Luhanka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luhanka
Luhanka.vaakuna.svg Luhanka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.luhanka.fi
Sijainti 61°48′N, 025°42′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Joutsan seutukunta
Perustettu 1864
Kokonaispinta-ala 313,25 km²
261:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 214,53 km²
– sisävesi 98,72 km²
Väkiluku 762
305:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 3,55 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 10,9 %
– 15–64-v. 49,8 %
– yli 64-v. 39,3 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 99,7 %
– muut 0,3 %
Kunnallisvero 18,5 %
298:nneksi suurin 2016 [5]
Työttömyysaste 6,0 % (2007)
Kunnanjohtaja Reijo Urtti
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • muut

8
3
2
2

Luhanka (ruots. Luhango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Päijänteen itäisillä rantamilla ja saarissa. Luhangassa oli 31. tammikuuta 2016 762 asukasta. Luhanka on väkiluvultaan Ahvenanmaan ulkopuolisen Suomen pienin kunta.

Luhangan pinta-ala on 313,25 km² (1. tammikuuta 2016), josta 214,53 km² maata ja 98,72 km² sisävesiä.[1] Luhangan naapurikunnat ovat Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen ja Sysmä.

Luhanka sijaitsee Päijänteen rannalla. Päijänteen lahti, johon kuuluu Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä sekä Tammipohja, jakaa kunnan kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Kuntakeskuksia ovat Luhangan kirkonkylä, Tammijärvi ja Lempää. Keskellä Luhankaa on Onkisalon saari, ja kunnan eteläisimmän osan muodostaa suuri Judinsalon saari. Luhangan liikenneoloja paransi tuntuvasti Judinsalon kautta Sysmään kulkevan maantien (nykyisin seututie 612) valmistuminen 1960-luvulla.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanka on suosittu kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kesäkirkko, joka sijaitsee talvikirkon välittömässä läheisyydessä. Luhangassa on tuulivoimapuisto, joka perustettiin vuonna 2014. [7][8] Luhangassa pidetään vuosittain Luhangan Yöjuoksu. [9]

Luhanka on kuulunut alun perin Sysmään, josta se erkani ensin kappeliseurakunnaksi vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. Luhangan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko ja se valmistui 1893. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1 500 kuulijaa.Kirkko tyyliltään päätytornillinen pitkäkirkko ja edustaa uusgotiikkaa. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa vuodelta 1906.[10] Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.

Perustamishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhangon pitäjä kuului ennen tykkönään Sysmän pitäjään Luhangon kylän nimellä ja sen omisti melkein kokonaan eräs ratsumestari Aleksander Reeth, jonka maat tekivät kuudetta manttaalia. — Suku kuuluu olleen sangen mahtava täällä ja sen jäseniä kutsuttiin ,,Luhangon herroiksi." Eräs tämän suvun jäsen sai vihdoin aikaan, että Luhangon entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli v. 1766.[11]

Kornetti Alexander Reeth ryhtyi ajamaan Luhangan kappelin perustamista perusteluinaan mm. pitkät kirkkomatkat Sysmään. Tieolosuhteet maitse olivat heikot. Sysmän pitäjänkokous suostui 1766 Luhangan muodostamiseen kappeliksi. Kuningas Adolf Fredrik vahvisti kappelin perustamisen seuraavana vuonna. Reeth oli samanaikaisesti ajanut kirkon rakentamista ja papin valitsemista. Kirkko valmistui syksyllä 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767, ja ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Thomas Neovius. ” Reethin kirkko” oli käytössä 125 vuotta vuoteen 1892 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena.[12]

Luhangon nimen kerrotaan pitäjän saaneen juuri mainittujen Reeth'ien kautta. He käyttivät näet ,,komeudessaan" venheissään peuranluisia hankoja, jonka vuoksi Sysmäläiset sanoivat nähdessään Reeth'in tulevan Päijännettä pitkin: Luuhankaiset tulee. Siitä sitten Luhanko nimi johtui. — Mainittu Reeth'in rakentama kirkko on jo hajoitettu maan tasalle ja sen sijaan kohoaa eräällä kummulla siitä koilliseen päin aivan uusi hiljan valmiiksi tullut puukirkko.[11]

