Anni Swan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anni Emilia Swan
Anni Swan sulhasensa Otto Mannisen kanssa.
Anni Swan sulhasensa Otto Mannisen kanssa.
Syntynyt 4. tammikuuta 1875
Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut 24. maaliskuuta 1958 (83 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatit kirjailija, kääntäjä, toimittaja
Kansalaisuus Suomi
Aikakausi 1901–1957
Tuotannon kieli suomi
Puoliso Otto Manninen
Lapset
Vanhemmat Carl Gustaf Swan
Emilia Malin

Katso Anni Swan -mitali

Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anni Emilia Swan (vuodesta 1907 Manninen; 4. tammikuuta 1875 Helsinki24. maaliskuuta 1958 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana. Hän kirjoitti myös poikakirjoja. Swanin puoliso oli runoilija ja professori Otto Manninen. Swanin ja Otto Mannisen lapsia olivat hallintovirkamies, suomentaja ja tietokirjailija Antero Manninen (1907–2000), runoilija Sulevi Manninen (1909–1936) ja teatterinjohtaja Mauno Manninen (1915–1969).

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swanin isä oli Carl Gustaf Swan, aikanaan tunnettu kulttuurihenkilö, joka muun muassa perusti Lappeenrannan ensimmäisen sanomalehden. Swanin äiti Emilia Malin harrasti kirjallisuutta ja opasti varhain kaikki yhdeksän tytärtään (yhdeksän mustaa joutsenta) lukemaan satuja ja kertomuksia. Swanin koti oli ruotsinkielinen, mutta J. V. Snellmanin innoittama isä omistautui suomalaisuusaatteelle ja puhui suomea melko hyvin; äidin suomen kielen taito jäi melko heikoksi.[2]

Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swan suoritti ylioppilastutkinnon yksityisoppilaana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuonna 1895 ja sen jälkeen opiskeli Helsingin yliopistossa humanistisia aineita mutta ei suorittanut tutkintoa vaan vuonna 1899 lähti Jyväskylän seminaariin valmistuakseen kansakoulunopettajaksi. Opettajana hän toimi viitisentoista vuotta Viaporissa ja Helsingissä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swanin ensimmäinen satukokoelma, nimeltään ytimekkäästi Satuja, julkaistiin vuonna 1901. Ensimmäinen nuortenkirja, pojille suunnattu Tottisalmen perillinen, ilmestyi 1914. Tottisalmen perillisen lisäksi Swanin tunnetuimpia nuortenkirjoja ovat Iris rukka, Ollin oppivuodet sekä Sara ja Sarri. Swanin nuortenkirjojen rohkeat ja neuvokkaat päähenkilöt ovat olleet esikuvana monien myöhempien nuortenkirjojen sankareille ja sankarittarille.

Swan oli lastenlehtien Pääskynen (1907–1918) ja Nuorten toveri / Sirkka (1919–1945) toimittaja. Lisäksi hän suomensi muun muassa Grimmin satuja sekä kertomuksia Kettu Repolaisesta ja Jänis Vemmelsäärestä. Hän suomensi myös Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaailmassa vuonna 1906 yhteistyössä sulhasensa Otto Mannisen kanssa.[3]

Swanin mukaan on nimetty nuortenkirjalle myönnettävä palkinto, Anni Swan -mitali.

Swan on haudattu Helsingin Hietaniemeen: U28-3-3.

Lappeenrannassa ja Mikkelissä sijaitsee kirjailijalle nimetty Anni Swanin katu. Kangasniemellä on Anni Swanin puisto.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satuja I–III (1901–1905)
  • Pieniä satuja I–V (1906)
  • Lasten-näytelmiä (1910)
  • Tarinoita lapsille (1912)
  • Satuja ja tarinoita (1917)
  • Satuja (1920)
  • Satuja VI (1923)
  • Lastennäytelmiä II (1923)
  • Kettu Repolainen (1949)
  • Kotavuoren satuja ja tarinoita (1957)

Nuortenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Calamnius-sukuseura ry Viitattu 18.12.2010.
  2. Oittinen 1997, s. 26–27
  3. Oittinen 1997, s. 27

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1531-3.
  • Arjava, Hellevi: Juuret Rasikankaalla. Otto Mannisen ja hänen sisarustensa kirjeenvaihtoa 1897–1913. (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2001. ISBN 951-746-249-2.
  • Arjava, Hellevi: Minne pääsi kiltti tyttö. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2586-6.
  • Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli: Anni Swanin satusymbolismi 1896–1923. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-549-1.
  • Kivilaakso, Sirpa: Satukuningatar Anni Swan: Elämä ja teokset. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-561-3.
  • Lehtonen, Maija: Anni Swan. Porvoo: WSOY, 1958.
  • Lehtonen, Maija: Anni Swan – symbolisti? sisältyy julkaisuun: Katsomuksen ihanuus, kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista s. 27–39. SKS, 1996. ISBN 951-717-894-8.
  • Manninen, Arto: Hyväonnisen miehen muistikuvia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2611-X.
  • Manninen, Arto: Yhdeksän mustaa joutsenta: Swanin sisarusten kirjeitä, kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia autonomian ajan Suomessa. (toim.). Helsinki: SKS, 1993. ISBN 951-717-742-9.
  • Manninen, Arto: Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa: Swanin sisarusten kirjeitä. Kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia itsenäisessä Suomessa. (toim.). Helsinki: SKS, 1995. ISBN 951-717-847-6.
  • Manninen, Arto: Kotavuoresta rakkaudella. Neljän sukupolven muistikuvia ja kirjeenvaihtoa kuuden sukupolven saarihuvilasta. (toim.). Helsinki: SKS, 1997. ISBN 951-717-965-0.
  • Manninen, Arto & Arjava, Hellevi: Silkkihienot siteet. Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898–1908. (toim.). Helsinki: SKS, 2000. ISBN 951-746-070-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]