Hiski Salomaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee amerikansuomalaista laulajaa. Samalla lempinimellä tunnettiin myös Lapinlahden Linnut -yhtyeen muusikko Heikki Salomaa.
Hiski Salomaa (kuva kirjasta Suomi soi osa 1 Tanssilavoilta tangomarkkinoille)

Hiski Salomaa (alk. Hiskias Möttö, 17. toukokuuta 1891 Kangasniemi7. heinäkuuta 1957, New York) oli amerikansuomalainen kuplettilaulaja ja lauluntekijä. Salomaa kuvasi lauluissaan siirtolaiselämää ja oli suomalaissiirtolaisten keskuudessa suosittu laulaja. Kappaleiden sovitukset olivat aikaansa nähden moderneja, mutta Salomaan ääni oli kuitenkin hyvin kansanomainen. Laulujen sanoitukset kuvasivat yleensä amerikansuomalaisten siirtolaisten ja työläisten arkea. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat muun muassa "Tiskarin polkka", "Vapauden kaiho" ja "Lännen lokari".

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anna Leena Mötön synnyttämän aviottoman pojan isäksi tiedettiin Anna Leenan sisaren Amandan mies Ananias Romo. Anna Leena asui heidän kanssaan Tipsalon torpassa Kangasniemellä.[1] Hiski oppi räätälin ammatin äidiltään jo nuorena, ja hänen tiedetään kirjoitelleen värssyjä ihmisistä ja tapahtumista rekilaulujen tyyliin ja lauleskelleen niitä töitä tehdessään sekä iltaisin kylällä.[2]

Salomaa muutti äitinsä kuoltua vuonna 1909 Yhdysvaltoihin ja elätti itsensä siellä räätälinä. Hän kuului anarkosyndikalistiseen IWW-ammattiliittoon ja oli ensimmäisen maailmansodan aikana Calumetin vankilassa vakaumuksellisena aseistakieltäytyjänä. Salomaa kelpasi kuitenkin kaikkien aatesuuntien haaleille esiintymään.[1] Räätälinliikkeen lisäksi hän toimi myös ravintoloitsijana Rhode Islandilla.[3]

Hiski Salomaa on haudattu Vehmaan kirkkomaalle Varsinais-Suomeen. Salomaan puoliso Aini Saari oli kotoisin Vehmaan seudulta.[3] Pariskunnalla ei ollut lapsia. [4]

Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosien 19271931 välisenä aikana Hiski Salomaa levytti Yhdysvalloissa Columbia Records -yhtiölle 18 lauluaan. Salomaan levytykset ovat merkittävä osa suomalaista äänilevyhistoriaa. Tuohon aikaan suomalainen äänilevytuotanto oli lähes olematonta, ja vuosina 19171925 Suomessa ei julkaistu yhtään äänilevyä. Salomaan ura levylaulajana loppui suuren lamakauden alettua ja Columbia Records -yhtiön ajauduttua äänilevyjen myynnin romahduksen seurauksena konkurssin partaalle. Hänen viimeiseksi levytyksekseen jäi "Värssyjä sieltä ja täältä", jossa hän kommentoi alkanutta lamaa alakuloiseen sävyyn ja ennusti oikein demokraattipuolueen seuraavana vuonna saavuttaman suuren vaalivoiton. [5] Lama-ajan mentyä ohi Salomaalle ja muille amerikansuomalaisille levylaulajille ei ollut enää kysyntää, koska vauhtiin päässyt suomalainen äänilevyteollisuus pystyi tyydyttämään myös Yhdysvalloissa asuneiden suomalaissiirtolaisten musiikinnälän. [6] Myöhempien arvioiden mukaan Salomaa oli kuitenkin omalta osaltaan rakentamassa siltaa 1800-luvun rekilauluista 1950-luvun rillumarei-tyyliin. [7]

Omana aikanaan Salomaa ei ollut mitenkään erityisen suosittu amerikansuomalaisten levylaulajien joukossa (suositumpia olivat ainakin Leo Kauppi ja Juho Koskelo), vaan hän nousi suosioon vasta sotien jälkeen. Tähän vaikutti erityisesti suosittu Metsäradio-ohjelma, jossa Pekka Tiilikainen soitti "Lännen lokaria" taajaan. Myöhemmin 1960-luvulla suosiota nosti se, että kulttuurivasemmisto piti Salomaata amerikansuomalaisen työväen aatelaulajana.[3] Tapio Rautavaara muisteli soittaneensa Suomen Aseveljien Liiton levyvarastosta löytämäänsä "Lännen lokaria" Maaselän Radiossa jatkosodan aikana. [8] "Lännen lokarin" suosio huipentui vuonna 1952 Jorma Nortimon ohjaamaan ja Reino Helismaan käsikirjoittamaan elokuvaan Lännen lokarin veli, jossa Esa Pakarinen esitti Amerikasta Suomeen palannutta savolaista ja johon Toivo Kärki sävelsi musiikin. Elokuvaa ei kuitenkaan voi pitää minään kunnianosoituksena Hiski Salomaalle. [9]

Love Records on julkaissut Hiski Salomaan tuotantoa kokoelmalevyillä Lännen lokarin kootut teokset (1971), Värssyjä sieltä ja täältä (1971) ja Siboney Oy Kootut teokset 1927–1931 ja muita amerikansuomalaisia.

Hiski Salomaan levytyksiin liittyy mielenkiintoinen juridinen ongelma. Laulut ovat tekijänoikeuslain nojalla suojattuja vuoteen 2027 saakka, mutta niiden oikeudenomistajaa ei ole pystytty selvittämään. Tiukasti tulkiten Salomaan laulujen julkinen esittäminen on lainvastaista, koska mikään tekijänoikeusjärjestö ei edusta Salomaata eikä laulujen esittämiseen voi saada keneltäkään lupaa. [10]

Columbia Recordsille tehdyt levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajankohta ilmaisee levytyssession ajankohdan.

5.2.1927
  • Askon kolmirivinen
  • Tiskarin polkka
Tammikuu 1928
  • Laulu taiteilijoista
  • Vanhanpiian polkka
18.5.1928
  • Emännät piknekissä
  • Savonpojan Amerikkaan tulo
20.3.1929
  • Dahlmannin paartit
  • Elisan valssi
  • Häät Remulassa
  • Vapauden kaiho
1.6.1930
  • Auvisen akkahommat
  • Iitin Tiltu
  • Kemppaisen avioelämä
  • Lännen lokari
  • Talvella maa on valkoinen
Kesäkuu 1931
  • Ryöstöpolkka
  • Taattoni maja
  • Värssyjä sieltä ja täältä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b E. Tero Järvi: Hiski Salomaa: Siirtolaisten Woody Guthrie Etusivu.net. Viitattu 10.6.2008.
  2. Hiski Salomaan syntymäkodin muistomerkki Kangasniemen kunta. Viitattu 10.6.2008.
  3. a b c Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 150–151. Kustannuskolmio, 2001.
  4. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 92. Helsinki: Tammi, 2004.
  5. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 94.
  6. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 97.
  7. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 172.
  8. Tapio Rautavaara: En päivääkään vaihtaisi pois, s. 112. Toimittanut Juha Numminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  9. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 97.
  10. Gronow, Lindors & Nyman, s. 92.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkänen, Silja & Sutinen, Ville-Juhani: Hiski Salomaa – värssyjä sieltä ja täältä. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-304-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]