Alueen varhaishistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla. [13] Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa - keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400-450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa.[13] Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla.[13] Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille. [13] Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.[13]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Luhangan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 389
1985
  
1 251
1990
  
1 165
1995
  
1 054
2000
  
936
2005
  
881
2010
  
831
2015
  
753
Lähde: Tilastokeskus.[14] Väestötietojärjestelmä[15]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Luhangassa ei ole lainkaan taajamia.[16]

Luhangassa asuu vähiten muita kuin suomenkielisiä asukkaita Suomen kunnista, vuonna 2012 vain 2. Kunnassa ei asu ruotsin- tai saamenkielisiä.[17][18]

Tunnettuja luhankalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikko Hertta Kuusinen on syntynyt Luhangassa vuonna 1904. Kirjailija Kreetta Onkeli on puolestaan viettänyt Luhangassa lapsuutensa. Säveltäjä Toni Edelmann asuu vaimonsa, ohjaaja Kiti Luostarisen kanssa Luhangassa. Tony Edelmannin eräs suururakka on ollut musiikki vuonna 1988 esitettyyn Taru sormusten herrasta -näytelmään.[19] Luhangassa on myös kuvattu Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (vuoden 1971 elokuva), missä näytteli myös Heikki Kinnunen.

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangan kunnassa, kertoo Ilta-Sanomat vuonna 2015. [20] Ilta-Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomen väkivallattomin kunta vuonna 2012 on Luhanka. [21]

Keski-Suomen ensimmäisen tuulivoimalan rakennuslupa Luhankaan hyväksyttiin vuonna 2013. [22] Sahdinvalmistuksen SM-kisa 2007 pidettiin Luhangassa ja sen järjestivät Luhangan kunta ja Suomen Sahtiseura ry.[23]

YLEn alivaltiosihteeri teki ohjelman Luhangasta[24]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhangassa on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[25]

  • Judinsalo
  • Luhanka
  • Rapala
  • Soiniemi
  • Tammijärvi

Kulmakuntia Luhangassa ovat Klemettilä, Lempää, Rekolankylä ja Rantakylä.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Luhangan kuusi tuulivoimalaa pystyssä Viitattu 28.6.2015.
  8. Ensimmäinen tuulivoimala on pystyssä Luhangassa Viitattu 28.6.2015.
  9. Luhanka - Liikunta ja vapaa-aika www.luhanka.fi. Viitattu 28.6.2015.
  10. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 192-193. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  11. a b Suomen museo 1895 II (PDF) Muinaista päijänteen tienoilta. 1895. Suomen Muinaismuisto-Yhdistys.
  12. Reethin vanha kirkko ja hautausmaa (PDF) Joutsan seutukunta. 2012. Maanmittauslaitos.
  13. a b c d e [www.finnica.fi/keski-suomi/maakunta/artikkelit/ksasutus.rtf Keski-Suomen asutus - hämäläisistä ja savolaisista keskisuomalaisiksi] (RTF) Finnica/Keski–Suomi-sivusto. Heikki Junnila.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  17. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288399650072.html 5. heinäkuuta 2011.
  18. Taulukko: Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely. Tilastokeskus. Viitattu 30.12.2013.
  19. TONI EDELMANNILLE MUSIIKKI ON KUTSUMUS | Elvis Ry www.elvisry.fi. Viitattu 28.6.2015.
  20. IS: Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangassa Viitattu 28.6.2015.
  21. IS: Luhanka on Suomen väkivallattomin kunta Viitattu 28.6.2015.
  22. Nyt se on varmaa – Keski-Suomen ensimmäinen tuulipuisto Luhankaan Viitattu 28.6.2015.
  23. Sahtikisat SAHTIVERKKO. Viitattu 28.6.2015.
  24. Luhanka, kunta aikuiseen makuun 10.4.2013 | Alivaltiosihteeri areena.yle.fi. Viitattu 23.4.2016.
  25. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 86. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.