Reinhold von Becker

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 Kangasniemi10. kesäkuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija. Hän oli kotoisin Kangasniemeltä.[1][2]

Von Beckerin vanhemmat olivat Kangasniemen Paapolassa maatilan omistanut tykistön kersantti Anders von Becker (k. 1808) ja Anna Sofia Sundström. Hän kävi Kuopion triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1807. Von Becker valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1810 sekä suoritti pedagogian tutkinnon 1812.[2]

Von Becker oli Turun akatemian (vuodesta 1828 Aleksanterin yliopiston) historian dosenttina vuodesta 1813, konsistorin amanuenssina 1814 ja historian apulaisena vuodesta 1816. Hän oli ajoittain historian vt. professorina vuosina 1817–1834 ja toimi Hämäläisen osakunnan kuraattorina 1839–1841 sekä senaatin vt. suomen kielen kääntäjänä 1829–1856. Von Reinhold jäi yliopistosta lakkautuspalkalle 1852. Hän sai professorin arvonimen 1834.[2]

Von Becker teki vuonna 1819 kielen- ja kansanrunoudentutkimusmatkan Pohjois-Suomeen ja julkaisi vuonna 1824 itämurteita suosivan suomen kieliopin Finsk grammatik. Suomen kielen muoto-opin ja lauseopin kuvaus oli siihenastisista teoksista tarkin. Savolaistaustastaan huolimatta von Becker otti d:tä puoltavan kannan t:d-astevaihtelun heikon asteen merkitsemisessä.selvennä Hän toimitti vuosina 1820–1822 Turun Wiikko-Sanomia ja sai lehden levikin kohoamaan 2 000:een. [1]

Von Becker sepitti erityisesti lehtityössään 1820-luvulla suomen kieleen uusia sanoja. Niistä nykyisessäkin käytössä ovat hallinto, huonekalu, ihmiskunta, ilmapuntari, kalusto, keksintö, laitos, lausunto, lukio, mielekäs, napa (maantiede), nide, nisäkäs, rohto, sanomalehti, toimenpide, valtameri, virasto, vuosikerta ja väestö. Savolaismurteista hän toi kirjakielen käyttöön esimerkiksi sanat eläke, jänne, kokeilla, mäntä, sijainen, sivistää, sivistys ja sivistyä.[1]

Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemen keskustan alakoulu.[3]

Reinhold von Becker oli naimisissa 1822 Karolina Idestamin (k. 1858) kanssa. Heidän poikiaan olivat professori, valtioneuvos Frans Josef von Becker, akateemikko, professori Adolf von Becker ja opettaja, kirjailija Karl Hugo von Becker.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 442–443. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2.
  2. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Reinhold von Becker. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 8.1.2020.
  3. http://www.kangasniemi.fi/fi/palveluopas/opetustoimi/perusopetus/
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.