Eeva-Liisa Manner

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eeva-Liisa Manner
Eeva-Liisa Manner vuonna 1963
Eeva-Liisa Manner vuonna 1963
Salanimet Anna September
Syntynyt 5. joulukuuta 1921
Helsinki
Kuollut 7. heinäkuuta 1995
Tampere
Ammatit kirjailija, runoilija, suomentaja
Äidinkieli suomi
Tyylilajit modernismi
Esikoisteos Mustaa ja punaista (1944)
Pääteokset Tämä matka (1956)
Tunnustukset Aleksis Kiven palkinto (1961)
Pro Finlandia (1967)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki7. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja.[1] Hän käytti toisinaan salanimeä Anna September.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manner varttui Viipurissa uskonnollisten isovanhempiensa hoidossa. Mannerin äiti oli kuollut hänen syntymänsä jälkeen. Isänsä Manner tapasi vasta aikuisena. Hänellä oli savolaisia, hämäläisiä ja suomenruotsalaisia sukujuuria, mutta hän koki itsensä viipurilaiseksi. Sodan vuoksi Manner joutui kuitenkin evakoitumaan Helsinkiin. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Mustaa ja punaista julkaistiin jatkosodan aikana vuonna 1944. Runoissa heijastuivat sodan kokemukset ja Viipurin menetys. Vuonna 1949 ilmestyi Mannerin toinen kokoelma Kuin tuuli tai pilvi.[1]

1950-luvulla Manner muutti Orivedelle vaatimattomiin oloihin. Siellä syntyi kolmas runokokoelma ja läpimurtoteos Tämä matka (1956), jota on pidetty Suomen sodanjälkeisen modernismin uranuurtajana. Vuonna 1957 ilmestyi proosakokoelma Kävelymusiikkia pienille virtahevoille. Kirjallisen läpimurron myötä Manner muutti Tampereelle, josta muodostui hänen pysyvä asuinpaikkansa. Kesäisin hän kirjoitti myös Kangasalla ja Ruovedellä. 1960-luvulta lähtien hän vietti aikaa Espanjan Andalusiassa lähellä Málagaa.[1]

Manner aloitti 1940-luvun lopulla kriitikkona Taiteen maailma -lehdessä. Hän kirjoitti kritiikkejä myös tamperelaisiin Kansan Lehteen (1956–1962) ja Aamulehteen (1962–1990). Manner myös suomensi kirjallisuutta; nuorempana viihdekirjallisuutta, myöhemmin muun muassa Georg Büchneriä, Yasunari Kawabataa, Hermann Hesseä, Václav Havelia, Konstantinos Kavafista, Tomas Tranströmeriä, Oscar Parlandia. Lewis Carrollia. Franz Kafkaa ja William Shakespearen näytelmiä. Hän käänsi erityisesti kuunnelmia radioon ja näytelmiä teattereille.[1]

Manner on haudattu Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä Mannerin pronssinen muistolaatta sijaitsee Tampereella Ojakatu 1:ssä, missä Manner asui vuodesta 1963 kuolemaansa saakka. Vuonna 2015 Mannerin mukaan nimettiin aukio Tampereella Ojakadun ja Rongankadun risteyksessä. Alun perin Eeva-Liisa Mannerin mukaan oltiin nimeämässä Ojakatua, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto päätyi lopulta aukioon.[2]

Vuodesta 1997 alkaen Suomen Kirjailijaliitto on jakanut Eeva-Liisa Manner -runopalkintoa tunnustustuksena ansioituneille runoilijoille. Helena Sinervo on kirjoittanut Mannerin elämän pohjalta romaanin Runoilijan talossa, joka sai Finlandia-palkinnon vuonna 2004. Vuonna 2005 perustettiin Eeva-Liisa Manner -seura[3]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustaa ja punaista (1944)
  • Kuin tuuli tai pilvi (1949)
  • Tämä matka (1956)
  • Orfiset laulut (1960)
  • Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964)
  • Kirjoitettu kivi (1966)
  • Fahrenheit 121 (1968)
  • Jos suru savuaisi. Elokuun runot ja muitakin. (1968) (1980)
  • Paetkaa purret kevein purjein (1971)
  • Kuolleet vedet (1977)
  • Kamala kissa ja Katinperän lorut (1985)
  • Hevonen minun veljeni. Hevosrunot 1956–1976. (1988)
  • Kirkas, hämärä, kirkas: Kootut runot. Toimittanut Tuula Hökkä. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1291-8.

Proosaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tyttö taivaan laiturilla (1951), pienoisromaani
  • Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957), novellikokoelma
  • Oliko murhaaja enkeli? (1963, salanimellä Anna September), salapoliisiromaaniparodia
  • Varokaa voittajat (1972, tekijän uudistama laitos 1976), romaani
  • Kävelymusiikkia: Proosateokset. Toimittanut Tuula Hökkä. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2629-3.

Näytelmiä ja kuunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eros ja Psykhe (1959), runonäytelmä
  • Uuden vuoden yö (1964–1965)
  • Toukokuun lumi (1966)
  • Poltettu oranssi – Balladi sanan ja veren ansoista (1968)
  • Varjoon jäänyt unien lähde (1969)
  • Vuorilla sataa aina (1970), kuunnelma
  • Sonaatti (preparoidulle pianolle) (1971)
  • Tulva (1977), kuunnelma
  • Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki. (1982)

Muuta tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ikäviä kirjailijoita (1994) – valikoima kirjallisuusesseitä ja -arvosteluja vuosilta 1957–1987, toim. Tuula Hökkä.
  • Kirjoittamisen aika: Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963–1969. Toimittanut ja selityksin varustanut Tuula Hökkä. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3023-1.
  • Silmäyksiä: Eeva-Liisa Mannerin kirjoituksia elokuvista, mediasta ja maailmanmenosta 1968–1987. Toimittanut Tuula Hökkä. Helsinki: Eeva-Liisa Manner -seura, 2015. ISBN 978-952-93-5302-6.

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hökkä, Tuula: ”Manner, Eeva-Liisa (1921–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 486–489. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.2.2015).
  2. Kuusela, Matti: Eeva-Liisa Manner saa tänään oman aukion Tampereelle Aamulehti. 5.8.2015. Viitattu 6.8.2015.
  3. Eeva-Liisa Manner -seura Nimikot.fi. Viitattu 31.12.2015.
  4. Manner, Eeva-Liisa Kirjasampo.fi. Viitattu 30.12.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hökkä, Tuula: Eeva-Liisa Mannerin kirjailijantyön ja tutkimuksen bibliografia 1990. Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja, 3. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISSN 0784-3410. ISBN 951-45-5843-X.
  • Hökkä, Tuula (toim.): Suspiros, sospiri: Tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin tuotannosta. Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja, 5. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1995. ISSN 0784-3410. ISBN 951-45-6957-1.
  • Itkonen, Matti: Zenit – ulkoisesta sisäiseen: Askeleet fenomenologiseen aikaan ja sen tajunnallistumismoduksiin Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Sufi-tutkimuksia, 11. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti, 1994. ISSN 1236-0023. ISBN 951-96984-0-X.
  • Tontti, Jarkko: ”Kuolemasta ja syntymästä eli mannermaista filosofiaa”, Mistä meille metsä, niitty, lähde: Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista. Toimittaneet Tuula Hökkä ja Jarkko Tontti. Helsinki: Ntamo, 2008. ISBN 978-952-215-034-9. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]