Pertunmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pertunmaa
Pertunmaa.vaakuna.svg Pertunmaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pertunmaa.fi
Sijainti 61°30′10″N, 026°28′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus Pertunmaan kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 454,20 km²
232:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 374,45 km²
– sisävesi 79,75 km²
Väkiluku 1 715
275:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,58 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 34,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha Torniainen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • Ps.
 • Kok.

7
5
3
2
Pertunmaan kirkko

Pertunmaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 1 715 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 454,20 km², josta 79,75 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,58 asukasta/km².

Sen naapurikunnat ovat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.

Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.[7]

Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa valtatie 5:n varrella, 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 km Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä ja Kuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[8]

Pertunmaan Natura-kohteita ovat Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo - Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven - Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi - Laukkala - Kaituenlampi.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylä, Ruuttila, Kuortti, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Joutsjärvi, Koirakivi, Hölttä, Vastamäki, Hartosenpää, Kuhajärvi, Karankamäki, Sydänmaa, Kälkyttä

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Pertunmaalla oli 1 796 asukasta, joista 763 asui taajamissa, 1 020 haja-asutusalueilla ja 13 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pertunmaan taajama-aste on 31,8 %.[10] Pertunmaan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[11]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisen rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.[12]

Itsenäinen kunta siitä tuli vuonna 1926.[12] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaan kunnanjohtaja vuodesta 1999 on Juha Torniainen.[14] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[15]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pertunmaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 868
1985
  
2 600
1990
  
2 499
1995
  
2 305
2000
  
2 178
2005
  
2 102
2010
  
1 936
2015
  
1 817
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaalla toimii kaksi koulua. Yhtenäiskoulussa on luokat yhdestä yhdeksään, Kuortin koulussa yhdestä kuuteen.[18]

Kunnassa on neljä uimapaikkaa, joista Kisarannassa uidaan myös talvisin.[19]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pertunmaalla Etelä-Savon suurin: 15 800 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv. [20]


Matkailu/Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osin Hartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myös leirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti, kirkonkylällä. Lisäksi Kuortissa ABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myös kesämökkikunta.

Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Pertunmaa Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. a b Historia Pertunmaa. Viitattu 10.1.2018.
  8. Pertunmaa Pertunmaa. Viitattu 10.1.2018.
  9. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. a b Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Viitattu 11.1.2018.
  13. Pertunmaan kirkko Mantyharjun seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  14. Pertunmaalle uusi kunnanjohtaja Yle. 1999 päivitetty 2008. Viitattu 12.1.2018.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  16. Alueen Pertunmaa yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  18. Koulut Pertunmaa. Viitattu 13.1.2018.
  19. Pertunmaa Uimaan. Viitattu 13.1.2018.
  20. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  21. Varis, Tuomo & Virtanen, Sirpa: Alkoholijuomien myynti kunnittain 2011 (pdf) (Sivut 5, 34 ja 37) Alkoholijuomien kulutus 2011. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pertunmaa.
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.