Kangasniemi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangasniemi
Kangasniemi.vaakuna.svg Kangasniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti 61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus Kangasniemen kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 326,75 km²
86:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 068,84 km²
– sisävesi 257,91 km²
Väkiluku 5 515
160:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,16 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 34,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Johanna Luukkonen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

12
7
3
2
2
1
www.kangasniemi.fi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Kunnantaloa.

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 515 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,91 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,16 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[8] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä-tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[9]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[10]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[11]

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[12]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanjohtaja on Risto Nylund.

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemellä kunnanvaltuuston paikkajakauma on kaudella 2017-2021 seuraava[7].

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä seuraavasti.

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kangasniemen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 551
1985
  
7 413
1990
  
7 266
1995
  
7 081
2000
  
6 679
2005
  
6 251
2010
  
5 964
2015
  
5 628
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamissa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[14] Kangasniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kangasniemen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 800 asukasta.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[17]

Tunnettuja kangasniemeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[18] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[18], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/johanna-luukkosesta-kangasniemen-uusi-kunnanjohtaja-195214
  7. a b Kuntavaalit 2017, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.07.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  9. Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
  10. Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  11. Newby, s. 190
  12. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  18. a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.