Nonsense

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Limerikki ja siihen liittyvä kuvitus Edward Learin kirjasta A Book of Nonsense.

Nonsense tarkoittaa järjenvastaista ja mieletöntä kielellistä ilmaisua, hölynpölyä. Käsitteellä viitataan usein kirjallisuuteen, jota leimaa leikillinen absurdius, mutta nonsense voi ilmetä myös suullisessa kommunikaatiossa. Nonsense-runous tasapainoilee merkityksellisyyden ja merkityksettömyden rajalla, on hyvin leikin- ja pelinomaista ja kääntää asioita päälaelleen – leikin nimissä. Nonsense-runous leikkii rytmillä, sanoilla ja äänteellisyydellä.

Nonsensen tutkija Wim Tigges nostaa teoksessaan An Anatomy of Literary Nonsense (1988) nonsense-tekstin tärkeimmäksi elementiksi purkautumattoman jännitteen ja merkityksien moninaisuuden ja läsnä- ja poissaolon välillä. Tämä on Tiggesin mukaan nonsensen tärkein paradoksi. Nonsense yhdistetään lastenrunouteen, mutta sitä käytetään myös aikuisille suunnatussa kirjallisuudessa.

Puhtainta absurdiutta edustaa dada-runous, jossa sanoilla ei enää ole semanttisia merkityksiä.lähde?

Nonsensea käytettiin jo keskiajan Ranskassa ja Saksassa, jolloin sillä tehtiin pilaa vakiintuneista totisista, ellei peräti tosikkomaisista runomuodoista, mutta lajin kuuluisimmat edustajat ovat englantilaiset Edward Lear (1812–1888) ja Lewis Carroll (1832–1898). Carrollin runo Pekoraali on maailman tunnetuimpia nonsense-runoja. Lisäksi voidaan mainita G. K. Chestertonin kirja A Defense of Nonsense (1901).

Muista nonsensen edustajista voidaan mainita ranskalaiset Guillaume Apollinaire ja Raymond Queneau, yhdysvaltalainen Ogden Nash, saksalaiset Christian Morgenstern ja Joachim Ringelnatz sekä tanskalainen Halfdan Rasmussen. Lajityyppiä ovat hyödyntäneet myös James Joyce ja T. S. Eliot. Suomessa Lauri Viita, Eeva-Liisa Manner, Kirsi Kunnas (kaksi Lewis Carrollin suomentajaa), Väinö Kirstinä ja Juhani Peltonen kuuluvat nonsensenharrastajiin.

Myös kryptografiassa tutkitaan menetelmiä nonsensen tai paremminkin mielivaltaisten merkkijonojen erottelemiseksi varsinaisista viesteistä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.