Antero Manninen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo tietokirjailijasta. Muusikosta katso Antero Manninen (muusikko).
Antero Manninen
Antero Manninen 1950-luvulla.
Antero Manninen 1950-luvulla.
Salanimet Herra X
Syntynyt 10. marraskuuta 1907
Helsinki
Kuollut 18. syyskuuta 2000 (92 vuotta)
Helsinki
Ammatit suomentaja, tietokirjailija, virkamies
Kansalaisuus suomalainen
Aikakausi 1934–2000
Tuotannon kieli suomi
Lapset Ohto Manninen
Hellevi Arjava (o.s. Manninen)
Vanhemmat Otto Manninen
Anni Swan
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Swan Ohto Antero Manninen (10. marraskuuta 1907 Helsinki18. syyskuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen hallintovirkamies, suomentaja ja tietokirjailija, joka tunnettiin myös radion tietokilpailujen Herra X:nä.

Antero Mannisen vanhemmat olivat runoilija, suomentaja Otto Manninen ja kirjailija Anni Swan. Hänen veljiään olivat Sulevi Manninen ja Mauno Manninen. Antero Mannisen poika on historiantutkija Ohto Manninen ja tytär kirjailija Hellevi Arjava (o.s. Manninen).

Antero Manninen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1925 ja suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1953.

Manninen suomensi Rudyard Kiplingin runoja (Valkoisen miehen taakka), mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan tietokirjallisuuden suomentajana. Hänen suomennoksiaan ovat muun muassa H. Peter Krosbyn Kekkosen linja: Suomi ja Neuvostoliitto 1944–1978, Anthony F. Uptonin Vallankumous Suomessa 1917–1918 osat 1-2, Fridtjof Nansenin Yön ja jään matka sekä Jacob Bronowskyn Ihmisen vaiheet.

Manninen työskenteli Helsingin yliopistossa hallintotehtävissä. Vuonna 1953 hän oli perustamassa yliopistolle omaa Yliopisto-nimistä tiedotuslehteä.

Manninen oli Herra X:nä Suomen ensimmäisessä radiotietokilpailusarjassa, jonka ensimmäisen jakson Yleisradio lähetti 11. joulukuuta 1941. Kilpailun isä ja ideoija oli sittemmin elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut Armand Lohikoski. Herra X:n henkilöllisyys paljastui vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin. Herra X kilpaili sarjan ohjelmissa viittä vaihtuvaa kilpailijaa vastaan, jotka myös toimivat salanimillä. Viimeinen Herra X -tietokilpailu käytiin 11. maaliskuuta 1956. Myöhemmin Manninen oli radion Viisasten kerhon jäsenenä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jugoslavian kansallinen kysymys: Piirteitä yleiskansallisten ja heimovaltaisten virtausten taistelusta Jugoslaviassa. Osakeyhtiö Sara, Helsinki 1934.
  • Yhdeksän kissan seikkailut: Väritettäviä kuvia, piirtänyt N. O. Mether-Borgström; tekstin kirjoittanut Antero. WSOY 1940 (nimimerkillä Antero).
  • Suur-Suomen runoja, toimittaneet Antero Manninen ja Yrjö Vuorjoki; julkaissut Akateeminen Karjala-Seura. Otava 1941.
  • Jokamiehen sivistyssanasto, 2. painos, kirjoittajat Edwin Hagfors ja Antero Manninen. WSOY 1945, 10. painos 1969.
  • Yhdeksän kissan seikkailut: Kun kissat lähtivät Afrikkaan, kuvitus N. O. Mether-Borgström. WSOY 1945 (nimimerkillä Antero-setä).
  • Suomen kansan ajantieto: Kronologinen luettelo Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista. WSOY 1948.
  • Koululaisen sivistyssanasto, toimittaneet Antero Manninen, Matti Koskenniemi. WSOY 1950.
  • Kangasniemen historia 1. Kangasniemen seurakunta 1953.
  • Kangasniemen historia 2. Kangasniemen kunta 1962.
  • Ihmiskunnan ajantieto: maailmantapahtumat vuosiluvuittain n. 600 000 eKr. – 1939 jKr. Tanskalaisen alkuteoksen pohjalta suomeksi toimittaneet Antero Manninen ja Pentti Papunen. WSOY 1965.
  • Antero Manninen, Herra X 75-Vuotias 10.11.1982: Omia ja muiden kirjoituksia juhlakirjaksi koottuna. Jaakko Manninen 1982.
  • Hyväonnisen miehen muistikuvia. Kirjayhtymä 1984.
  • Yhdeksän mustaa joutsenta: Swanin sisarusten kirjeitä. Kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia autonomian ajan Suomessa, toimittanut Antero Manninen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1993.
  • Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa: Swanin sisarusten kirjeitä: Kokemuksia, elämyksiä ja ajatuksia itsenäisessä Suomessa, toimittanut Antero Manninen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995.
  • Kotavuoresta rakkaudella: Neljän sukupolven muistikuvia ja kirjeenvaihtoa kuuden sukupolven saarihuvilasta, toimittanut Antero Manninen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997.
  • Silkkihienot siteet: Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898–1908, toimittaneet Antero Manninen ja Hellevi Arjava. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]