Suurola

Suurola on kylä Kangasniemellä Puulaveden pohjoisosassa Suurolansalmessa.

Suurolan kylän alue on saanut nimensä sitä 1500-luvun alkupuoliskolla jonkin aikaa ensimmäisinä asuttaneista Suuronen-nimisistä henkilöistä. Kylällä sijaitsee myös Suurolan historiallinen kartano, joka muistetaan vuodesta 1905 alkaen lähinnä Langinkoskien pitkäaikaisena sukutilana. Ensimmäiset viralliset tiedot Suurolan maista ajoittuvat noin 450 vuoden taakse, vuoden 1561 maaluetteloon. Suurolan maihin lukeutuvat Rantalan ja Leskelän tilat ja se kuului yhdessä Mannilan kanssa Vanhanmäen kymmenkuntaan joka kuului Vuolingon neljänneskuntaan, joka kuului vastaavasti Visulahden vero- eli hallintopitäjään.

Suurolassa on tehty arkeologisia tutkimuksia vuonna 2016. Tiloja ympäröiviltä pelloilta on tehty lukuisia esinelöydöksiä, joista vanhimmat ovat kivikaudelta. Peltoja on viljelty viimeistään 1700-luvulla, todennäköisesti kuitenkin jo 1600-luvulla, jolloin paikalla tiedetään varmuudella olleen asutusta.

Suurolan kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurolan säterikartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Virosta Suomeen tullut Gustaf Magnus von der Pahlen sai 5. lokakuuta 1615 kartanon läänityksenä kuningas Kustaa II Aadolfilta yhdessä monen muun Etelä-Savossa sijainneen tilan kanssa. Magnuksen kuoleman jälkeen asioiden hoidon otti hänen ottopoikansa aatelisvouti Gerhard Löwe. Vuodesta 1905 alkaen kartano muistetaan lähinnä Langinkoskien pitkäaikaisena sukutilana.

Viimeinen virkatalonhaltija vuonna 1809 oli Georg Magnus Järnefelt. Hänen jälkeensä talo siirtyi valtionomistukseen, jonka vuokraajina oli Molandereita, Hännisiä, von Fieandteja, Häkkisiä, Niirasia sekä O. Niirasen vävy J. Lang vuodesta 1872. Vuonna 1914 vuokraajaksi tuli nimismies N. J. Langinkoski, joka 1932 lunasti talon itselleen. Tällä suvulla Suurola on edelleen yksityiskäytössä.