla sijaitseva alue vuokrataan yrityskäyttöön Kangasniemi. 24.2.2023. Viitattu 22.7.2024.
  27. ↑ Tuomaala, Tomi: Kangasniemen musiikkiviikot ja laulukilpailu peruuntuvat tältä kesältä Keskisuomalainen. 6.5.2020. Viitattu 11.4.2024.
  28. ↑ Kangasniemen Musiikkiviikot juhlii 30-vuotiasta laulukilpailuaan Keskisuomalainen. 8.12.2015. Viitattu 11.4.2024.
  29. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  31. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  33. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ a b Nähtävyydet kangasniemi.fi. Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
  35. ↑ Anni Swanin puisto – Koe Kangasniemi koekangasniemi.fi. Viitattu 8.4.2024.
  36. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 737. Helsinki: Otava, 1962.
  37. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  38. ↑ kniemi93 www.jukkajoutsi.com. Viitattu 11.6.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kangasniemi&oldid=23701167”