Pikkupappilassa
| Pikkupappilassa | |
|---|---|
| Kirjailija | Anni Swan |
| Genre | nuortenkirja |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1922 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pikkupappilassa on Anni Swanin kolmas tyttöromaani vuodelta 1922. Se lienee saanut paljon vaikutteita Louisa May Alcottin kirjasta Pikku naisia, joka ilmestyi vuonna 1867. Kirjan päähenkilöinä ovat pastorinperheen viisi vanhinta lasta, tyttäret Minna, Martta, Liisi, Ulla ja Lotti. Perheessä on lisäksi kaksi pientä poikaa, Kaarlo ja Lauri.
Pikkupappilassa on tematiikaltaan hyvin perinteinen tyttökirja. Kirjassa seurataan pastorinperheen arkea, niin iloja kuin surujakin. Swan käyttää ensi kertaa tyttökirjassaan kantavana teemana rakkautta. Kirjassa käsitellään sääty-yhteiskunnan kysymyksiä eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien lasten kautta.[1]
Perheen vanhin tytär Minna tapaa junassa kotiin palatessaan salaperäisen miehen, joka myöhemmin paljastuu perheen äidin Ulrik Schöring nimiseksi serkuksi, joka rikkaana miehenä palaa Amerikasta pelastamaan sukutilansa täydelliseltä rappiolta. Koska hän kuulee junassa Minnan sanovan, ettei hän koskaan menisi köyhälle miehelle vaimoksi, hän päättää teeskennellä köyhää saadakseen Minnan rakastumaan itseensä, ei rahoihinsa. Hänen juonensa onnistuu, ja kirja päättyy perinteisesti nuorenparin kihlaukseen.
Myös sivujuonet käsittelevät Swanille niin perinteisiä aiheita, kuten rikkaiden ja köyhien vastakkainasettelua. Swan käyttää taas prameilevien rikkaiden hölmöyttä kirjan huumoriaineksena, esimerkiksi kun pitäjässä asuvan rikkaan Sarvimäen paronin poika karkaa ja saapuu pikkupappilaan, jossa hän saa paikan renkinä. Pikkupappilassa vierailulla oleva rikas kaupunkilaisserkku Tyyra Öhrnfelt on erittäin nuiva köyhää renkiä kohtaan, samaan aikaan kun hän havittelee ystävyyttä paronin tyttären kanssa. Kirjassa tavataan myös tuhkimotarinan aineksia, kun köyhä ja orpo Mark saa uuden rikkaan isän.
Kirjan ympäristö on turvallinen, rakkaudella kuvattu suomalainen maalaiskylä. Sen sijaan kaupunki koetaan suurena ja pelottavana. Kaupungista saapuvat rikkaat sukulaiset on kuvattu lähes yhtä ironisesti kuin kirjan Iris rukka helsinkiläisserkut. He ovat hienostelevia ja hieman pelottavia. Syynä heidän huonolle käytökselleen pidetään juuri heidän kaupunkilaistaustaansa.
Kirjan neljä päähenkilöä ovat Swanin tyttökirjojen päähenkilöistä kaikkein perinteisimmät. Minna on kuvankaunis nuori nainen, joka on jo työelämässä. Hän on perinteinen enkelimäinen kiltti tyttö, jonka työelämä päättyy avioliittoon. Martta on arkisen näköinen, perinteinen kiltti ja järkevä 17-vuotias kodinhengetär, joka auttaa äitiään niin pienempien sisarustensa kuin kodinkin hoidossa. Myös Martta unelmoi rakkaudesta, mutta vastuu perheen auttamisesta on rakkauttakin vahvempi.
Liisi on tiedonhaluinen 14-vuotias tyttö, joka unelmoi mahdollisuudesta opiskella. Hän ei halua jäädä kotiin lapsia hoitamaan vaan nähdä maailmaa ja oppia uutta. Hän kapinoi perinteistä kotiäitiyttä vastaan, kylläkin hyvin kiltillä tavalla, unelmoimalla opinnoista yliopistossa. Liisin kautta Swan kuuluttaa tytöille samoja mahdollisuuksia opiskella kuin pojille. Ulla on 12-vuotias kirjailijanalku, joka viihtyy parhaiten luonnon keskellä. Hän on villikko luonne, jonka tulevaisuudensuunnitelmat eivät vastaa ympäristön odotuksia.
Nuorin tytär Lotti on enkelimäinen pikkutyttö, jolle kirjailija jo sovittelee perinteistä prinsessan osaa, tulevaisuutta paronin pojan morsiamena.
Swan on kutsunut teosta kaikkein omimmakseen ja siinä on yhtymäkohtia kirjailijan omaan lapsuudenkotiin ja elämään.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anni Swan: Pikkupappilassa – Tytöt ja nuoret naiset ovat itsenäisiä toimijoita Yle.fi 3.1.2017. Viitattu 13.7.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan: Elämä ja teokset. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-561-3.