Virkamies

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virkamies tai viranhaltija on Suomessa valtion, kunnan tai evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa oleva siviili- tai sotilashenkilö. Virkamies ei ole työsuhteessa, vaan hänen palvelussuhteestaan käytetään nimitystä virkasuhde.

Valtion viroissa olevia henkilöitä kutsutaan virkamiehiksi valtion virkamieslain mukaan. Kuntien viroissa toimivia henkilöitä kutsutaan viranhaltijoiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti.[1] Virkamiesten työtehtävissä tekemistä lain vastaisista virheistä voi kannella oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.[2] [3]

Valtion budjettitalouden virkamiehiä oli noin 66 000, kuntien viranhaltijoita noin 110 000[4] ja evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoita noin 9 000 vuonna 2016.

Virkamiesten tehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkamiehiä ovat esimerkiksi:[2]

Virkamiehet toimivat julkishallinnossa esimerkiksi ministeriöissä ja valtion eri virastoissa. Viran hoito on julkisen vallan käyttöä.

Aiemmin Suomessa oli ylimääräisiä virkamiehiä, jotka hoitivat vakinaisen virkamiehen tehtäviä tai olivat tämän avustajia. Heidän oikeusasemansa järjestettiin ylimääräisasetuksella (asetus 755/1949), joka oli voimassa vuoteen 1987.

Sanan neutraalius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielen lautakunta suosittaa sukupuolineutraalia ilmausta viranhaltija virkamiehistä puhumisen sijasta.[5] Vaikka Suomen lainsäädännössä puhutaankin virkamiehistä, yleiskielessä viranhaltija-termiä voitaisiin lautakunnan mukaan alkaa käyttää myös valtion virkasuhteisista työntekijöistä.[1]

Valtion virkamiesten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion budjettitalouden virkamiesten lukumäärä [6]
Vuosi 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Virkamiehiä 109 480 115 721 119 034 124 308 131 648 100 268 94 183 97 591 102 885 75 065 66 586[7]

Valtion virkamiesten määrää ovat vähentäneet valtion liikelaitosten perustaminen 1990 ja vuoden 2010 yliopistouudistus, joka erotti yliopistot valtion budjettitaloudesta. Valtion budjettitalouden piirissä työskenteli yhteensä virka- ja työsuhteissa vajaat 74 000 henkilöä vuoden 2015 lopussa, joista noin 67 000 oli virkasuhteessa ja 7 000 työsuhteessa.[7]

Evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoiden määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoiden määrä[8]
Vuosi 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2016
Viranhaltijoita 6 152 7 043 7 988 8 589 8 225 8 838 10 085 10 358 9 218

Virkamiesetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkamies on erityisessä suhteessa kansalaiseen. Tässä palvelussuhteessa hänen tulee noudattaa virkamiesetiikkaa (ks. etiikka) eli sitoutua tiettyihin arvoihin ja periaatteisiin. Suomessa viranomaisen, yksittäisen viraston ja virkamiehen on julkisen vallan käyttäjänä täytettävä toiminnassaan muun muassa puolueettomuuden, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Säädöskielen mies-loppuiset sanat. Kielikello 4/2007
  2. a b Kenestä voi kannella? Eduskunnan oikeusasiamies.
  3. Laillisuusvalvojilla reviiririita Turun Sanomat 18.5.2014.
  4. Kuntatyönantajat - Palvelussuhteet
  5. Mitä kielenhuolto voi? Kielikello 4/2007
  6. Valtiovarainministeriö: Valtion henkilöstö osana työvoimaa Viitattu 13.5.2013.
  7. a b Budjettitalouden henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan 1965 - 2015
  8. Kirkon tilastollinen vuosikirja 2016
  9. Arvot ja virkamiesetiikka Valtiovarainministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  10. Valtiovarainministeriö, Henkilöstöosasto, Valtion työmarkkinalaitos: Arvot arjessa - virkamiehen etiikka. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2005. ISBN 951-37-4369-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.10.2016).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.