Helena Ruuska
Marja Helena Ruuska (s. 7. toukokuuta 1958 Heinola) on helsinkiläinen tietokirjailija, äidinkielen lehtori ja filosofian tohtori. Hän opettaa Helsingin normaalilyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta ja kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin. Ruuska on ollut mukana tekemässä myös useita äidinkielen oppikirjoja.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helena Ruuskan puoliso on laulaja-lauluntekijä ja musiikkituottaja Pekka Ruuska.[2]
Ruuska väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2010 Helsingin yliopistosta. Väitöskirja käsittelee Marja-Liisa Vartion romaania Kaikki naiset näkevät unia (1960). Teos on merkittävä modernismin keinoin toteutettu modernin kaupunkilaisnaisen kuvaus. Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten romaanissa rakennetaan, kuvataan ja kommentoidaan naisen identiteettiä modernisoituvassa 1950-luvun Suomessa.[3]
Ruuska kirjoitti väitöskirjansa pohjalta yleistajuisen elämäkerran Marja-Liisa Vartiosta, joka sai ilmestyessään vuonna 2012[1] paljon huomiota. Syksyllä 2015 hän julkaisi WSOY:n kustantamana elämäkerran kirjailija Eeva Joenpellosta. Helsingin Sanomien Maria-Liisa Nevala kirjoitti kritiikissään, että Ruuska on kirjoittanut Joenpelto-elämäkerran, joka on "kohteensa veroinen monisärmäisyydessään".[4]
Ruuska on kirjoittanut Aulikki Oksasesta auktorisoidun elämäkerran Hyppy syreenien tuleen, joka on saanut kritiikkiä siloittelusta. Veli-Pekka Leppänen kirjoittaa Helsingin Sanomissa auktorisoidun elämäkerran ongelmasta ja Oksasen elämäkerrassa nimenomaan taistolaisuuden traumasta. Hän viittaa Anssi Sinnemäen kirjoitukseen Kanava-lehdessä, jossa Sinnemäki tiivistää ongelman: "Taistolaisuus on edelleen ylivoimainen asia monille sen keskushenkilöille".[5][6] Sinnemäen mukaan Ruuska ei kyseenalaista kuulemaansa ja lukemaansa ja kerronnan sävy on ihaileva, Oksasen taistolainen menneisyys verhotaan tietämättömyyden suojaan.[6]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämäkerrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marja-Liisa Vartio. Kuin linnun kirkaisu. Helsingissä: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38752-8.
- Elämän kirjailija Eeva Joenpelto. Helsingissä: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40969-5.
- Hugo Simberg, Pirut ja enkelit. WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-42182-6
- Mary Gallen-Kallela – Olisit villiä villimpi. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-44750-5
- Hyppy syreenien tuleen. WSOY, 2024. ISBN 978-951-0-48968-0
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/helena-ruuska
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Vaimo oli pitkällä raskaana, kun Pekka Ruuska karkasi biisintekoon Pariisiin – Rafaelin enkeli syntyi suuresta tuskasta ja muutti lopulta koko elämän. Helsingin Sanomat, 24.6.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.6.2018.
- ↑ Ruuska, Helena: Arkeen pudonnut Sibylla. Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden laitos. Humanistinen tiedekunta. Helsingin yliopisto., 2010.
- ↑ Kirjailija osasi itsensä brändäämisen jo 60-luvulla – Eeva Joenpelto oli oman aikansa Sofi Oksanen HS.fi. Viitattu 4.11.2015.
- ↑ Veli-Pekka Leppänen, Paras elämäkerta syntyy kohteen kuoltua. Helsingin Sanomat 1.5.2025 s. B 2 Artikkeli verkossa tilaajille
- ↑ a b Anssi Sinnemäki, Onneksi emme päässeet valtaa. Kanava 3/2025 s. 26-33 Julkaistu tilaajille myös Suomen Kuvalehdessä 25.4.2025
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helena Ruuska 375 humanistia -sivustolla. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. 2.8.2015.